Hyppää pääsisältöön

Seulaset koettelevat näkökykyä - leonidit lentävät marraskuussa

Seulaset
Seulaset eli Plejadit Seulaset Kuva: NASA, ESA, AURA/Caltech Seulaset

Lumi peittää jo maan eikä oma galaksimme Linnunrata erotu enää yhtä valoisana kuin syksyn sysipimeinä öinä. Tämä johtuu lumesta siroavasta hajavalosta, joka heikentää galaksin näkyvyyttä hiukan.

Silti Linnunrata on nyt marraskuussakin tähtitaivaan hittikohteita. Sen valoisa vyö on kaunista katsottavaa. Valovyötä kannattaa tutkailla myös kiikarilla, jolloin alkavat erottua valtavat määrät Linnunradan himmeitä tähtiä.

Maapallon eteläosissa Linnunradasta nähdään sen näyttävimmät osat. Siksi tähtitaivasta kannattaa tutkailla myös etelän lomamatkoilla. Alla olevassa kuvassa on Euroopan eteläisen observatorion ESO:n ottama kuva Linnunradan keskustan alueelta, joka näkyy etelässä tähtikirkkaina öinä.

Linnunradan galaktinen keskus
Linnunradan galaktinen keskus Kuva: ESO/S. Brunier Linnunrata

Täällä pohjoisessa Linnunradan päällä on muutamia kiinnostavia tähtikuvioita, joihin kannattaa tutustua. Keskellä galaksin valovyötä, suoraan ylhäällä pään päällä, on W:n muotoinen Kassiopeia. Siitä länteen löytyy Joutsenen tähdistö, jonka kirkkain tähti on Deneb. Matalalle länteen painuu Lyyran tähdistö ja sen kirkas Vega-tähti.

Kassiopeiasta idempään on Perseuksen tähtikuvio. Sen ja Kassiopeian välialueella on kahden pienen tähtijoukon muodostama Perseuksen kaksoistähtijoukko, valokuvattuna alla olevassa kuvassa. Tämän yli 7000 valovuoden päässä olevan tähtijoukon näkee paljainkin silmin epämääräisenä tuhruna mutta kiikarilla sen tähdet erottuvat paremmin. Siitä itäkoilliseen on Ajomiehen tähdistö ja siihen kuuluva kirkas Capella.

Perseuksen kaksoistähtijoukko
Perseuksen kaksoistähtijoukko Kuva: ESO/S. Brunier perseuksen kaksoistähtijoukko

Marraskuussa kannattaa tähtitaivaalta etsiä useille tuttu Plejadit eli Seulaset. Se on avoin, yli 400 valovuoden päässä oleva tähtijoukko Härän tähdistön alueella. Plejadeissa voi paljain silmin erottaa viisi kuusi tähteä, mutta hyvissä olosuhteissa ja hyvällä näkökyvyllä voi nähdä jopa toistakymmentäkin tähteä. Kiikarilla niitä näkee toki vieläkin enemmän, jopa kymmeniä tähtiä. Tähtijoukkoon kuuluu ainakin yli tuhat tähtijäsentä, jotka ovat syntyneet samaan aikaan ja samasta tähtienvälisestä pilvestä.

Talven tuloa tähtitaivaalla ennustaa Orionin hieno tähdistö, joka nousee eteläkaakon suunnalle ennen keskiyötä.

Planeettataivaalla näkyvät Venus, Jupiter ja Mars

Melko köyhän planeettasyksyn jälkeen planeettatilanne on marraskuussa vähitellen kohentumassa.
Aamuyöllä nousee esille aurinkokuntamme suurin planeetta Jupiter kaakon suunnalla. Jupiter on kirkas planeetta ja erottuu siksi hyvin. Sen neljää suurinta, Galileo Galileinkin 1600-luvulla näkemää kuuta voi katsella kiikarilla. Talven edistyessä Jupiter alkaa näkyä ilta illalta jo varhemmin.

Iltataivaalla ovat kaukaiset planeetat Uranus ja Neptunus, mutta himmeinä ne näkyvät vain kiikarilla tai kaukoputkella. Myös hyvä hakukartta on tarpeen.

Venus ilmestyy kuun loppupuolella iltataivaalle. Se ei silloin nouse vielä kovin korkealle mutta joulua kohti mentäessä kiipeää ylemmäksi. Myös Mars näkyy iltataivaalla mutta pysyttelee varsin matalalla ja jää himmeäksi.

Leonidit lentävät marraskuussa

Leonidien tähdenlentoparvi lentää marraskuussa mutta tänä vuonna se ei tarjoa erityisen näyttävää ilotulitusta. Parveen kuuluvia tähdenlentoja nähdään lähes koko kuukauden. Maksimi osuu marraskuun 17. päivään, jolloin on odotettavissa kymmenisen tähdenlentoa tunnissa. Kuu haittaa kuitenkin niiden näkemistä.

Leonideilla on 33 vuoden aktiivisuusjakso, eli 33 vuoden välein nähdään jopa tuhansia tähdenlentoja tunnissa. Viimeksi aktiivisuus oli näin korkea 2000-luvun alkupuolella.

Parvessa lentävät kivikappaleet ovat kotoisin Temple-Tuttle –komeetasta. Kun maapallo osuu radallaan komeetan jättämään sora- ja kivivanaan, pikkujyväset lentävät ilmakehään ja palavat poroksi. Niitä näemme tähdenlentoina.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?