Julkaisemme Ylestä lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Tämä vastaus on julkaistu Kalevassa 2.11.2016.
Helge Murtovaara kirjoittaa (Kaleva 31.10.) Ylen tv-uudistuksesta ja toteaa, että netti ei tavoita kaikkia katsojia. Näin on.
Samaan aikaan totta on myös se, että mediankäytön muutosvauhti on huimaa ja kovin eriytyvää. Perinteinen televisio tavoittaa esimerkiksi nuorista enää vain puolet. Jo kolmessa kotitaloudessa neljästä on käytössä esimerkiksi älypuhelin, joka toisessa taulutietokone.
Verkkopalveluiden käytön ongelmat taas voivat liittyä asuinpaikan verkkoyhteyden heikkoon laatuun, yhteyksien tai laitteiden hintoihin. Voi myös olla, että verkkoa ei osata tai haluta käyttää esimerkiksi tv:n katseluun.
Mediayhtiöillä onkin yhteinen haaste: miten palvella eri tavoin mediaa käyttäviä yleisöjä. Julkisen palvelun Ylellä on tässä erityinen rooli, Ylen tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia. Siksi Ylellä on jatkossakin vahva tarjonta perinteisen television ja radion puolella.
Samaan aikaan Ylen täytyy kuitenkin uudistua, tehdä sisältöjä ja kehittää palveluita, jotka puhuttelevat ja tavoittavat myös vain verkon kautta mediaa käyttävät. Toisaalta Ylen tarjonta verkossa voi myös innostaa ja ohjata verkon käyttöön niitä suomalaisia, joille se ei ole osa arkea. Tämä on yksi tapa, jolla Yle voi edistää digitasa-arvoa.
Kaikkia ohjelmia, kanavia ja palveluita ei voida jatkaa nykymuodossa, kun samaan aikaan on kehitettävä uutta. Siihen ei raha riitä. Yle-vero säilyy lähivuodet ennallaan.
Yle TV1 säilyy tärkeimpänä uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmien kanavana. Yle TV2:n ohjelmistossa korostuvat nykyistä enemmän tapahtumallisuus, elämyksellisyys ja suorat lähetykset.
Yle Teema ja Yle Fem jakavat keväästä 2017 alkaen yhteisen kanavapaikan. Kaikki keskeiset Yle Teeman ja Yle Femin nykyiset ohjelmat sopivat sinne hyvin, vain uusintojen määrä parhaaseen katseluaikaan vähenee.
Reija Hyvärinen
viestintäjohtaja, Yle