Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Taiteilija ja sen mies

Johanna ja Reijo Oras ovat kulkeneet pitkän tien yhdessä.
Johanna ja Reijo Oras ovat kulkeneet pitkän tien yhdessä. Anne Flinkkilän vieraana myös tytär Olivia Oras. Johanna ja Reijo Oras ovat kulkeneet pitkän tien yhdessä. yle tv1

TV1 keskiviikkona 9.11.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 12.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Kun nuori boheemi nuori taideopiskelija purjehtii maata viistävässä leoparditakissaan taidegallerian avajaisiin, oli taidekauppiaan ensireaktio: voi että mikä nainen, mutta liian nuori.

Nyt Johanna ja Reijo Oras ovat olleet naimisissa 22 vuotta ja tyrmänneet monet epäluulot. Liitto on kestänyt Johannan taiteen vähättelyt, Reijoa kohdanneet suuret surut ja Olivia-tyttären kapinavaiheen.

Johanna valmistelee satavuotiaalle Suomelle isoa näyttelyä, jossa lupaa pistää Suomen vaakunankin uuteen uskoon.

Oppia isovanhemmilta

Vaikka Johannalla ja Reijolla on 24 vuotta ikäeroa, heillä on yllättävänkin samanlaisia kokemuksia lapsuudessaan.

Reijo syntyi 40-luvulla aviottomana lapsena ja sanoo, että suhtautuminen oli aika karua. Vaikka oma perhe tukikin Reijoa, ympäristö halveksi ja hän usein lapsena ajatteli, että olisi ollut parempi jos olisi vauvana heitetty lumihankeen, niin sinne olisi kuollut.

Johanna sanookin, että Reijoa kuunnellessa hänen on vaikea ymmärtää sitä, että aviottomuutta pidettiin lapsen vikana. ”Jäljet kohtelusta ovat Reijoon jääneet”, Johanna sanoo.

Johanna itsekään ei 70-luvulla ollut suunniteltu lapsi, hänen vanhempansa olivat hyvin nuoria ja menivät sitten pakotettuina naimisiin, kun Johanna oli tulossa, ero tuli kun Johanna oli 7-vuotias.

Sekä Reijo että Johanna varttuivat aika paljon isovanhempien huomassa ja sieltä on tullut paljon tärkeitä asioita.

Johanna sanoo, että molemmat isoäidit olivat omalla tavallaan luovia, toinen opetti arvostamaan käsillä tekemistä, toinen taas kannusti Johanna kaikessa, mihin tämä ryhtyikin.

Reijo sanoo, että isoäidiltään hän oppi työnteon merkityksen. Reijohan teki sittemmin konkurssin eräässä yrityksessään ja sanoo joka pennin veloista maksaneensa. Johanna sanookin, että Reijossa näkyy paitsi köyhä lapsuus, myös se, että työn teon kautta hän arvostaa itseään edelleen, joskus vähän liikaakin.

Nuori nainen, synkkiä maalauksia

Vaikka Johanna ja Reijo olivat jo kohdatessaan molemmat mukana taiteen maailmassa, Reijo ei alun perin pitänyt Johannan maalauksista olleenkaan.

Johanna sanoo etsineensä itseään naisena, ja maalaukset olivat hyvin synkkiä ja verisiäkin ja Reijoa kauhistutti, miten nuori tyttö voi maalata noin karmeita mielenmaisemia.

Mutta jokin muuttui. Johanna sanoo, että varmaankin rakastuminen toi valoa ja jonkinlaista seestymistä, taiteen opiskelu ulkomailla toi myös uusia ajatuksia.

Reijo alkoi itkeä nähdessään Johanna uuden tyylin maalauksen ja työtoveruus alkoi siitä. Töihin tuli mukaan Johannalle tunnusomainen runsaus, asetelmat, monenlaiset symbolit ja tietysti kukat.

Uran käännekohta

Johannan uran käännekohta oli kun eräässä galleriassa ollut näyttely myytiin loppuun alle tunnissa. Siitä alkoivat vuodet, joissa oli paljon juoruja, kateutta ja vähättelyä.

Arveltiin, että Johanna ei itse maalaa taulujaan, vaan Reijo tuo niitä väritettäväksi ulkomailta. Kaunis, nuori taitelija ja komea, mutta iäkkäämpi aviomies esittelivät kotiaan lehdissä eikä sekään oikein sopinut vakavasti otettavan taitelijan imagoon.

Johanna kuitenkin pysyi omalla tiellään Reijon tuen ansiosta, vaikka sanookin pahojen puheiden totta kai satuttaneen, joskus pahastikin.

Iloa ja surua

Elämä on tuonut paljon iloa, kuten Olivia-tyttären, mutta myös isoja suruja.

Reijo kertoo kahden lapsenlapsensa menehtymisestä ja sanoo, ettei sellaisista asioista toivu koskaan. ”Jotenkin järjestys on niin täydellisen väärä, kun joutuu hautaamaan lapsenlapsensa.”

Reijo kuvaa surua niin, että se on kuin peili, joka on mennyt rikki. Palaset voi ehkä liimata yhteen, mutta säröt näkyvät aina.

Johanna sanoo, että oikeastaan vasta Olivia-tyttären sanat havahduttivat heidät surusta: "Olenhan minäkin vielä täällä".

Murrosikä menee ohi

Orakset ovat asuneet pitkään myös Ranskassa ja Olivia-tytär on käynyt suuren osan koulustaan siellä.

Olivian teini-ikä on vanhemmille ollut ristiriitainen aika, vaikka ohjelmassa mukana oleva Olivia itse sanookin kapinoineensa oikeastaan kaikkea vastaan, ei vain vanhempiaan. Vanhemmat vain kuvittelivat olevansa ainoa kohde. Olivia ei myöskään halunnut olla julkisuudesta tuttu täydellisen perheen täydellinen tytär.

Johannalle tyttären irtirimpuilu oli kova paikka ja hän on käsitellyt asiaa aivan omanlaisen maalaussarjan avulla.

Mutta mitä on sitten tapahtunut, että nyt kolmikko istuu sovussa kertomassa elämästään?

Reijo arvelee, että Olivia kuitenkin on nähnyt sen rakkauden, joka perheessä vallitsee ja alkanut arvostamaan sitä. Olivia haluaakin lähettää terveisiä kaikille murrosikäisten kanssa kamppaileville: se menee ohi.

Ja mitä sille Johanna ja Reijon ikäerolle on tapahtunut? ”Aika tekee tehtävänsä, nythän me olemme keski-ikäisiä molemmat”, Johanna sanoo.

Kommentit
  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen uran tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.