Rita Niemi-Mannisen huoliteltu, urheilullinen olemus ja säteilevä hymy eivät jätä ketään kylmäksi. Kun Rita puhuu, juttu katkeaa vähän väliä hersyvään nauruun. Positiivisuus on selviytymiskeino, sillä liikunta-alan yrittäjä ja tv-esiintyjä eli lapsuutensa lähiöissä, välillä karuissakin oloissa.
Elämä lähiöissä mun lapsuudessa oli aika vilkasta. Et siellä kyllä näki väkivaltaa: joku hyppäs ehkä parvekkeelta alas, jotain pahoinpideltiin, ja naapurista kuului kummallisia ääniä.
Porin Sampolassa, Pormestarinluodossa ja Koivulassa asunut Rita ottaa etäisyyttä lapsuusmuistoihinsa hymyillen ja nauraen. Reagointi on tuttua jo vuosien takaa: – Mä olin aika kova suustani. Pienenä mä aina puolustin mun isosiskoa.
Kerran joku löi mun siskoo nyrkillä kasvoihin ja mä jäin sit huutamaan alas ja sisko juoksi sisään itkien.
Mä itkin sit ain myöhempään, sillai kulman takana.
Parasta lähiöissä olivat kaverit ja yhteiset pihaleikit – pihalla Rita enimmäkseen viihtyikin, kun ei ollut koulussa tai telinevoimisteluharrastuksensa parissa. Kotona asiat olivat "suht hyvin": väkivaltaiseen alkoholisti-isään ei pidetty yhteyttä, mutta äiti tuki Ritaa parhaansa mukaan. Isosisko on kuitenkin nuoren naisen esikuva:
– Mun lähiösankari on mun isosisko. Hän on ollut mulle aina sellanen järjen ääni ja auttanut ja tukenut sillon lapsuudessa ja nuoruudessa paljon. Nykyään hän tekee töitä lähiönuorten ja ongelmaperhelasten kanssa. Esimerkillinen nainen!
Esimerkillistä siviilirohkeutta osoittaa Rita itsekin: esimerkiksi marraskuussa 2016 Mannisen pariskunta kertoi somessa puuttumisestaan perheväkivaltatilanteeseen. Kun itsellä on rankkoja kokemuksia, tietää, milloin on autettava.
