Lumi peittää jo maan eikä oma galaksimme Linnunrata erotu enää yhtä valoisana kuin syksyn sysipimeinä öinä. Tämä johtuu lumesta siroavasta hajavalosta, joka heikentää galaksin näkyvyyttä hiukan.
Silti Linnunrata on nyt marraskuussakin tähtitaivaan hittikohteita. Sen valoisa vyö on kaunista katsottavaa. Valovyötä kannattaa tutkailla myös kiikarilla, jolloin alkavat erottua valtavat määrät Linnunradan himmeitä tähtiä.
Maapallon eteläosissa Linnunradasta nähdään sen näyttävimmät osat. Siksi tähtitaivasta kannattaa tutkailla myös etelän lomamatkoilla. Alla olevassa kuvassa on Euroopan eteläisen observatorion ESO:n ottama kuva Linnunradan keskustan alueelta, joka näkyy etelässä tähtikirkkaina öinä.
Täällä pohjoisessa Linnunradan päällä on muutamia kiinnostavia tähtikuvioita, joihin kannattaa tutustua. Keskellä galaksin valovyötä, suoraan ylhäällä pään päällä, on W:n muotoinen Kassiopeia. Siitä länteen löytyy Joutsenen tähdistö, jonka kirkkain tähti on Deneb. Matalalle länteen painuu Lyyran tähdistö ja sen kirkas Vega-tähti.
Kassiopeiasta idempään on Perseuksen tähtikuvio. Sen ja Kassiopeian välialueella on kahden pienen tähtijoukon muodostama Perseuksen kaksoistähtijoukko, valokuvattuna alla olevassa kuvassa. Tämän yli 7000 valovuoden päässä olevan tähtijoukon näkee paljainkin silmin epämääräisenä tuhruna mutta kiikarilla sen tähdet erottuvat paremmin. Siitä itäkoilliseen on Ajomiehen tähdistö ja siihen kuuluva kirkas Capella.
Marraskuussa kannattaa tähtitaivaalta etsiä useille tuttu Plejadit eli Seulaset. Se on avoin, yli 400 valovuoden päässä oleva tähtijoukko Härän tähdistön alueella. Plejadeissa voi paljain silmin erottaa viisi kuusi tähteä, mutta hyvissä olosuhteissa ja hyvällä näkökyvyllä voi nähdä jopa toistakymmentäkin tähteä. Kiikarilla niitä näkee toki vieläkin enemmän, jopa kymmeniä tähtiä. Tähtijoukkoon kuuluu ainakin yli tuhat tähtijäsentä, jotka ovat syntyneet samaan aikaan ja samasta tähtienvälisestä pilvestä.
Talven tuloa tähtitaivaalla ennustaa Orionin hieno tähdistö, joka nousee eteläkaakon suunnalle ennen keskiyötä.
Planeettataivaalla näkyvät Venus, Jupiter ja Mars
Melko köyhän planeettasyksyn jälkeen planeettatilanne on marraskuussa vähitellen kohentumassa.
Aamuyöllä nousee esille aurinkokuntamme suurin planeetta Jupiter kaakon suunnalla. Jupiter on kirkas planeetta ja erottuu siksi hyvin. Sen neljää suurinta, Galileo Galileinkin 1600-luvulla näkemää kuuta voi katsella kiikarilla. Talven edistyessä Jupiter alkaa näkyä ilta illalta jo varhemmin.
Iltataivaalla ovat kaukaiset planeetat Uranus ja Neptunus, mutta himmeinä ne näkyvät vain kiikarilla tai kaukoputkella. Myös hyvä hakukartta on tarpeen.
Venus ilmestyy kuun loppupuolella iltataivaalle. Se ei silloin nouse vielä kovin korkealle mutta joulua kohti mentäessä kiipeää ylemmäksi. Myös Mars näkyy iltataivaalla mutta pysyttelee varsin matalalla ja jää himmeäksi.
Leonidit lentävät marraskuussa
Leonidien tähdenlentoparvi lentää marraskuussa mutta tänä vuonna se ei tarjoa erityisen näyttävää ilotulitusta. Parveen kuuluvia tähdenlentoja nähdään lähes koko kuukauden. Maksimi osuu marraskuun 17. päivään, jolloin on odotettavissa kymmenisen tähdenlentoa tunnissa. Kuu haittaa kuitenkin niiden näkemistä.
Leonideilla on 33 vuoden aktiivisuusjakso, eli 33 vuoden välein nähdään jopa tuhansia tähdenlentoja tunnissa. Viimeksi aktiivisuus oli näin korkea 2000-luvun alkupuolella.
Parvessa lentävät kivikappaleet ovat kotoisin Temple-Tuttle –komeetasta. Kun maapallo osuu radallaan komeetan jättämään sora- ja kivivanaan, pikkujyväset lentävät ilmakehään ja palavat poroksi. Niitä näemme tähdenlentoina.
Lisää ohjelmasta
- Hassu helikopteri ja kokonainen konkkaronkka muita härveleitä lähtivät kohti Marsia
- Kotimaisen tomaatin pölyttää hollantilainen kontukimalainen – pölyttäjähyönteiset kasvavat yhä useammin tehdashallissa
- Uusi kuva Saturnuksesta ihastuttaa – näin likinäköisestä tötteröstä tuli maailmankuulu avaruuskuvaaja
