Hyppää pääsisältöön

Leikkauslistat iskevät lapsiperheisiin

(8.11.2016) Lapsiperheiden tilanne Suomessa vaikeutuu edelleen kun hallitus jatkaa etuuksien leikkauksia.

”Luojan kiitos me olemme saaneet lapsilisää. Tällä hetkellä olen kotona lasten kanssa ja saan hieman enemmän rahaa, mutta tottakai pitää miettiä miten rahansa käyttää”, sanoo leipäjonossa oleva kolmen lapsen äiti ”Petra”. Petra ei toki ole hänen oikea nimensä, vaan hän haluaa pysyä anonyyminä.

Petra ei ole erityistapaus. Köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa edelleen, ja niiden määrä on jo 53 000. Lapsia niissä on yhteensä 126 000.

Suuri syy vaikeaan tilanteeseen on hallituksen tekemät leikkaukset. Viimeksi jätettiin tekemättä indeksikorotukset lapsilisiin. Tämä saa THL:n tutkimuspäällikön Minna Salmen huolestuneeksi.

”Ei ole otettu huomioon niitä taloudellisia vaikeuksia, joita lapsiperheillä on. Kyse ei ole vain tulojen leikkauksista vaan myös erilaisista verojen ja maksujen korotuksista.”

1990-luvun laman aikana tehdyillä leikkauksilla oli hyvin kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Säästöistä tuli pitkällä tähtäimellä itse asiassa kalliita.

Hallitus on myös rajoittanut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Työttömien tai opiskelijoiden lapset voivat olla päivähoidossa tai varhaiskasvatuksessa korkeintaan 20 tuntia viikossa. Minna Salmi arvostelee tilannetta Spotlight-ohjelmassa.

”Tämäkin on lyhytnäköistä, koska se on riippuvaista tämänhetkisestä työelämästä. Monille työ on hyvinkin hajanaista ja jokaisen vanhemman pitää - kokopäivähoitoa saadakseen - osoittaa, että ei tee täyttä työpäivää.”

Vaalien alla poliitikot kyllä ovat kiinnostuneita lapsiperheistä, mutta päätösten edessä etusijalla on raha. ”Perustelut ovat olleet lähes täysin taloudellisia seikkoja. Väitetään, että Suomessa ei ole varaa ylläpitää entisen kaltaisia etuuksia”, toteaa Åbo Akademin sosiaalipolitiikan professori Mikael Nygård.

AXEL RAPPE

Muokattu: lisätty koko ohjelma katsottavaksi 10.11.2016 MK

Kommentit