Kohtalo heitti Siljan samaan taksiin ex-jääkiekkoilijan kanssa. Siitä alkoi kahden MS-tautia sairastavan ihmisen yhteinen tarina. Tämä SuomiLOVE-tarina kertoo sekä rakkaudesta että hurjasta elämänasenteesta.
”Luin kaksi vuotta sitten lehdestä jutun MS-tautia sairastavasta Jannesta. Tämä ex-jääkiekkoilija teki minuun heti vaikutuksen. Janne oli jutun perusteella positiivinen ja kertoi miten oli saanut uuden elämän MS-taudin ansiosta. Jääkiekkoilijan elämä oli ollut melkoista pintaliitoa, mutta taudin myötä hän oli pysähtynyt miettimään elämää syvällisemmin.
Mutta tämä ei ole tarina MS-taudista. Tämä on tarina rakkaudesta.
Minä olen elänyt MS-taudin kanssa 10 vuotta. Vuosi sitten marraskuussa oloni oli tukala ja minulla oli tosi hankalaa jaksaa töissä. Hain Kelalta tukea Maskussa järjestettävään kuntoutukseen ja sainkin päätöksen nopeasti.
Päivää ennen lähtöä Kelasta soitettiin ja kysyttiin, kävisikö minulle, että Kouvolasta tulisi samaan taksiin toinenkin ihminen. Se kävi minulle tietenkin.
Kun neljän tunnin taksimatkasta oli kulunut tunti, rohkenin kysyä matkaseuraltani, onko hän juuri se Janne, josta oli vuotta aiemmin lukenut jutun. Olihan hän.
Kahden viikon kuntoutuksessa tutustuimme toisiimme ja sen jälkeen ajattelin häntä koko ajan. Elin tuolloin avioliittoni viimeisiä hetkiä ja olin miettinyt eroa jo pitkään. Jannelle avioliittoni oli hidaste, enkä tiennyt hänen tunteistaan minua kohtaan mitään. Tietämättä hänen tunteistaan päätin erota."
Siitä meidän tarinamme alkoi aika ihanasti.”
”Olemme varmasti aikamoinen näky”
”MS-tauti on totta kai ihan hirveä sairaus, monet tätä sairastavat ovat tehneet itsemurhan. Se on parisuhteenkin kannalta vaikea asia. Tautia sairastava kamppailee sen kanssa, tuleeko hyväksytyksi kaikkine vikoineen ja vaikeuksineen. Jos ihmistä ei hyväksytä sellaisena kuin hän on, tulee elämästä kamalaa.
Jannen kanssa meistä on vuoden aikana tullut toistemme parhaat ystävät ja rakkautemme on syventynyt koko ajan. Elämäni on muuttunut muutenkin Jannen myötä. Olin miettinyt ennen hänen tapaamistaan, että eroan psykiatrisen sairaanhoitajan työstäni. En jaksanut taudin takia tehdä mitään muuta kuin töitä, mutta Janne antoi minulle uskallusta tehdä päätös. Nyt olen sairauslomalla ja minulla on aikaa ja voimia tehdä juttuja.
Kai onnellinen parisuhde on yksi elämän perusasioista. Ei paksu tilipussi tee onnelliseksi, vaan se että ihminen tulee nähdyksi ja hyväksytyksi.
20 vuotta MS-tautia sairastanut Janne on opettanut minulle hetkessä elämisen taidon. Hän sanoo, ettei elämä tule etsien. Onni löytää luoksesi, jos otat rauhassa ja annat sille mahdollisuuden. Minä rakastan elämän yllätyksellisyyttä, vaikka se kohdallani tarkoittaa myös MS-tautia. Minun päivissäni on paljon hyviä hetkiä, enkä ajattele Jannen kanssa ollessani, että olen sairas.
Olemme varmasti aikamoinen näky, kaksi rakastunutta rollaattoreiden kanssa. Syksyllä teimme ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkan. Kävimme Berliinissä ja meillä molemmilla oli avustajat mukana. Siellä sitä mentiin rullatuoleissa ja meillä oli todella kivaa!
Tällä hetkellä olen tosi onnellinen, vaikka tauti etenee koko ajan. Minut hyväksytään tässä suhteessa juuri sellaisena kuin olen. Janne on Luojan mestaripiirros, kauniimpaa miestä en ole koskaan tavannut. Hänen hymynsä on sydämiä sulattava.
Janne sanoi ensimmäisinä päivinä, että MS-tauti on antanut hänelle enemmän kuin ottanut. Nyt taidan olla itsekin samaa mieltä. Uskon, että kohtalo ohjasi meidän toistemme luokse. Emme kumpikaan etsineet parisuhdetta. Olenkin miettinyt, että pitäisi varmasti lähettää Kelalle kiitoskirje, kun se järjesti meidät vuosi sitten samaan taksiin.
Elämässä tapahtuu ihmeellisiä asioita.”
