Hyppää pääsisältöön

Ovatko nämä kirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokkaat?

Seppo Puttonen. Kuva: Yle
Seppo Puttonen. Kuva: Yle Kuva: Yle seppo puttonen

Kirjallisuuden Finlandia -palkinnon tämän vuotiset ehdokkaat julkistetaan perjantaina 4.11.2016, joten vielä ennättää veikata, mitkä teokset ehdokkaiden joukosta löytyvät. Olisivatko nämä ne kuusi vaikuttavaa teosta, joista voittaja löytyy?

  • Laura Gustafsson: Korpisoturi
  • Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma
  • Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan
  • Tommi Kinnunen: Lopotti
  • Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa
  • Minna Rytisalo: Lempi

Esiraadilla on ollut suuria haasteita, sillä kirjavuosi on ollut hieno. Keväältä voimakkaimmin mieleen jääneitä teoksia olivat Tommi Kinnusen Lopotti, Kaiho Niemisen Ihmissuden kronikka, Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja Kati Hiekkapellon Tumma.
Syksyn kirjoista muistiin ovat piirtyneet Pirkko Saision Mies, ja hänen asiansa, Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma, Riku Korhosen Emme enää usko pahaan, Laura Gustafssonin Korpisoturi ja Minna Rytisalon esikoisromaani Lempi.

Kirjailija Tommi Kinnunen
Kirjailija Tommi Kinnunen Kuva: Yle / Raili Tuikka Tommi Kinnunen,Helsinki Lit,kirjailijat
Kirjailija Pirkko Saisio
Kirjailija Pirkko Saisio Kuva: Laura Malmivaara Pirkko Saisio,Aamun kirja
Riikka Pulkkinen Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa 2016
Riikka Pulkkinen Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumassa 2016 Kuva: Raili Tuikka Riikka Pulkkinen,Helsinki Lit

Tommi Kinnunen: Lopotti

Tommi Kinnusen Lopotti on hieno, herkkä ja avarakatseinen romaani. Se jatkaa Neljäntienristeyksen tarinaa, nyt päähenkilöinä ovat näkövammainen Helena ja hänen veljenpoikansa Tuomas. Kinnunen ylistää perhettä ja erityisesti isyyttä.

Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa

Pirkko Saision romaanissa lukija ei ihan varmuudella tiedä mitä on tapahtunut, ja onko rangaistus rikoksesta aiheellinen. Kielellisesti omaperäisellä tavalla kerrotun tarinan aiheena on menneisyyden trauma, joka ei jätä päähenkilöä rauhaan. Muisti rakentaa pakokeinoja, mutta syyllisyys täytyy lopulta jollekin tunnustaa.

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma

Riikka Pulkkinen käyttää kaksosia kuin vertauskuvana jakautuneesta Euroopasta. Kaksostytöt syntyvät samaan aikaan kun Berliinin muuri murtuu. Kirja kuvaa miten yhdentyminen ja oman itsensä löytäminen on henkisesti mahdollista ihmiselle kriisien jälkeen.

Kirjailija Laura Gustafsson
Kirjailija Laura Gustafsson Kuva: Nauska Laura Gustafsson,kirjailijat
Kirjailija Riku Korhonen
Kirjailija Riku Korhonen Kuva: Veikko Somerpuro Riku Korhonen,kirjailijat
Esikoiskirjailija Minna Rytisalo
Esikoiskirjailija Minna Rytisalo Kuva: Marek Sabogal minna rytisalo,kirjailijat,Aamun kirja

Laura Gustafsson: Korpisoturi

Laura Gustafssonin romaanissa mies pakenee yksinäisyyteen ja yrittää elää mahdollisimman omavaraisesti. Kirja laittaa lukijan pohtimaan eettisiä valintoja esimerkiksi ravinnosta, voiko ihminen syödä ollenkaan eläinlihaa ja kuinka paljon tarvitsemastaan ihminen voi tehdä itse. Tulevaisuuden ajankohtainen ennekuva.

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan

Riku Korhosen romaani on tutkielman kaltainen tarina pahuudesta. Onnen ja hyvyyden lähellä lymyää paha. Jos sen kanssa alkaa temppuilla, lopputulos karkaa käsistä. Korhonen tarinallistaa Goethen Faustin kertomuksen nykyaikaan.

Minna Rytisalo: Lempi

Esikoiskirjailija Minna Rytisalo kirjoittaa toteutumattomista haaveista kauniilla kielellä. Sota keskeyttää Viljamin ja Lempin lämpöisen rakkauden, ja se houkuttelee palvelijanaisen Ellin rakkaudenpuutteessaan kauheaan tekoon. Isona teemana kirjassa on myös suomalaisen Siskon rakkaus saksalaissotilaaseen.

Tulossa: Minna Rytisalo ja Seppo Puttonen Aamun kirjassa 01.012.2016.

Palkintolautakunnan muodostavat toimittaja Juha Roiha, tavaratalon johtaja Päivi Kuntze ja suomentaja Kaijamari Sivill.
Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkitun valitsee toimittaja Baba Lybeck ja 30 000 euron palkinto jaetaan torstaina 24.11.2016.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kommentti: Totuus Madonnasta

    Madonnan esitys Euroviisuissa mahalasku monella tapaa.

    Madonnan esiintyminen Euroviisuissa oli kamalaa ja epävireistä kuunneltavaa. Totuus on, ettei Madonna ole erityinen lahjakkuus laulajana, mutta se ei ole koskaan haitannut, kirjoittaa YleX:n musiikkitoimittaja Markku Haavisto. Oivoi ja ai kauheeta. Siinä ovat päällimmäiset reaktiot Madonnan lauantaisen Euroviisu-esiintymisen jälkeen.

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri