Hyppää pääsisältöön

Miten ikä näkyy vanhemmuudessa? Kätilö, terveydenhoitaja ja lastentarhanopettaja kertovat

Äiti ja poika
Äiti ja poika Kuva: Pixabay / ambermcauley marja hintikka live

Näkyykö vanhempien ikä heidän vanhemmuudessaan? Tässä jutussa kätilö, neuvolan terveydenhoitaja ja lastentarhanopettaja kertovat, millaisia havaintoja he ovat työssään synnytyssalissa, neuvolassa tai päiväkodissa eri ikäisistä vanhemmista tehneet.

Terveydenhoitaja Sari: nuoria vanhempia pelottaa

Neuvolan terveydenhoitajana kolme vuotta toiminut Sari on huomannut, että nuoret äidit kärsivät vanhempia enemmän synnytyspeloista. Havainto vahvistaa MHL:n Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen tulokset, joiden mukaan alle 35-vuotiailla vanhemmilla on enemmän pelkoja vanhemmuutensa suhteen kuin iäkkäämmillä vanhemmilla.

– Ehkä nuoret uskaltavat puhua peloistaan ja epävarmuudestaan avoimemmin, kun taas iäkkäämmät synnyttäjät ovat tietoisempia riskeistä ja tarkempia sikiön terveyteen liittyvien valintojen suhteen, Sari kertoo.

Sarin kokemuksen mukaan yli 35-vuotiaana äidiksi tulevilla on vähemmän yllätysraskauksia kuin nuoremmalla iällä raskautuneilla. Toisaalta nuoret vanhemmat suhtautuvat yllätyksiin avoimemmin, eivätkä ajattele asiaa ensimmäiseksi esimerkiksi taloudelliselta tai parisuhteen kannalta. Ajatus on, että elämä kantaa ja opettaa.

Kätilö Anna: nuoret ensisynnyttäjät eivät pelkää kipua, mutta ujostelevat tunteita

Viisi vuotta kätilönä työskennelleen Annan mielestä synnytykseen asennoitumisessa ikää enemmän vaikuttaa äidin lapsiluku; onko kyseessä esikoinen vai onko kokemus synnyttäjälle aikaisemmilta kerroilta tuttu.

Anna on huomannut, että nuoremmat ensisynnyttäjät suhtautuvat vanhempia ennakkoluulottomammin ja avoimemmin äidiksi tuloon. He eivät ujostele näyttää kipujaan ja pyytävät helpommin kivunlievitystä. Vanhemmat synnyttäjät taas eivät välttämättä halua näyttää avuttomuuttaan kivun edessä. Sen sijaan he haluavat tietää tarkkoja yksityiskohtia, uskaltavat rohkeammin kertoa mielipiteitään sekä kysyä ja kyseenalaistaa asioita.

– Synnytyssalissa unohtuu usein aika ja paikka, siellä ollaan synnytyskuplassa. Iäkkäämmät ensisynnyttäjät eivät välttämättä antaudu tuohon synnytys-flow'hun, vaan ovat kartalla kellonajasta ja eri vaiheiden kestoista, Anna miettii.

Vaikka nuoret äidit eivät pelkää näyttää kipuaan, he saattavat ujostella tunteitaan lasta kohtaan ja suojella isääkin tunnemyrskyltä, jonka lapsen syntyminen aiheuttaa.

– Syvä ja vyöryvä rakkaus vauvaa kohtaan saattaa jopa säikyttää nuoren vanhemman. Iäkkäämmille vanhemmille nuo tunteet ovat ehkä vuosia odotettuja, eivätkä pelota samalla lailla.

Syvä ja vyöryvä rakkaus vauvaa kohtaan saattaa jopa säikyttää nuoren vanhemman.― Kätilö Anni

Vaikka Anna koettaa tehdä synnyttäjille selväksi, ettei kaikkea vauvan hoitoon liittyvää tarvitse osata heti, varsinkin alle 20-vuotiailla äideillä on usein pärjääjän asenne.

– Hellyys vauvaa kohtaan saattaa jäädä kakkoseksi, jos pitää näyttää maailmalle, että iästä huolimatta osaa ja pystyy huolehtimaan vauvasta.

Toisaalta nuoret solahtavat äidin rooliin sulavammin ja tassuttelevat rauhassa sairaalan käytävillä ja nauttivat synnytyssairaalan luomasta kuplasta.

– Ehkä heidän on helpompi irtautua muusta elämästä ja keskittyä vain vauvaan, Anna miettii.

Iäkkäämmät ensisynnyttäjät puskevat ulos vauvakuplasta jo heti lapsivuodeosastolle päästyään. Suunnitellaan kotiinlähtöä, tulevaisuutta – osa jopa miettii jo sairaalassa vauvan tulevaa päiväkotipaikkaa,

– Heillä on usein pitkä työura takana. Synnytyssairaalassa saattaa monella olla vielä työminä päällä ja äidin ”roolin” omaksuminen alkaa ehkä vasta kotona.

Lastentarhanopettaja Kaisa: yhden lapsen iäkkäät vanhemmat puuttuvat kaikkeen

Viisi vuotta päiväkodissa lastentarhanopettajana työskennelleen Kaisan kokemuksen mukaan eniten huolissaan lapsestaan ovat iäkkäät, yhden lapsen vanhemmat. He suojelevat helposti lapsiaan pienimmiltäkin pettymyksiltä.

– Yhden lapsen iäkkäämmät vanhemmat ovat usein todella osallistuvia ja haluavat puuttua pienimpiinkin päiväkotiaikana tapahtuneisiin lasten välisiin riitatilanteisiin. Ne ratkaistaan soittamalla toisen osapuolen vanhemmalle ja vaatimalla käsittelyä täällä päiväkodissa, vaikka usein asian ratkaisuun ei ehkä tarvittaisi niin massiivista järjestelyä.

Kaisa kertoo, että yli 35-vuotiaat vanhemmat ovat aina paikalla vanhempainilloissa ja kysyvät tarkennuksia, aikatauluja ja suunnittelevat asioita ehkä pitkäjänteisemmin. Se saattaa liittyä jo saavutettuun statukseen työelämässä – on rohkeutta olla tietämätön tai pitää oma päänsä.

Anna, Kaisa ja Sari painottavat, että heidän mielikuviinsa vanhemmuudesta vaikuttaa paljon ikää enemmän vanhempien persoonallisuus.

Anna, Kaisa ja Sari eivät esiinny jutussa oikeilla nimillään.

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.