Pasi Heikura
Yle
Jani Tanskanen
Yle
Vaikka läpinäkyvyys ja avoimuus ovat aikamme iskusanoja, tarvitsemme yhä enemmän salakirjoitusta. Ilman sitä emme voisi käyttää verkkopankkia tai edes pelata Pokémon Go -peliä. Näin toteaa salakirjoitukseen perehtynyt professori emerita Kaisa Nyberg.
– Ihmisillä on ollut aina salaisuuksia, ja kun sellaisia on ollut tarve välittää, on käytetty salakirjoitusta, professori emerita Kaisa Nyberg sanoo.
Nyberg on tehnyt elämäntyönsä salakirjoitusten parissa kryptologina Puolustusvoimissa, Nokian tutkimuskeskuksessa ja Aalto-yliopistossa sekä muissa tehtävissä.
– Suurin syy salakirjoituksien syntyyn oli se, ettei viestijän tarvinnut itse lähteä kertomaan jotain asiaa, vaan hän pystyi antamaan viestin kuljetettavaksi ja vietäväksi. Nyt on sama tilanne: Internet kuljettaa tietojamme, ja voimme olla kotona, Nyberg kertoo.
Salakirjoitusta on käytetty yhtä kauan kuin ihminen on kirjoittanut. Jo hieroglyfejä on käytetty 1900-luvulla eaa. siten, että merkit eivät olleet samoja kuin yleisessä hieroglyfikirjoituksessa, ja Nybergin mukaan on ajateltu, että noissa egyptiläiskirjoituksissa käytettiin koodikieltä.
Niin ikään Mesopotamiassa 1500 eaa. kirjoitetuissa savitauluissa on Nybergin mukaan käytetty koodikieltä.
Kieltä vai matematiikkaa?
Salakirjoituksesta puhutaan nimenomaan kirjoituksena ja salakielisyytenä. Silti salakirjoituksessa on kyse enemmänkin matematiikasta kuin kielestä.
– Nykyiset salakirjoitusmenetelmät ovat täysin riippumattomia siitä kielestä, millä se viesti on kirjoitettu, Kaisa Nyberg sanoo.
Nykyinen salakirjoitus perustuu pitkälti numeroihin, ja myös varhaisemmat aakkostoa soveltavat salakirjoitusmenetelmät ovat edellyttäneet laskemista. Esimerkiksi keisari Julius Caesarin mukaan nimetyssä Caesar-kirjoituksessa kirjainta A merkittiin kirjaimella C, kirjainta B kirjaimella D ja niin edelleen, sillä kutakin kirjainta merkittiin sillä kirjaimella, joka oli aakkostossa kahden kirjaimen päässä.
Alkuperäisen Caesar-kirjoituksen yksityiskohtainen menetelmä on kirjattu eri lähteisiin eri tavoin. Toiset lähteet toteavat, että aakkostossa olisi menty kahden kirjaimen sijaan kolme kirjainta eteenpäin, ja joissakin lähteissä kerrotaan, että suunta olisi ollut taaksepäin. Joka tapauksessa itse metodi on sama, ja Caesar-kirjoitusta käytettiin vielä ensimmäisessä maailmansodassa.
Ei Pokémon Go -peliä ilman salakirjoitusta
Kaisa Nybergin mukaan salakirjoitukset eivät katoa minnekään. Päinvastoin niitä tarvitaan yhä enemmän.
– Aina on tietoa, jonka ei kuulu olla vapaasti saatavilla, vaan joka kuuluu vain tietyille henkilöille ja toimijoille. Sen toteuttamiseksi tarvitaan salakirjoituksia, Nyberg sanoo.
Kyse ei ole vain yritys- tai pankkisalaisuuksien kaltaisista asioista vaan myös itse kunkin arjen sujuvuudesta varsinkin digitaalisessa maailmassa.
– Salakirjoitus on tärkeää kaiken digitaalisen tiedon käsittelyssä, erityisesti pelien ja virtuaalimaailman luomisessa, Nyberg sanoo.
– Esimerkiksi Pokémon Go -peli ei toimisi oikein, ellei sen toimintaa oltaisi turvattu salakirjoituksella. Miten muuten voitaisiin varmistaa, ettei kukaan hakkeroi, pääse sisälle järjestelmään ja siirtele niitä pokemoneja haluamiinsa paikkoihin?
