Hyppää pääsisältöön

Seksistä puhutaan yhdyntöinä, uutisissa neuvotaan antamaan vaikkei haluaisi – osaammeko oikeastaan yhtään puhua seksistä vuonna 2016?

Psykoterapeutti Maaret Kallio toivoo, että seksistä jaeltaisiin paljon vähemmän vinkkejä ja niksejä.

Seksistä puhutaan usein yhdyntöinä ja lukumäärinä. // Kuva: Tuuli Laukkanen

Se on ihan sama, jos paistaisit korvapuusteja ja laittaisit ne lukolliseen, reiälliseen kaappiin. Tuoksu tulisi, mutta et pääse koskemaan.

Arvatkaa, mistä tässä puhutaan. No seksistä tietenkin! Tässä kielikuvassa seksi on korvapuusti, jonka joku ikävä pihtari on parisuhteessa lukinnut pois toisen ulottuvilta.

Tämän vertauksen lausui lääkäri Anneli Kivijärvi MTV:n haastattelussa marraskuun alussa. Samassa haastattelussa hän sanoi myös, että on kiusaamista kieltäytyä seksistä vain sillä ”verukkeella”, ettei huvita. Kivijärven mukaan on hassua, jos joku ei halua harrastaa avioliitossa seksiä oman kumppaninsa kanssa, koska ”pienellä teolla se koko elämä sujuisi paljon paremmin”.

Näin seksistä tosiaan puhutaan vuonna 2016: aihepiiriä hahmotetaan korvapuustien, kiusaamisen, vastentahtoisen ”antamisen” ja yhdyntälukumäärien avulla.

Näinkö yksinkertainen käsitys meillä on seksistä? Yhdyntöjen lukumääriä ja korvapuusteja lukkojen takana?

Nämä esimerkit eivät ole koko totuus siitä, miten Suomessa puhutaan seksistä, mutta Maaret Kalliota se ottaa päähän. Hän on esimerkiksi Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu psykoterapeutti.

- Tällaista lukumäärä-puhetta seksistä on ollut aina. Minusta se on kauhean turhauttavaa ja kauhean yksioikoista.

Maaret Kallion viesti ei ole suinkaan se, etteikö seksi olisi tärkeää. Totta kai se on: aiempien tutkimusten perusteella tiedetään hyvin, että parisuhteen onnellisuus korreloi voimakkaasti sen kanssa, miten aktiivinen seksielämä pariskunnalla on.

Mutta aktiivinen seksielämä ei ole sama asia kuin jokin lukumäärä yhdyntöjä kuukaudessa. Itse asiassa yhdyntä ei ole mikään kunnollisen seksin mittari, vaan Kallio muistuttaa, että seksi voi olla miljoona eri asiaa eri ihmisille. Pariskunnat ovat erilaisia, eivätkä kaikki ole parisuhteessa ollenkaan, vaikka harrastavat seksiä. Ajatus siitä, että seksi olisi yhtä kuin yhdyntä, on hänen mielestään hyvin kapea ja heterokeskeinen – eikä heteroillekaan välttämättä kovin hyödyllinen.

“Sen kun menet ja yhdyt”

Tilanne on ristiriitainen. Puhe seksistä on 2000-luvulla toisaalta selvästi vapautunut, eikä aihepiiri ole enää tabu. Seksi on myös jatkuvasti esillä ympärillämme: bussipysäkkien mainoksissa, iltapäivälehtien lööpeissä, t-paitojen teksteissä, tv-sarjoissa, elokuvissa ja musiikkivideoissa.

Samalla näyttää kuitenkin siltä, että taitomme ja herkkyytemme puhua seksistä ei ole kummoisellakaan tolalla.

- On menty nopeasti äärimmäisyydestä toiseen. Itse odotan kovasti, että tullaan taas tästä järjettömästä jauhamisesta vähän kohtuullisempaan näkökulmaan.

