Hyppää pääsisältöön

Paljon onnea, Tallari!

Tallari
Tallari Kuva: Lauri Oino Tallari

Suomen ensimmäinen ja ainoa valtionavun piirissä oleva kansanmusiikkiyhtye Tallari starttasi soittonsa vuonna 1986. Kynttilöitä synttärikakkuun on siis kertynyt jo 30 ja koko vuosi 2016 on ollut Tallarin juhlaa. Mikä tekee Tallarista niin ainutlaatuisen yhtyeen?

Kansanmusiikin eri tyylien ja maantieteellisten alueiden perinteiden esittäminen kaikenikäisille kuulijoille ympäri Suomea ja maailmaa voisivat täyttää kalenterin jo tehokkaasti. Sen lisäksi mukaan on mahtunut myös kansanmusiikin opetusta ja yhteistyötä lukuisten muusikoiden kanssa. Syitä rakastaa Tallaria on siis lukuisia, mutta tämä 30-vuotisjuhlakonsertista julkaistu kappale summaa mielestäni kaiken: soiton ilon, kutkuttavan pelimannipoljennon ja sen, miten monenlaiset persoonat Tallaria ovat vuosien varrella sävyttäneet.

Tallari syntyi vuonna 1986 pitkän suunnittelun ja lukuisten neuvotteluiden myötä. Lähes kymmenen vuoden pohjatyön jälkeen julistettiin koesoitot tapahtuvaksi Kaustisen Pelimannitalossa toukokuussa 1986. Rahoittajiksi ammattikansanmusiikkiyhtyeelle olivat lupautuneet Kaustisen kunta, Yleisradio sekä ensimmäistä kertaa Suomen musiikin historiassa, myös Opetus- ja kulttuurilautakunta - Tallari on ensimmäinen ja ainoa taiteen valtionosuusjärjestelmän piirissä oleva kansanmusiikkiyhtye. Vuonna 1986 Paavo Helistö kertoo ohjelmassaan yhtyeen synnystä ja soittajista:

Tallari 30 vuotta sitten
Tallari 30 vuotta sitten Tallari

Tallari kiteytyy monen mielessä yhtyeen pitkäaikaiseen selkärankaan tai onnea tuovaan neliapilaan, jossa soittivat Ritva Talvitie ja Risto Hotakainen viulua, kontrabassoa ja haitaria Antti Hosioja ja harmoonia Timo Valo. Herraseurue on jo jäänyt eläkkeelle, mutta heidän musiikillinen perintönsä elää edelleen - sekä ehkä jokin Tallarin yhteishengestä. Yhtyeen 15-vuotishaastettelussa he puhuivat kokoonpanosta näin:

Nykyään yhtyeessä soittavat alkuperäisjäsen, viulisti Ritva Talvitie, viulisti-avainviulisti-laulaja Katri Haukilahti, harmooninsoittaja-kitaristi-kantelisti eli summaten multi-instrumentalisti Sampo Korva sekä toisinaan, kun Kansanmusiikki-instituutin johtamiselta ehtii, laulaja ja mandoliininsoittaja Matti Hakamäki.

Lukuisat soittajat ovat vuosien varrella käyneet Tallarissa lyhyemmän tai pidemmän pätkän - kansanmusiikin vaihtoehtoiseksi korkeakouluksikin yhtyettä on nimitetty! Tallarissa vähintään vuoden mukana soittaneita muusikoita luetellaan yhtyeen historiasta kertovalla sivulla. Heissä on tuttuja nimiä kansanmusiikin maailmassa: laulaja ja kantelisti Liisa Matveinen, puhallinsoittaja, jo edesmennyt Kurt Lindbald, kantelisti Anna-Maija Kekki ja laulajat ja multi-instrumentalistit Pia Rask, Tellu Turkka, Anita Lehtola-Tollin ja Eero Turkka.

Myös virallisesta opetuksesta Tallarin parissa on saatu nauttia kansanmusiikin opiskelijoiden keskuudessa. Eritoten yhtyeen toimipaikan Kaustisen läheisyydessä opetusta on annettu Ala-Könni-opiston kansanmusiikkilinjalla sekä Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla sekä Centria-ammattikorkeakoulussa Kokkolassa aina yhtyeen konsertoinnin lomassa.

Mikäpä on oppiessa ja opettaessa, kun Tallarin soittajiston eräs ominaispiirteistä on, että he soittavat lukuisia soittimia. Joka soittajalla on ollut vähintään yksi sivusoitin. Esimerkiksi tässä muutaman vuoden takaisessa Tallarin vedossa harmooninsoittaja Sampo Korva soittaa Saarijärven kanteletta ja kontrabasisti Arto Anttila kitaraa.

Sivusoittimilla musiikin moni-ilmeiseksi sävyttäminen on Tallarille tyypillistä. Eräs erikoisuus Tallarin historiasta on videosarja Vanhat kansansoittimet Tallarin käsissä, jossa soittajat eläytyvät niin uudempiin kansansoittimiin kuin vanhimpaan perinteeseen.

Tallarin ainutlaatuisen syvällinen perinteentuntemus on olennainen osa yhtyettä, mutta sitä tasapainottamassa ovat myös yhtyeen jäsenten valloittavat omat sävellykset ja sovitukset. Monille tutuinta Tallaria lienee harmooninsoittaja Timo Valon sävelkieli - aina humoristisesta Maatalouskoneiden vapaapäivästä syvän pohdiskeleviin sävellyksiin kuten Rakkauden aika tai Äidin sateenkaari.

Yhtyeen yleisöä ovat kuulijat vauvasta vaariin ja ehkä tämän takia ohjelmisto on aina ollut laaja. Yhteistyötä yhtye on tehnyt lukuisten erilaisten taiteilijoiden kanssa aina Jesse Kaikurannasta Kaisu Förstiin. Levyjäkin löytyy lukuisia - puhumattakaan Yleisradion arkistossa olevista kantanauhoituksista, joita on useita satoja. Viime aikoina lapsille suunnattua musiikkia on tehty esimerksiksi yhdessä Tuomo Rannankarin kanssa, kuten tässä kappaleessa Voi hyvä tavaton.

Tallarin suurta merkitystä suomalaiselle kansanmusiikille on lähes vaikeata ymmärtää. Siitä puhui Tallarin 15-vuotisjuhlien aikaan nyt jo edesmennyt maakuntaneuvos, kansanmusiikin puolestapuhuja Viljo S. Määttälä, jonka toimet edesauttoivat niin Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kuin Tallarinkin syntyä.

Tallarin suurin vahvuus on sen kyvyssä uudistua ja muokkautua, mutta säilyttää sisimpänsä - pelimannisoiton svengi ja soiton sielukkuus. Kolmikymmenkertainen hurraa-huuto kansanmusiikin kivijalalle, Tallarille! Kauan eläköön Tallari!

Tallari 30 vuotta juliste
Tallari 30 vuotta juliste Tallari

Amanda Kauranne

Kommentit
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.