Hyppää pääsisältöön

Kysymykseen “mitä kuuluu” ei tule vastata rehellisesti

Sarjakuvataiteilija Karoliina Korhonen
Sarjakuvataiteilija Karoliina Korhonen Sarjakuvataiteilija Karoliina Korhonen Kuva: Yle matti-hahmo,Karoliina Korhonen,sarjakuvataiteilijat,sarjakuva

Karoliina Korhosen Finnish Nightmares on tämän vuoden myydyin sarjakuvakirja. Suomalaisten sosiaalisia pelkotiloja käsittelevää teosta on myyty huikeat 20 000 kappaletta.

Korhonen kertoo, että aiheet sarjakuviin ovat tulleet netin kautta. “Pelaan paljon nettipelejä, ja mulla on hirveästi ulkomaisia kavereita. Saan kulttuurikylpyjä ihan omassa kodissakin.”

Korhosen sarjakuvien päähenkilö on Matti-niminen mies, joka törmää kiusallisiin tilanteisiin, kuten naapuriin rappukäytävässä tai toiseen ihmiseen bussipysäkillä. Sarjakuvien komiikka perustuu tietysti siihen, että tilanteessa ei ole muuta kiusallista kuin arkinen sosiaalinen kanssakäyminen. Pelkästään se on antisosiaalisille suomalaisille tuskaa.

Erikoisin juttu taitaa olle se, että Japanissa sarjakuva on ollut menestys.

Sarjakuva on saanut myös maailmanlaajuista vastakaikua. “Englantilaiset samastuvat näihin sarjakuviin. Myös Norjasta on tullut palautetta, että he samastuvat Mattiin. Erikoisin juttu taitaa olle se, että Japanissa sarjakuva on ollut menestys.”

Suomalainen pidättyvyys lienee kaikille maailman introverteille tuttua, joskin meikäläiset erityispiirteet ovat selkeitä. Korhonen kertoo, että meiltä puuttuu esimerkiksi small talk, mikä synnyttää ulkomailla hankalia tilanteita. Kysymykseen “mitä kuuluu” ei tule vastata rehellisesti. Se on tarkoitettu tervehdykseksi.

Matin seuraavista vaiheista Korhosella on jo jonkinlainen aavistus. “Musta olisi hauska nähdä, kun Matti lähtee matkoille.”

Kommentit
  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri