Hyppää pääsisältöön

Vaikuttiko Facebookin algoritmi Yhdysvaltain vaalitulokseen?

matrix-grafiikkaa hyödyntävä hymiö.
matrix-grafiikkaa hyödyntävä hymiö. hymiö

Facebookilla on poikkeuksellisen suuri valta poikkeuksellisen suureen joukkoon ihmisiä. Olisiko Facebook tai Google voinut ratkaista Yhdysvaltain presidentinvaalit? Mistä tiedämme, etteivät ne pyrkineet siihen jo nyt käydyissä vaaleissa?

Facebookin työntekijät kävivät Yhdysvaltain vaalikampanjoinnin alkaessa keskustelua siitä, pitäisikö yhtiön yrittää estää Donald Trumpin valinta presidentiksi.

Facebookin toimitusjohtaja Sheryl Sandberg kommentoi jo vuonna 2014, että yhtiö ei koskaan yrittäisi kontrolloida vaaleja. Keskustelu kertoo Facebookin poikkeuksellisesta vallasta. Vaaleihin on pyritty vaikuttamaan aina, mutta koskaan aiemmin yhdellä yrityksellä ei ole ollut niin suurta vaikutusvaltaa niin suureen joukkoon ihmisiä.

- Halutessaan erityisesti Facebookilla olisi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa algoritmillaan äänestyskäyttäytymiseen, toteaa F-Securen neuvonantaja Erka Koivunen.

Amerikkalaisista äänestäjistä 72 % on Facebookissa ja 40% kaikesta liikenteestä uutissivuille tulee Facebookin kautta.

Kuva sosiaalisen median uutisvirrasta.
Kuva sosiaalisen median uutisvirrasta. sosiaalinen media,Yhdysvallat,USA:n presidentinvaalit 2016

Algoritmit sulkevat samanmielisten kuplaan – ja vahvistavat sitä

Facebook ja Google toimivat algoritmien suojassa. Algoritmit profiloivat meitä koko ajan ja tarjoavat meille sen perusteella uutisvirrassa tiettyjä samanmielisiä sisältöjä ja jättävät osan kokonaan piiloon.

- Tämä tapahtuu täysin läpinäkymättömästi, koska algoritmit ovat salaisia ja myös muuttuvat jatkuvasti, toimittaja-mediatutkija Johanna Vehkoo toteaa.

- Algoritmien tarkoitus on sinänsä ihan hyvä. Niiden avulla jokainen saa paremmin itselleen sopivaa tietoa. Ne ovat hyvä renki, mutta huono isäntä, sanoo neuvonantaja Erka Koivunen.

Se, että maailma näyttäytyy algoritmien suodattamana on merkittävä poliittinen kysymys.

- Ongelma on se, että esimerkiksi Facebookista on tullut valtava mediatalo, mutta se pyrkii piilottamaan tämän roolinsa eikä halua ottaa siihen liittyvää vastuuta, Vehkoo toteaa.

Facebook voisi vaikuttaa näkymättömästi – algoritmin muutoksella

Vaikka esimerkiksi Facebookin ei ole voitu osoittaa algoritmeillaan suosivan mitään tiettyä poliittista ajattelua, se on myöntänyt testanneensa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa neljä vuotta sitten, pystyykö se vaikuttamaan äänestysvilkkauteen. Ja pystyihän se: niillä ihmisillä, joille tarjottiin enemmän kovia yhteiskunnallisia uutisia, äänestysvilkkaus oli kolme prosenttiyksikköä muita korkeampi.

Toistaiseksi ei ole viitteitä myöskään siitä, että muut internetin ja sosiaalisen median jättiläiset olisivat pyrkineet ohjailemaan käyttäjiensä poliittisia valintoja.

Epäilyjä ja syytöksiä sosiaalisen median puolueellisuudesta ovat esittäneet varsinkin konservatiivit, joiden mukaan esimerkiksi Facebook suosisi ihmisten uutisvirrassa liberaalia maailmankuvaa edustavia uutisia.

Väärä tieto leviää tehokkaasti

Poliittisten valintojen kannalta huolestuttavaa on, että Facebookissa näyttäisivät leviävän erityisen hyvin sellaiset poleemiset kirjoitukset, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa. Buzzfeed-verkkojulkaisu selvitti vaalien alla, että merkittävä osa äärilaitoja edustavien verkkojulkaisujen tuottamista uutisista uutisista valheellisia. Niin sanottujen hyperoikeistolaisten julkaisujen teksteistä lähes 40 prosenttia levitti väärää tietoa; hypervasemmistolaisten vastaava luku oli lähes 20 prosenttia.

- Kyllähän tämä kertoo siitä, että myös äänestyspäätöksiä voidaan tehdä aivan valheellisen tiedon perusteella, Johanna Vehkoo toteaa.

Yhdysvaltain presidentinvaalien alla ihmiset jakautuivat toisiaan vahvasti vierastaviin kupliin. Wall Street Journalin rakentama rakentama facebook-simulaatio havainnollistaa hyvin, kuinka erilaisissa todellisuuksissa konservatiivit ja liberaalit tätä nykyä elävät. Heidän uutisvirtansa esimerkiksi Donald Trumpista ja Hillary Clintonista ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Simulaatiosta voi katsoa, mitä äärilaidat nyt ajattelevat Trumpin voitosta ja Clintonin tappiosta.

- Yhdysvalloissa poliittinen ja koko yhteiskunnallinen diskurssi on polarisoitunut jo aikoja sitten. Nämä vaalit olivat vain viimeisin ja tähän asti kärjistynein esimerkki siitä, Koivunen arvioi.

Algoritmit ovat vain osa ilmiötä. Perustan kuplilleen ihmiset luovat itse valitsemalla kaverinsa ja sulkemalla silmänsä mielestään vääränlaisilta mielipiteiltä. Siihenkin on annettu työkaluja. Esimerkiksi Buzzfeed ja Quartz tarjosivat presidentinvaalien alla sovelluksia, joiden avulla pystyi erottamaan Donald Trumpin kannattajat kavereistaan ja poistamaan uutisvirrastaan kaiken Trumpia koskevan sisällön.

Ihmisiä heiluttamassa USA:n lippua poliittisessa tilaisuudessa.
Ihmisiä heiluttamassa USA:n lippua poliittisessa tilaisuudessa. USA:n presidentinvaalit 2016,sosiaalinen media

Rasismi kukkii some-kuplissa

Facebookin algoritmin valta ja ihmisten jakautuminen erilaisiin kupliin näkyy Suomessakin. Kuopiolainen toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen loi Juhani-nimellä valeprofiilin, joka upposi syvälle vihakuplaan.

Aluksi Juhani tosin oli ihan tavallinen: Facebook tarjosi hänelle luettavaksi uutisia erityisesti taloudesta ja jääkiekosta, koska hän omilla klikkauksillaan ja tykkäyksillään antoi Facebookin ymmärtää olevansa niistä kiinnostunut. Mutta kun Juhani löysi maahanmuuttokriittiset sivut ja alkoi osoittaa kiinnostusta rasistiseen sisältöön, koko hänen uutisvirtansa täyttyi siitä.

- Jossain vaiheessa aloin jopa kyseenalaistaa omia ajatuksiani. Kun yhtään kyseenalaistavaa, toista näkökulmaa edustavaa tekstiä ei tarjoiltu, sitä alkoi miettiä, voiko nämä rasistiset jutut olla totta, Veli-Pekka Hämäläinen sanoo.

Se oli kuitenkin vain hetkellistä. Silmille syöksyvä viha kaikkea erilaista kohtaan alkoi nopeasti kuvottaa Veli-Pekkaa.

- En voisi olla Juhanin ystävä. Hän elää omassa kuplassaan ja minä omassani. Yritän kyllä tehdä siitä vähän laajemman kuin Juhani, mutta kaikkihan me jonkinlaisessa kuplassa elämme, Veli-Pekka Hämäläinen sanoo.

Toimittajan ihmiskokeesta ja algoritmien vallasta lisää Prisma Studion lähetyksessä.

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.