Hyppää pääsisältöön

Ovatko nämä kirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokkaat?

Seppo Puttonen. Kuva: Yle
Seppo Puttonen. Kuva: Yle Kuva: Yle seppo puttonen

Kirjallisuuden Finlandia -palkinnon tämän vuotiset ehdokkaat julkistetaan perjantaina 4.11.2016, joten vielä ennättää veikata, mitkä teokset ehdokkaiden joukosta löytyvät. Olisivatko nämä ne kuusi vaikuttavaa teosta, joista voittaja löytyy?

  • Laura Gustafsson: Korpisoturi
  • Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
  • Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan
  • Tommi Kinnunen: Lopotti
  • Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa
  • Minna Rytisalo: Lempi

Esiraadilla on ollut suuria haasteita, sillä kirjavuosi on ollut hieno. Keväältä voimakkaimmin mieleen jääneitä teoksia olivat Tommi Kinnusen Lopotti, Kaiho Niemisen Ihmissuden kronikka, Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja Kati Hiekkapellon Tumma.
Syksyn kirjoista muistiin ovat piirtyneet Pirkko Saision Mies, ja hänen asiansa, Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma, Riku Korhosen Emme enää usko pahaan, Laura Gustafssonin Korpisoturi ja Minna Rytisalon esikoisromaani Lempi.

Kirjailija Tommi Kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kuva: Yle / Raili Tuikka Tommi Kinnunen,Helsinki Lit,kirjailijat
Kirjailija Pirkko Saisio
Kirjailija Pirkko Saisio Kuva: Laura Malmivaara Pirkko Saisio,Aamun kirja
Riikka Pulkkinen Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa 2016
Riikka Pulkkinen Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa 2016 Kuva: Raili Tuikka Riikka Pulkkinen,Helsinki Lit

Tommi Kinnunen: Lopotti

Tommi Kinnusen Lopotti on hieno, herkkä ja avarakatseinen romaani. Se jatkaa Neljäntienristeyksen tarinaa, nyt päähenkilöinä ovat näkövammainen Helena ja hänen veljenpoikansa Tuomas. Kinnunen ylistää perhettä ja erityisesti isyyttä.

Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa

Pirkko Saision romaanissa lukija ei ihan varmuudella tiedä mitä on tapahtunut, ja onko rangaistus rikoksesta aiheellinen. Kielellisesti omaperäisellä tavalla kerrotun tarinan aiheena on menneisyyden trauma, joka ei jätä päähenkilöä rauhaan. Muisti rakentaa pakokeinoja, mutta syyllisyys täytyy lopulta jollekin tunnustaa.

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

Riikka Pulkkinen käyttää kaksosia kuin vertauskuvana jakautuneesta Euroopasta. Kaksostytöt syntyvät samaan aikaan kun Berliinin muuri murtuu. Kirja kuvaa miten yhdentyminen ja oman itsensä löytäminen on henkisesti mahdollista ihmiselle kriisien jälkeen.

Kirjailija Laura Gustafsson
Kirjailija Laura Gustafsson Kuva: Nauska Laura Gustafsson,kirjailijat
Kirjailija Riku Korhonen
Kirjailija Riku Korhonen Kuva: Veikko Somerpuro Riku Korhonen,kirjailijat
Esikoiskirjailija Minna Rytisalo
Esikoiskirjailija Minna Rytisalo Kuva: Marek Sabogal minna rytisalo,kirjailijat,Aamun kirja

Laura Gustafsson: Korpisoturi

Laura Gustafssonin romaanissa mies pakenee yksinäisyyteen ja yrittää elää mahdollisimman omavaraisesti. Kirja laittaa lukijan pohtimaan eettisiä valintoja esimerkiksi ravinnosta, voiko ihminen syödä ollenkaan eläinlihaa ja kuinka paljon tarvitsemastaan ihminen voi tehdä itse. Tulevaisuuden ajankohtainen ennekuva.

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan

Riku Korhosen romaani on tutkielman kaltainen tarina pahuudesta. Onnen ja hyvyyden lähellä lymyää paha. Jos sen kanssa alkaa temppuilla, lopputulos karkaa käsistä. Korhonen tarinallistaa Goethen Faustin kertomuksen nykyaikaan.

Minna Rytisalo: Lempi

Esikoiskirjailija Minna Rytisalo kirjoittaa toteutumattomista haaveista kauniilla kielellä. Sota keskeyttää Viljamin ja Lempin lämpöisen rakkauden, ja se houkuttelee palvelijanaisen Ellin rakkaudenpuutteessaan kauheaan tekoon. Isona teemana kirjassa on myös suomalaisen Siskon rakkaus saksalaissotilaaseen.

Tulossa: Minna Rytisalo ja Seppo Puttonen Aamun kirjassa 01.012.2016.

Palkintolautakunnan muodostavat toimittaja Juha Roiha, tavaratalon johtaja Päivi Kuntze ja suomentaja Kaijamari Sivill.
Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkitun valitsee toimittaja Baba Lybeck ja 30 000 euron palkinto jaetaan torstaina 24.11.2016.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri