Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Luomua, tavallista vai lentävän lehmän maitoa: Kuluttaja ei tiedä, miten maito on tuotettu

Lehmä parsinavetassa ja metsässä.
Lehmä parsinavetassa ja metsässä. Kuva: Yle/Terhi Vuorinen kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),Kuningaskuluttaja,maidontuotanto

15.11. Alkuperäisessä tekstissä oli valitettavasti lainattu väärin Tiina Kauppista ja annettu vääriä/epätarkkoja tietoja. Nämä virheelliset kohdat on nyt korjattu tekstiin ja tehdyt muutokset ovat nähtävissä artikkelin alareunassa. Pahoittelumme virheestä.

Maitoa tuotetaan parsinavetoissa, pihatoissa, luomutiloilla ja vapaan lehmän tiloilla. Lentävän lehmän maito on Eläinten hyvinvointikeskuksen keksimä nimi maidolle, jonka lypsäneellä lehmällä olisi mahdollisimman hyvät oltavat. Sellaistakin maitoa voi ihan tavallisessa purkissa olla – jo nyt.

Suomalaiset kuluttavat maitoa keskimäärin 127 litraa vuodessa. Se on enemmän kuin missään muussa maassa. Tavallisessa maitopurkissa olevan maidon laatu vaihtelee suurestikin. Se täyttää laatukriteerit kyllä aina, mutta siellä saattaa olla mukana luomumaitoa ja niin sanottua lentävän lehmän maitoakin.

- Luomumaitoa voi mennä tavallisen maidon sekaan, jos sitä joudutaan keräilemään pieninä erinä pitkien matkojen takaa eikä sen erottelu tavallisesta maidosta ole taloudellisesti kannattavaa. Tällöin se voi mennä tavallisena maitona keräykseen, asiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta tietää.

Parsinavetoiden lehmillä pitää olla vuodessa 60 päivänä mahdollisuus ulkoiluun, mutta tämä ei koske pihatoissa eläviä lehmiä. Tuotantotavoissa on muitakin eroja, joita maitopurkin ostaja ei näe.

Luomumaitotölkkejä.
Luomumaitotölkkejä. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),Kuningaskuluttaja,maito (juomat),luomutuotteet
Luomumaitotölkkejä.
Luomumaitotölkkejä. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),Kuningaskuluttaja,luomutuotteet,maito (juomat)
Vapaan lehmän maitotölkkejä.
Vapaan lehmän maitotölkkejä. Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv)

Lehmien hyvinvoinnissa isoja eroja

Parsinavetassa liikkumavaraa muutama askel

Suomalaisista maitotiloista noin 70 prosenttia on parsinavettoja, joissa lehmät elävät parteen kytkettyinä enimmillään kymmenen kuukautta vuodesta. Parsinavetat ovat yleensä pieniä, joten lehmistä alle puolet elää niissä. Lehmät seisovat betonilattialla, josta osa voi olla ritiläpohjaista. Lattialla on usein kumipatja. Lattia voi olla liukas ulosteiden vuoksi. Lehmien makuulle asettuminen rasittaa polvia ja on epämukavaa painavalle eläimelle. Lehmä pystyy liikkumaan vain muutaman askelen eteen ja taakse ja liikkumattomuus aiheuttaa eläimille stressiä. Lehmät ovat erittäin sosiaalisia eikä niillä ole mahdollisuutta toteuttaa sitä parsinavetoissa.

Pihatossa lehmä voi liikkua vapaammin

Pihattonavetassa lehmät pääsevät liikkumaan vapaammin ja olemaan sosiaalisia. Maitotiloista noin 30 prosenttia on pihattonavettoja. Pihatoissa lehmillä on yleensä mukavammat makuualustat, vaikka lehmää kohden ei ole kovin paljon tilaa. Lypsämisen hoitaa usein lypsyrobotti ja lehmät saavat poikia poikimiskarsinoissa. Joissakin pihatoissa lehmillä on myös mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun.

