Hyppää pääsisältöön

Seulaset koettelevat näkökykyä - leonidit lentävät marraskuussa

Seulaset
Seulaset eli Plejadit Seulaset Kuva: NASA, ESA, AURA/Caltech Seulaset

Lumi peittää jo maan eikä oma galaksimme Linnunrata erotu enää yhtä valoisana kuin syksyn sysipimeinä öinä. Tämä johtuu lumesta siroavasta hajavalosta, joka heikentää galaksin näkyvyyttä hiukan.

Silti Linnunrata on nyt marraskuussakin tähtitaivaan hittikohteita. Sen valoisa vyö on kaunista katsottavaa. Valovyötä kannattaa tutkailla myös kiikarilla, jolloin alkavat erottua valtavat määrät Linnunradan himmeitä tähtiä.

Maapallon eteläosissa Linnunradasta nähdään sen näyttävimmät osat. Siksi tähtitaivasta kannattaa tutkailla myös etelän lomamatkoilla. Alla olevassa kuvassa on Euroopan eteläisen observatorion ESO:n ottama kuva Linnunradan keskustan alueelta, joka näkyy etelässä tähtikirkkaina öinä.

Linnunradan galaktinen keskus
Linnunradan galaktinen keskus Kuva: ESO/S. Brunier Linnunrata

Täällä pohjoisessa Linnunradan päällä on muutamia kiinnostavia tähtikuvioita, joihin kannattaa tutustua. Keskellä galaksin valovyötä, suoraan ylhäällä pään päällä, on W:n muotoinen Kassiopeia. Siitä länteen löytyy Joutsenen tähdistö, jonka kirkkain tähti on Deneb. Matalalle länteen painuu Lyyran tähdistö ja sen kirkas Vega-tähti.

Kassiopeiasta idempään on Perseuksen tähtikuvio. Sen ja Kassiopeian välialueella on kahden pienen tähtijoukon muodostama Perseuksen kaksoistähtijoukko, valokuvattuna alla olevassa kuvassa. Tämän yli 7000 valovuoden päässä olevan tähtijoukon näkee paljainkin silmin epämääräisenä tuhruna mutta kiikarilla sen tähdet erottuvat paremmin. Siitä itäkoilliseen on Ajomiehen tähdistö ja siihen kuuluva kirkas Capella.

Perseuksen kaksoistähtijoukko
Perseuksen kaksoistähtijoukko Kuva: ESO/S. Brunier perseuksen kaksoistähtijoukko

Marraskuussa kannattaa tähtitaivaalta etsiä useille tuttu Plejadit eli Seulaset. Se on avoin, yli 400 valovuoden päässä oleva tähtijoukko Härän tähdistön alueella. Plejadeissa voi paljain silmin erottaa viisi kuusi tähteä, mutta hyvissä olosuhteissa ja hyvällä näkökyvyllä voi nähdä jopa toistakymmentäkin tähteä. Kiikarilla niitä näkee toki vieläkin enemmän, jopa kymmeniä tähtiä. Tähtijoukkoon kuuluu ainakin yli tuhat tähtijäsentä, jotka ovat syntyneet samaan aikaan ja samasta tähtienvälisestä pilvestä.

Talven tuloa tähtitaivaalla ennustaa Orionin hieno tähdistö, joka nousee eteläkaakon suunnalle ennen keskiyötä.

Planeettataivaalla näkyvät Venus, Jupiter ja Mars

Melko köyhän planeettasyksyn jälkeen planeettatilanne on marraskuussa vähitellen kohentumassa.
Aamuyöllä nousee esille aurinkokuntamme suurin planeetta Jupiter kaakon suunnalla. Jupiter on kirkas planeetta ja erottuu siksi hyvin. Sen neljää suurinta, Galileo Galileinkin 1600-luvulla näkemää kuuta voi katsella kiikarilla. Talven edistyessä Jupiter alkaa näkyä ilta illalta jo varhemmin.

Iltataivaalla ovat kaukaiset planeetat Uranus ja Neptunus, mutta himmeinä ne näkyvät vain kiikarilla tai kaukoputkella. Myös hyvä hakukartta on tarpeen.

Venus ilmestyy kuun loppupuolella iltataivaalle. Se ei silloin nouse vielä kovin korkealle mutta joulua kohti mentäessä kiipeää ylemmäksi. Myös Mars näkyy iltataivaalla mutta pysyttelee varsin matalalla ja jää himmeäksi.

Leonidit lentävät marraskuussa

Leonidien tähdenlentoparvi lentää marraskuussa mutta tänä vuonna se ei tarjoa erityisen näyttävää ilotulitusta. Parveen kuuluvia tähdenlentoja nähdään lähes koko kuukauden. Maksimi osuu marraskuun 17. päivään, jolloin on odotettavissa kymmenisen tähdenlentoa tunnissa. Kuu haittaa kuitenkin niiden näkemistä.

Leonideilla on 33 vuoden aktiivisuusjakso, eli 33 vuoden välein nähdään jopa tuhansia tähdenlentoja tunnissa. Viimeksi aktiivisuus oli näin korkea 2000-luvun alkupuolella.

Parvessa lentävät kivikappaleet ovat kotoisin Temple-Tuttle –komeetasta. Kun maapallo osuu radallaan komeetan jättämään sora- ja kivivanaan, pikkujyväset lentävät ilmakehään ja palavat poroksi. Niitä näemme tähdenlentoina.

  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua, jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede