Hyppää pääsisältöön

Ovatko nämä kirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokkaat?

Seppo Puttonen. Kuva: Yle
Seppo Puttonen. Kuva: Yle Kuva: Yle seppo puttonen

Kirjallisuuden Finlandia -palkinnon tämän vuotiset ehdokkaat julkistetaan perjantaina 4.11.2016, joten vielä ennättää veikata, mitkä teokset ehdokkaiden joukosta löytyvät. Olisivatko nämä ne kuusi vaikuttavaa teosta, joista voittaja löytyy?

  • Laura Gustafsson: Korpisoturi
  • Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
  • Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan
  • Tommi Kinnunen: Lopotti
  • Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa
  • Minna Rytisalo: Lempi

Esiraadilla on ollut suuria haasteita, sillä kirjavuosi on ollut hieno. Keväältä voimakkaimmin mieleen jääneitä teoksia olivat Tommi Kinnusen Lopotti, Kaiho Niemisen Ihmissuden kronikka, Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja Kati Hiekkapellon Tumma.
Syksyn kirjoista muistiin ovat piirtyneet Pirkko Saision Mies, ja hänen asiansa, Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma, Riku Korhosen Emme enää usko pahaan, Laura Gustafssonin Korpisoturi ja Minna Rytisalon esikoisromaani Lempi.

Kirjailija Tommi Kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kuva: Yle / Raili Tuikka Tommi Kinnunen,Helsinki Lit,kirjailijat
Kirjailija Pirkko Saisio
Kirjailija Pirkko Saisio Kuva: Laura Malmivaara Pirkko Saisio,Aamun kirja
Riikka Pulkkinen Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa 2016
Riikka Pulkkinen Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa 2016 Kuva: Raili Tuikka Riikka Pulkkinen,Helsinki Lit

Tommi Kinnunen: Lopotti

Tommi Kinnusen Lopotti on hieno, herkkä ja avarakatseinen romaani. Se jatkaa Neljäntienristeyksen tarinaa, nyt päähenkilöinä ovat näkövammainen Helena ja hänen veljenpoikansa Tuomas. Kinnunen ylistää perhettä ja erityisesti isyyttä.

Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa

Pirkko Saision romaanissa lukija ei ihan varmuudella tiedä mitä on tapahtunut, ja onko rangaistus rikoksesta aiheellinen. Kielellisesti omaperäisellä tavalla kerrotun tarinan aiheena on menneisyyden trauma, joka ei jätä päähenkilöä rauhaan. Muisti rakentaa pakokeinoja, mutta syyllisyys täytyy lopulta jollekin tunnustaa.

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

Riikka Pulkkinen käyttää kaksosia kuin vertauskuvana jakautuneesta Euroopasta. Kaksostytöt syntyvät samaan aikaan kun Berliinin muuri murtuu. Kirja kuvaa miten yhdentyminen ja oman itsensä löytäminen on henkisesti mahdollista ihmiselle kriisien jälkeen.

Kirjailija Laura Gustafsson
Kirjailija Laura Gustafsson Kuva: Nauska Laura Gustafsson,kirjailijat
Kirjailija Riku Korhonen
Kirjailija Riku Korhonen Kuva: Veikko Somerpuro Riku Korhonen,kirjailijat
Esikoiskirjailija Minna Rytisalo
Esikoiskirjailija Minna Rytisalo Kuva: Marek Sabogal minna rytisalo,kirjailijat,Aamun kirja

Laura Gustafsson: Korpisoturi

Laura Gustafssonin romaanissa mies pakenee yksinäisyyteen ja yrittää elää mahdollisimman omavaraisesti. Kirja laittaa lukijan pohtimaan eettisiä valintoja esimerkiksi ravinnosta, voiko ihminen syödä ollenkaan eläinlihaa ja kuinka paljon tarvitsemastaan ihminen voi tehdä itse. Tulevaisuuden ajankohtainen ennekuva.

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan

Riku Korhosen romaani on tutkielman kaltainen tarina pahuudesta. Onnen ja hyvyyden lähellä lymyää paha. Jos sen kanssa alkaa temppuilla, lopputulos karkaa käsistä. Korhonen tarinallistaa Goethen Faustin kertomuksen nykyaikaan.

Minna Rytisalo: Lempi

Esikoiskirjailija Minna Rytisalo kirjoittaa toteutumattomista haaveista kauniilla kielellä. Sota keskeyttää Viljamin ja Lempin lämpöisen rakkauden, ja se houkuttelee palvelijanaisen Ellin rakkaudenpuutteessaan kauheaan tekoon. Isona teemana kirjassa on myös suomalaisen Siskon rakkaus saksalaissotilaaseen.

Tulossa: Minna Rytisalo ja Seppo Puttonen Aamun kirjassa 01.012.2016.

Palkintolautakunnan muodostavat toimittaja Juha Roiha, tavaratalon johtaja Päivi Kuntze ja suomentaja Kaijamari Sivill.
Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkitun valitsee toimittaja Baba Lybeck ja 30 000 euron palkinto jaetaan torstaina 24.11.2016.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.