Luomulehmä elää pihatto- tai parsinavetassa

Luomutiloilla lehmät voivat elää pihatoissa ja osa jopa parsinavetoissa. Tosin parsinavettoja on enää vain pieni osa luomutiloista. Luomumaitotiloja säädellään luomusäädöksillä, joiden mukaan eläimet tulee ruokkia luomurehuilla ja niiden pitää päästä ulos kesällä joko laiduntamaan tai vähintään ulkotarhaan jaloittelemaan. Lisäksi vasikat saa nupouttaa vain eläinlääkärin toimesta ja kipulääkityksellä sekä anestesialla.

Vapaa lehmä on maitotalon oma brändi

Vapaan lehmän maito on Juustoportin kehittämä brändi. Sitä ei valvo kukaan viranomainen. Vapaat lehmät elävät pihatoissa ja osassa tiloista lehmillä on vapaa pääsy ulos ympäri vuoden. Eläinten hyvinvointiin on panostettu monella tavalla: Lehmät ovat pihattonavetoissa ja pääsevät puolessa vapaan lehmän maidon tiloista päivittäin ulkotarhaan jaloittelemaan. Niillä on myös säännölliset eläinlääkärin tarkastukset ja vasikat nupouttaa eläinlääkäri nukutuksessa ja kivunlievityksellä.

Miten lentävä lehmä eläisi?

Jos lehmät osaisivat lentää, kysymykset tuotantoeläinten hyvinvoinnistakin olisi varmaan ratkaistu. Eläinten hyvinvointikeskus havainnollistaa keksimällään lentävän lehmän maidolla niitä olosuhteita, joissa tuotantoeläin voisi mahdollisimman hyvin.

- Lentävä lehmä olisi pihatossa asuva, kesäisin laiduntava ja talvisin ulkoileva lehmä. Sellaisia lehmiähän meillä on Suomessa, vaikka kuinka monella tilalla, mutta niiden maito menee tällä hetkellä tavallisen maidon purkkiin. Samaan kuin esimerkiksi päästään kiinni eläneen lehmän maito, Tiina Kauppinen harmittelee.

- Maidolle pitäisi saada laatumerkki, jolloin kuluttaja voisi oikeasti tietää, miten tuotettua maitoa juo, Kauppinen jatkaa.

Maitotölkki johon lentää lehmiä, grafiikka.
Maitotölkki johon lentää lehmiä, grafiikka. Kuva: Yle/David Reilly/Terhi Vuorinen kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),maito (juomat)

Vasikat vieroitetaan jo parin vuorokauden kuluttua

Lehmät hedelmöitetään, että niiden maidontuotanto pysyy hyvänä. Ne eivät kuitenkaan saa hoitaa omia vasikoitaan, vaan vasikat vieroitetaan jo parin vuorokauden ikäisinä emoistaan. Sen jälkeen vasikoita juottaa hoitaja tai automaatti. Lisäksi osa tuottajista nupouttaa vasikat ilman kivunlievitystä eli poistaa niiltä sarvien alut. Se on erittäin kivuliasta vasikalle. Eri tuotantotavoissa on suuria eroja vasikoiden hoidon suhteen. Lypsylehmät lopetetaan keskimäärin viiden vuoden iässä. Lehmä eläisi normaalisti huomattavasti pidempään.

Toimittaja: Nina Malmberg

Verkko-opas maidon, munien ja jauhelihan valintaan

Eläinten hyvinvointikeskus on kehittänyt oppaan, jolla voi arvioida omia eettisiä arvojaan ja eri tuotantotapoja kananmunien, maitojen ja jauhelihojen valinnassa.
Oppaan avulla voi tarkastella tuotantotapojen eroja eläinten hyvinvointiin kannalta.
Opas sisältää myös laskurin, jolla voi arvioida hintaeroa eri tuotantotapojen välillä.

Opas löytyy osoitteesta elainruokana.elaintieto.fi

Lue lisää:

Kanoja kanalassa.

