Hyppää pääsisältöön

Salakirjoitusta ennen ja nyt – Pokémon Go ei toimisi ilman salakirjoitusta

Sähkösanoma muutetaan salakirjoitukseksi. Kolme miestä pöydän äärellä. Paikka: Itämeri. Laivassa?
Sähkösanoma muutetaan salakirjoitukseksi. Sähkösanoma muutetaan salakirjoitukseksi. Kolme miestä pöydän äärellä. Paikka: Itämeri. Laivassa? Kuva: Eino Varo / SA-kuva salakirjoitus

Vaikka läpinäkyvyys ja avoimuus ovat aikamme iskusanoja, tarvitsemme yhä enemmän salakirjoitusta. Ilman sitä emme voisi käyttää verkkopankkia tai edes pelata Pokémon Go -peliä. Näin toteaa salakirjoitukseen perehtynyt professori emerita Kaisa Nyberg.

– Ihmisillä on ollut aina salaisuuksia, ja kun sellaisia on ollut tarve välittää, on käytetty salakirjoitusta, professori emerita Kaisa Nyberg sanoo.

Nyberg on tehnyt elämäntyönsä salakirjoitusten parissa kryptologina Puolustusvoimissa, Nokian tutkimuskeskuksessa ja Aalto-yliopistossa sekä muissa tehtävissä.

– Suurin syy salakirjoituksien syntyyn oli se, ettei viestijän tarvinnut itse lähteä kertomaan jotain asiaa, vaan hän pystyi antamaan viestin kuljetettavaksi ja vietäväksi. Nyt on sama tilanne: Internet kuljettaa tietojamme, ja voimme olla kotona, Nyberg kertoo.

Salakirjoituskone Mirri (kirjoituskone), jonka on suunnitellut Yleisradion tekninen  johtaja Paavo Velander 1940-luvulla.
Salakirjoituskone Mirri, jonka on suunnitellut Yleisradion tekninen johtaja Paavo Velander 1940-luvulla. Salakirjoituskone Mirri (kirjoituskone), jonka on suunnitellut Yleisradion tekninen johtaja Paavo Velander 1940-luvulla. Kuva: Jorma Laiho / Yle salakirjoituskone,salakirjoitus

Salakirjoitusta on käytetty yhtä kauan kuin ihminen on kirjoittanut. Jo hieroglyfejä on käytetty 1900-luvulla eaa. siten, että merkit eivät olleet samoja kuin yleisessä hieroglyfikirjoituksessa, ja Nybergin mukaan on ajateltu, että noissa egyptiläiskirjoituksissa käytettiin koodikieltä.

Niin ikään Mesopotamiassa 1500 eaa. kirjoitetuissa savitauluissa on Nybergin mukaan käytetty koodikieltä.

Kieltä vai matematiikkaa?

Salakirjoituksesta puhutaan nimenomaan kirjoituksena ja salakielisyytenä. Silti salakirjoituksessa on kyse enemmänkin matematiikasta kuin kielestä.

– Nykyiset salakirjoitusmenetelmät ovat täysin riippumattomia siitä kielestä, millä se viesti on kirjoitettu, Kaisa Nyberg sanoo.

Välähdyksiä viestimiesten toiminnasta: Salakirjoitusviivoitin, jonka avulla salakirjoitettuja sanomia nopeasti käännetään selväkielisiksi ja päinvastoin.
Viestimies käyttää vuonna 1944 salakirjoitusviivoitinta, jonka avulla salakirjoitettuja sanomia nopeasti käännetään selväkielisiksi ja päinvastoin. Välähdyksiä viestimiesten toiminnasta: Salakirjoitusviivoitin, jonka avulla salakirjoitettuja sanomia nopeasti käännetään selväkielisiksi ja päinvastoin. Kuva: Sot.virk. J.M. Vuorela / SA-kuva salakirjoitus,sotilas

Nykyinen salakirjoitus perustuu pitkälti numeroihin, ja myös varhaisemmat aakkostoa soveltavat salakirjoitusmenetelmät ovat edellyttäneet laskemista. Esimerkiksi keisari Julius Caesarin mukaan nimetyssä Caesar-kirjoituksessa kirjainta A merkittiin kirjaimella C, kirjainta B kirjaimella D ja niin edelleen, sillä kutakin kirjainta merkittiin sillä kirjaimella, joka oli aakkostossa kahden kirjaimen päässä.

Alkuperäisen Caesar-kirjoituksen yksityiskohtainen menetelmä on kirjattu eri lähteisiin eri tavoin. Toiset lähteet toteavat, että aakkostossa olisi menty kahden kirjaimen sijaan kolme kirjainta eteenpäin, ja joissakin lähteissä kerrotaan, että suunta olisi ollut taaksepäin. Joka tapauksessa itse metodi on sama, ja Caesar-kirjoitusta käytettiin vielä ensimmäisessä maailmansodassa.

Ei Pokémon Go -peliä ilman salakirjoitusta

Kaisa Nybergin mukaan salakirjoitukset eivät katoa minnekään. Päinvastoin niitä tarvitaan yhä enemmän.

– Aina on tietoa, jonka ei kuulu olla vapaasti saatavilla, vaan joka kuuluu vain tietyille henkilöille ja toimijoille. Sen toteuttamiseksi tarvitaan salakirjoituksia, Nyberg sanoo.

Pankin avainlukulista.
Pankin avainlukulista. Pankin avainlukulista. Kuva: Pond5 Avainlukulista

Kyse ei ole vain yritys- tai pankkisalaisuuksien kaltaisista asioista vaan myös itse kunkin arjen sujuvuudesta varsinkin digitaalisessa maailmassa.

– Salakirjoitus on tärkeää kaiken digitaalisen tiedon käsittelyssä, erityisesti pelien ja virtuaalimaailman luomisessa, Nyberg sanoo.

– Esimerkiksi Pokémon Go -peli ei toimisi oikein, ellei sen toimintaa oltaisi turvattu salakirjoituksella. Miten muuten voitaisiin varmistaa, ettei kukaan hakkeroi, pääse sisälle järjestelmään ja siirtele niitä pokemoneja haluamiinsa paikkoihin?

Pókemon Go -peli kännykän ruudulla, kännykkä käsissä.
Pokémon Go -peli vaatii toimiakseen salakirjoitusta. Pókemon Go -peli kännykän ruudulla, kännykkä käsissä. Kuva: Yle Pokémon-anime,Pokémon Go,matkapuhelin,pelit

Kuuntele lisää

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.