Hyppää pääsisältöön

Asiantuntija: Oikeaa ikää perheen perustamiselle ei ole

Lasten rakennuspalikoita, joiden takaa näkyy vauva.
Lasten rakennuspalikoita, joiden takaa näkyy vauva. Kuva: Mikko Kilpinen / Yle marja hintikka live

Lapsia voi saada lähes missä iässä tahansa, mutta riskit kannattaa tunnistaa, sanoo Suomen Mielenterveysseuran perhepsykoterapeutti Ritva Karila-Hietala. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeintä, että lasta rakastetaan ja hänen tarpeistaan huolehditaan - ja silloin vanhempien iällä ei ole merkitystä.

Synnyttäjien keski-ikä nousee kovaa vauhtia. Vakiintunut parisuhde ja haaveet prinsessahäistä ovat vaihtuneet vapaudenkaipuuseen. Nuoruus on pitkittynyt: halutaan juhlia, matkustaa ja elää itselle. Myös yhteiskunta hyväksyy sinkkuuden paremmin kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Kannattaa silti muistaa, että 80-vuotiaasta isoäidistä ei ole enää apua vaippojenvaihdossa.

– Jos aikoo hyödyntää mummoa ja vaaria lastenhoidossa, lapset on hyvä tehdä nuorena, sanoo perhepsykoterapeutti, projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala Suomen Mielenterveysseurasta.

Rahako ratkaisee?

Toisaalta lasten hankinta on monelle taloudellinen kysymys.

Työpaikat ovat usein määräaikaisia, eikä niistä lähdetä äitiysvapaille. Asuntolaina painaa ja kotonaoloaikana tulot pienenevät. Lapsiperheiden palvelut ovat vähentyneet. Vanhempainvapaan aikana työpaikan organisaatio on saattanut muuttua, firma on myyty tai työpaikka hävinnyt kokonaan. Työpaikat eivät yleensä muutenkaan ole kovin lapsiystävällisiä.

Vanhemmuus pelottaa niin äitejä kuin isiä. Sosiaalinen media ja vauvasivustot ovat täynnä vaatimuksia niin oikeasta tavasta imettää kuin kauhutarinoita synnytyksistä. Lasten saaminen ja kasvattaminen on muuttunut projektiksi, jonka onnistumista mitataan.

Vanhemmuudella kilpaillaan kuin olohuoneen sisustuksella tai kalliilla harrastuksilla. Moni nainen pohtii, miten voisi rakentaa vanhemmuutta oikein.

Suoritus muiden joukossa?

– Vanhemmuudesta tehdään kompleksista, sitä suoritetaan. Yhteiskunta luo visioita, millainen vanhemman täytyy olla. Jo termi varhaiskasvatus kuulostaa suorittamiselta toisin kuin vaikkapa päivähoito. Vaativa työ luo mielikuvan, että vanhemmuuskin on vaativaa, Ritva Karila-Hietala sanoo.

Odotukset vanhemmuudesta voivat ajan mittaan nousta liian suuriksi, mutta arki näyttäytyykin sitten toisin – arkena. Sen pyörittäminen on aina rankkaa, ja pienen lapsen perhe tarvitsee tukea ja apua.

Kestääkö kroppa?

Teiniäitiys ei ole kuitenkaan paras vaihtoehto, vaan on lapsen kannalta riski. Silloin nuoren äidin tai isän oma kehitys on vielä kesken, ja hän tarvitsee yhä omia vanhempiaan. Nuorelta vanhemmalta saattavat opinnot jäädä, eikä parisuhdekaan ole aina vankalle kalliolle rakennettu.

Biologisesti paras ikä saada lapsia olisivat ikävuodet 25-38. Nuorena on terveempi, ja iän karttuessa vanhempien riski sairastua lisääntyy.

Naisella biologia myös lopettaa lisääntymisen, kun taas miehille se on mahdollista pitkään. Harmaahapsisia tuoreita isiä ihaillaan julkisuudessa viriiliydestä. Heillä saattaa vauvan lisäksi olla myös lapsenlapsia.

– Kuinka mies pystyy panostamaan isoisyyteensä sekä isyyteensä? Kestääkö lonkka jalkapallon perässä juoksemisen?, pohtii Karila-Hietala.

Rakkaus kaiken voittaa

Ritva Karila-Hietala ymmärtää pariskuntia, jotka tahtovat olla mahdollisimman hyvin valmistautuneita vanhemmuuteen, vakiinnuttaa parisuhteensa ennen lasten hankintaa ja varmistaa perheen taloudellisen turvallisuuden niin hyvin kuin se näinä aikoina on mahdollista.

– Toisaalta on niinkin, että jos vanhempien välinen suhde ja verkostot ovat kunnossa ja apua on saatavilla, eivät lapset välttämättä kärsi kehnosta taloudellisesta tilanteesta. Lasten kanssa pystyy elämään opiskelijanakin, vaikka elämä olisi keskeneräinen. Tilanne on kuitenkin väliaikainen. Lapsesta ei kasva huonompaa sen takia, että vaunut tai polkupyörä on ostettu käytettyinä. Vapaudestakin voi nauttia, sillä lapsen voi ottaa mukaan niin matkoille kuin rockfestareille, Ritva Karila-Hietala sanoo.

Hän muistuttaa, että lapsella on ennen kaikkea oikeus syntyä perheeseen, jossa häntä rakastetaan ja huolehditaan hänen tarpeistaan.

– Silloin vanhempien iällä ei ole merkitystä. Lapseen suhtaudutaan yksilönä, eikä hänelle aseteta odotuksia, jotka eivät vastaa todellisuutta.

7 syytä saada lapset nuorena

  1. Isovanhemmat jaksavat olla nuoren perheen tukena ja apuna.
  2. Terveysriskit kasvavat, mitä vanhemmaksi lapsenlaittoa lykkää.
  3. Nuorena jaksaa valvoa lasten takia - leikkiä ja juosta.
  4. Vaihdevuosiaan kipuileva äiti ja murrosikäinen lapsi ei ole paras mahdollinen yhdistelmä.
  5. Lapsi saa todennäköisemmin sisaruksia.
  6. Kukaan ei ole ikuinen – vanhemmista ja lapsista on toisilleen iloa pidempään.
  7. Parisuhde puolison kanssa herää viisikymppisenä uuteen hehkuun, kun lapset ovat jo muuttaneet omilleen.

Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.