Muna käteen kaupassa: Numero kyljessä kertoo, miten kana on elänyt

Kananmunia löytyy kauppojen hyllyiltä mitä erikoisimmilla nimillä. Kuluttajaa houkutellaan kuvilla kanoista pienten tyttöjen sylissä ja vihreillä laitumilla. Kananmunia tuotetaan neljällä eri tavalla. Todellisuudessa munakanoista vain pieni osaa pääsee koskaan ulos.

Lue lisää:

Kuvakaappaus eläinten hyvinvointioppaasta.

Verkko-opas eläinten hyvinvoinnista auttaa ruokaostoksilla

Uuden verkko-oppaan avulla voi arvioida valintojensa vaikutuksia eläinten hyvinvointiin kananmunien, maitojen ja jauhelihojen osalta. Eläinten hyvinvointimerkkejä on maailmalla jo useita, mutta Suomesta sellainen puuttuu.

Korjaus 10.11.2016 Poistettu lause Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuottaja ei saa siitä yhtään enempää rahaa, eikä kuluttaja tiedä mitä ostaa. Korjattu lause Kaikissa tuotantotavoissa lehmillä pitää olla vuodessa 60 päivänä mahdollisuus ulkoiluun. Muuten tuotantotavoissa on eroja, joita maitopurkin ostaja ei näe.
muotoon Parsinavetoiden lehmillä pitää olla vuodessa 60 päivänä mahdollisuus ulkoiluun, mutta tämä ei koske pihatoissa eläviä lehmiä. Tuotantotavoissa on muitakin eroja, joita maitopurkin ostaja ei näe.

Muokattu 11.11. 2016
Täsmennetty parsinavettojen kuvausta:
Suomalaisista maitotiloista noin 70 prosenttia on parsinavettoja, joissa lehmät elävät päästään kiinni parteen kytkettyinä kytkettyinä enimmillään kymmenen kuukautta vuodesta. Ne seisovat betonilattialla, josta osa on voi olla ritiläpohjaista. Lattia on voi olla liukas ulosteiden vuoksi ja lehmät liukastelevat siinä. Lisäksi niidenLehmien makuulle asettuminen rasittaa polvia ja on epämukavaa painavalle eläimelle.

Poistettu sana pääsääntöisesti: Luomumaitotiloja säädellään luomusäädöksillä, joiden mukaan eläimet tulee ruokkia pääsääntöisesti luomurehuilla ja niiden pitää päästä ulos kesällä joko laiduntamaan tai vähintään ulkotarhaan jaloittelemaan.

Poistettu sana roboteilla: Sen jälkeen vasikoita ruokitaan roboteilla juottaa hoitaja tai automaatti.

Lisätty sana keskimäärin: Lypsylehmät lopetetaan keskimäärin viiden vuoden iässä.

Muokattu 12.11.2016:
Korjattu kohta: - Luomumaitoa menee tavallisen maidon sekaan siksi, että sitä tuotetaan niin harvoilla seuduilla ja sitä kerätään kuitenkin vain kerran viikossa. Mikäli maitotankki täyttyy, niin se menee tavallisena maitona keräykseen, asiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta tietää. muotoon - Luomumaitoa voi mennä tavallisen maidon sekaan, jos sitä joudutaan keräilemään pieninä erinä pitkien matkojen takaa eikä sen erottelu tavallisesta maidosta ole taloudellisesti kannattavaa. Tällöin se voi mennä tavallisena maitona keräykseen, asiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta tietää.

Muokattu 14.11. Selvennetty muokkauksista kertovaa lausetta. 12.11. Jutussa oli valitettavasti lainattu väärin Tiina Kauppista ja vääriä/epätarkkoja tietoja. Tekstiä on näiltä osin korjattu. Pahoittelumme tästä!

Muokattu 15.11. Lisätty lauseet: Parsinavetat ovat yleensä pieniä, joten lehmistä alle puolet elää niissä. Ja Lattialla on usein kumipatja.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.