Kallio kirjoitti juuri tästä asiasta pari vuotta sitten Helsingin Sanomien Lujasti lempeä -blogiinsa otsikolla Olen valtavan väsynyt seksiin. Hän sai kirjoituksestaan paljon positiivista palautetta mutta myös kriitikkiä tyyliin ”kyllä nyt pitää miehen joka päivä looraa saada”.

- Minusta tuntuu, että aika harva lopulta ymmärtää, mistä seksissä on oikeasti kyse. Sitä verrataan usein kuin hampaidenpesuun, että sitä nyt vain on hoidettava.

Kallio on huomannut, että ihmiset ajattelevat todella usein seksin olevan simppeli teko: sen kun vain menet ja yhdyt. Seksuaalisuuteen suhtaudutaan myös kovin ratkaisukeskeisesti, mikä saattaa kuulostaa hyvältä mutta sopii käytännössä huonosti yhteen seksin kanssa – usein ratkaisut ovat lehtien ja nettipalstojen pinnallisia vinkkejä ja niksejä siihen, miten saat lisää haluja, orgasmeja ja yhdyntöjä.

Seksi ei kuitenkaan ole vain fyysistä toimintaa, vaan siihen liittyvät myös tunteet kumppania ja itseään kohtaan. Aihe on herkkä, ja siksi puhe siitä, että kyllä pitää antaa kumppanille seksiä vaikkei haluaisi, voi olla oikeasti vahingollista.

"Kyllä se monia ahdistaa ja on aika ankara ja väkivaltainenkin näkökulma."― Maaret Kallio

- Kyllä se monia ahdistaa ja on aika ankara ja väkivaltainenkin näkökulma.

Mutta, Maaret Kallio huomauttaa: jos ihminen on parisuhteessa eikä halua seksiä, se ei voi tarkoittaa, ettei hän ottaisi vastuuta asiasta. Maaret Kallio on tutkinut Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulan kanssa pitkiä ja seksuaalisesti aktiivisia parisuhteita viime vuonna julkaistussa Happy end -kirjassa. Tässä aineistossa tuli esiin, että voi olla hyvä juttu vähän ryhtyä puuhaan – ei pakottamalla vaan yhteisymmärryksessä. Pitkässä suhteessa liekki ei usein samalla tavalla syty kuin vastarakastuneilla, mutta sitä voi houkutella esiin.

Tietysti on myös tilanteita, joissa tämä ei riitä vaan voidaan tarvita esimerkiksi lääketieteellistä apua. Vastentahtoinen pakottaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu.

- Missään nimessä en sanoisi, että pitäisi vastentahtoisesti tehdä jotain. Se ei tuo mitään hyvää, ja jos sinulla on oikeasti hyvä kumppani, niin eihän hänkään varmasti halua seksiä, jossa kumppani tai puoliso on väkisin siinä mukana.

Keskity muuhun kuin seksiin

Seksuaalisesti hyvinvoivien parisuhteiden salaisuudet eivät loppujen lopuksi ole kovin yllättäviä. Kallio kertoo, että hyvän seksielämän kanssa korreloivat, yllätys yllätys, parin hyvät vuorovaikutustaidot. Toinen iso merkittävä tekijä on muu läheisyys.

- Mitä enemmän suhteessa on tavallista läheisyyttä, joka ei siis välttämättä ole mitenkään eroottisesti virittynyttä eikä välttämättä johda seksiin, sitä aktiivisempi on usein parin seksuaalielämä. Tämä kuvastaa mielestäni hyvin sitä, että vuorovaikutus ja läheisyys ovat hyvin tärkeitä seksitaitoja, vaikka niillä ei ole hirveästi tekemistä sen itse seksin kanssa.

Jos siis haluat hyvän ja tasapainoisen seksielämän kumppanisi kanssa, ratkaisu saattaakin itse asiassa olla huomion kiinnittäminen aivan muualle kuin seksiin. Lähtökohtaisesti turvallinen ja hyvinvoiva suhde luo yleensä edellytykset myös hyvinvoivalle seksielämälle.

- Mutta tarkoittaako se hyvinvoiva seksielämä yhtä kertaa viikossa vai yhtä kertaa kuukaudessa, se on parin välinen asia.