Hyppää pääsisältöön

Suomalaisten tarkka murrekorva yllätti tutkijan tietokilpailussa 1963

Vuonna 1963 pidetty tietokilpailu kartoitti radiokuuntelijoiden murretietämystä. Odotettua suositumpi kilpailu todisti, että suomalaiset tunsivat erinomaisesti myös toistensa murteet. Lisäarvoa ainutlaatuiselle ohjelmalle antaa sen selostajan, professori Pertti Virtarannan säännönmukainen, huoliteltu yleiskielinen artikulaatio.

Virtaranta toteaa kilpailun aluksi, että suomalaisten tuntemus toistensa murteista oli varsin nuorta. Siitä ei ollut kiittäminen tutkijoita, vaan maailmanpolitiikkaa: talvi- ja jatkosotaa sekä niiden aiheuttamia väestönsiirtoja.

Olojen vakiinnuttua moni oli säilyttänyt kiinnostuksensa kotiseutuaan kohtaan riippumatta siitä, missä asui. Näin ollen tiedettiin, että suomalaiset tunsivat yhä hyvin oman murteensa, mutta miten hyvin he tunnistaisivat itselleen vieraan dialektin?

Ja se nous se veri niin että nuan oikein korkialle nous― Eteläpohjalaista murretta

Kilpailun ensimmäisessä osassa esitettiin viisi murrenäytettä, jotka kuulijoiden oli paikannettava murrekartan mukaan. Vaihtoehtoja oli yksinkertaistettuna seitsemän: oliko näyte lounais-, hämäläis-, eteläpohjalais-, keski- ja pohjoispohjalais-, peräpohjalais-, savolais-, vaiko kaakkoismurretta? Tämä riitti vastaukseksi, vaikka käytännössä kaikki alueet jakautuvat vielä hienosyisemmin. Halutessaan sai toki yrittää nimetä näytteen pitäjänkin tarkkuudella.

Virtaranta esittelee kuultavat näytteet. Kuulemme, miten 76-vuotias "vaimo" kertoo kokemuksistaan paimenessa, 84-vuotias "mummo" muistelee kotipitäjänsä verenpidättäjää, 68-vuotias emäntä selvittää kaljan ja mämmin valmistamisen, 78-vuotias metsästäjä kertoo karhujuttuja ja miten 77-vuotias isäntä muistelee emännänhakua.

Sielä tanssattiin ja minä menin häntä ottaan kappaleelle kansani― Yläsatakuntalaista hämäläismurretta

Kilpailun suosio ja oikeiden vastausten määrä yllätti asiantuntijan. Virtaranta paljastaa, että ohjelmahankkeeseen oli ryhdytty aika lailla epäröiden. Hän itse oli arvellut, että vastauksia saapuisi parisen tuhatta, joista muutamassa sadassa olisi vastattu oikein. Vaikka hän oli ollut kilpailun alkusanoissa toiveikas, näin suurta osallistumista ja tietämystasoa hän ei ollut osannut odottaa.

Vastauksia tuli 7 586 kappaletta ja niistä täysin oikein oli vastattu 2 814 kirjeessä. Valtaosa vastanneista oli 35–39-vuotiaita, ammattinimikkeistä parhaiten olivat edustettuina rouvat. Seuraavaksi eniten vastaajissa oli maanviljelijöitä ja vasta sitten opettajia. Moni oli tarttunut pyyntöön perustella vastauksensa. Eräs pohjoissuomalainen vastaaja rohkeni jopa esittää näkemyksensä suomen kauneimmasta murteesta: hänen mukaansa se oli satakuntalainen Kiikan murre.

Oikein vastanneiden kesken arvottiin viisi 100 markan palkintoa. Voittajat olivat kansakoulunopettaja Hilja Karikko Vermuntilasta, metsätyömies Pentti Laurila Suomussalmelta, herra Kaarle Ranta Vihdin Nummelasta, muurari Reino A. Salovaara Tampereelta ja luonnontieteiden kandidaatti Jorma Taarna Helsingistä.

Se tytär ol tappant lapsens ja toise lapse tek, mut sitä ei sit tappant― Kaakkoismurretta

Voittajat pääsivät osallistumaan Yleisradiossa järjestettyyn loppukilpailuun. Viisikosta kaksi ei kuitenkaan päässyt saapumaan paikan päälle, joten heidän tilalleen valittiin kamreeri Strang Kokkolasta ja diplomi-insinööri Pirjola Helsingistä.

Kilpailun voitti Jorma Taarna 5,5 pisteellä, voittosumma oli 250 markkaa.

Kuuntele haluamasi paikkakunnan murretta

Suomen murteet ja murrekartan selitykset

Suomen murrealueet kartalla.
Suomen murrealueet. Suomen murrealueet kartalla. Kuva: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. murteet
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto