Hyppää pääsisältöön

Rentoudu kerrankin kunnolla! Pyhäinpäivän yönä: Avaruusromun pitkä ja hiljainen yö

nukkuva mies sohvalla
nukkuva mies sohvalla Kuva: Yle nukkuva mies

”Uskon, että ihmisluonto on mutkikkaampi asia kuin yleensä oletetaan”, kirjoittaa antropologi Richard Leakey. Hän sanoo, että maapallolla elävän noin kahden miljoonan lajin joukossa ihminen on ainoa, jonka tiedetään kantavan huolta perimmäisestä kysymyksestä.

”Aika ja tietoisuus liittyvät toisiinsa erottamattomasti”, kirjoittaa historian tutkija Hannu Salmi ja sanoo, että menneisyyden eri aikoina aika on mielletty eri tavoin ja sillä on ollut erilainen yhteiskunnallinen merkitys. Aika on sidoksissa kulttuuriin, hän toteaa.

Hannu Salmi huomauttaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa, yhtenäistä ja yleispätevää aikakäsitystä, vaan useita päällekkäisiä ja rinnakkaisia aikoja. ”Ajan kokemus on väistämättä vain perspektiivi todellisuuteen, yksi näkökulma”, hän kirjoittaa vuonna 1996 ilmestyneessä kirjassaan kirjassaan Atoomipommilla kuuhun - tekniikan mentaalihistoriaa.

”Monilla meistä on epämääräinen tunne, että kaikki liikkuu nykyisin nopeammin kuin ennen, kirjoittaa Alvin Toffler vuonna 1970 ilmestyneessä, Matti Kannoston suomentamassa kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus. Tofflerin ajatukset tulevat vuosikymmenien takaa, mutta mistä johtuu, että ne tuntuvat niin ihmeen tutuilta ja yhä ajankohtaisilta?

”Ihmisen ajantaju on läheisessä yhteydessä hänen sisäisiin rytmeihinsä”, kirjoittaa Toffler, ”mutta hänen reaktionsa aikaan ovat taas kulttuurin muovaamia”.

”Elämän kehityksessä maapallolla on tapahtunut kolme suurta mullistusta”, kirjoittaa Richard Leakey, Juha Valsteen ja Anne Petäisen suomentamassa kirjassaan Ihmiskunnan juuret. Ensimmäinen oli itse elämän synty joskus yli kolme ja puoli miljardia vuotta sitten. Toinen mullistus oli monisoluisten eliöiden kehittyminen yli puoli miljardia vuotta sitten. Kolmas mullistus oli ihmisen tietoisuuden kehittyminen, kuluneen noin kahden ja puolen miljoonan vuoden aikana.

Mitä tietoisuus, tajunta ja mieli ovat, ja mihin niitä tarvitaan, kysyy Richard Leakey. Tiedemiehet ja filosofit ovat jo vuosisatoja kamppailleet saadakseen kiinni näistä häilyvistä ilmiöistä ja kamppailevat edelleen. ”Aina on tietenkin olemassa se mahdollisuus”, kirjoittaa Richard Leakey, ”ettei ihmisen tietoisuus ole kehittynyt mihinkään tarkoitukseen. Se voi yksinkertaisesti olla meidän suurten toimivien aivojemme sivutuote.”

”Musiikin tiedetään olevan tunteisiin vetoavaa, jopa tunteita esiin kutsuvaa”, kirjoittaa professori Jaakko Erkkilä artikkelissaan Musiikkiterapia. Ei ole harvinaista, hän sanoo, että musiikkia kuunteleva ihminen tekee matkaa musiikillisten mielikuviensa kuljettamana ja voi muistaa yhtäkkiä pitkään unohduksissakin olleita asioita

”Olen kuullut väitettävän”, kirjoittaa Jaakko Erkkilä, ”että modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa elävä ihminen olisi vieraantunut juuristaan ja kadottanut yhteytensä omaan ainutlaatuisuuteensa ja luovuuteensa.” Kaikki saadaan valmiina, hän kirjoittaa, ja sanoo, että vallitsevat arvot eivät suosi syvien tuntojen esiin pääsyä ja ilmaisemista.

”Ihminen luo kulttuuria, mutta on myös itse kulttuurin luoma”, kirjoittaa Richard Leakey. Hän sanoo, että loputtomat kulttuuritapojen, kuten uskontojen, sosiaalisten sääntöjen, muodin, arkkitehtuurin ja kielen muunnelmat osoittavat, miten äärimmäisen mukautuvaisia me olemme. Ei ole olemassa yleispäteviä sääntöjä, joita kaikki maailman ihmiset noudattaisivat, hän sanoo ja jatkaa, että tärkein meidän käyttäytymisemme piirre on se, että se riippuu siitä yhteiskunnasta jossa me elämme.

”Kautta historian on ihminen tehnyt taidetta”, kirjoittaa Jaakko Erkkilä. On selvää, hän sanoo, ettei taide ole pelkästään yltäkylläisen elämän joutohetkien ajanvietettä. Taiteella on ilmiselvästi ihmiselle paljon syvällisempiä ja moniulotteisempia merkityksiä.

”Menneisyydessä ihanteena oli pysyvyys ja kestävyys”, kirjoittaa Alvin Toffler kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus. Hän sanoo, että valmistipa ihminen sitten saapasparia tai rakensi katedraalia, hän käytti kaikkia luovia ja tuottavia voimiaan tehdäkseen valmisteestaan mahdollisimman pitkäikäisen.

AVARUUSROMUN PITKÄ JA HILJAINEN YÖ 5.11.2016 - OHJELMAN MUSIIKKI:
NEMESIS: Nightmusic (1:4:9)
BRIAN ENO: The Ship (The Ship)
AARNISEPPÄ: Lähteen katseessa (Hyönteisten temppeli)
ESA KOTILAINEN: Luolamiehen uni (julkaisematon tallenne)
MARSEN JULES: Skriniya (The Empire of Silence)
MARSEN JULES: Katiyana (The Empire of Silence)
MARSEN JULES: Chahatlin (The Empire of Silence)
NEURAL NETWORK: Modernité Part 1 (Modernité)
LEIGHTON CRAIG: Green Shroud (Green Coronet)
LEIGHTON CRAIG: Arc the Solar Causeways (Green Coronet)
APOLLONIUS: Ancestral Ties (The Observer)
APOLLONIUS: Integration Complete (The Observer)
CUT WORMS: Tangent Folio (Lumbar Fist)
CUT WORMS: Seance Drop (Lumbar Fist)
CUT WORMS: Crabby Plasma (Lumbar Fist)
STEVE ROACH: The Shadow of Time (The Shadow of Time)


BONUS: Legendaarinen Neum ambient-tunnelmissa:

Kommentit
  • Tarja Halonen komensi poliisit soittamaan häävalssinsa

    Tarja Halosen elämän merkitykselliset musiikkikappaleet.

    Nuorena Tarja Halonen työskenteli Englannissa sisäkkönä. Tuolloin hän pääsi ensimmäisten brittien joukossa katsomaan The Beatlesien A Hard Day's Night -elokuvan. Halonen on tuttu näky Pori Jazzeilla, kotona jazzin lisäksi usein soi myös ooppera.

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua