15.11. Alkuperäisessä tekstissä oli valitettavasti lainattu väärin Tiina Kauppista ja annettu vääriä/epätarkkoja tietoja. Nämä virheelliset kohdat on nyt korjattu tekstiin ja tehdyt muutokset ovat nähtävissä artikkelin alareunassa. Pahoittelumme virheestä.
Maitoa tuotetaan parsinavetoissa, pihatoissa, luomutiloilla ja vapaan lehmän tiloilla. Lentävän lehmän maito on Eläinten hyvinvointikeskuksen keksimä nimi maidolle, jonka lypsäneellä lehmällä olisi mahdollisimman hyvät oltavat. Sellaistakin maitoa voi ihan tavallisessa purkissa olla – jo nyt.
Suomalaiset kuluttavat maitoa keskimäärin 127 litraa vuodessa. Se on enemmän kuin missään muussa maassa. Tavallisessa maitopurkissa olevan maidon laatu vaihtelee suurestikin. Se täyttää laatukriteerit kyllä aina, mutta siellä saattaa olla mukana luomumaitoa ja niin sanottua lentävän lehmän maitoakin.
- Luomumaitoa voi mennä tavallisen maidon sekaan, jos sitä joudutaan keräilemään pieninä erinä pitkien matkojen takaa eikä sen erottelu tavallisesta maidosta ole taloudellisesti kannattavaa. Tällöin se voi mennä tavallisena maitona keräykseen, asiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta tietää.
Parsinavetoiden lehmillä pitää olla vuodessa 60 päivänä mahdollisuus ulkoiluun, mutta tämä ei koske pihatoissa eläviä lehmiä. Tuotantotavoissa on muitakin eroja, joita maitopurkin ostaja ei näe.
Lehmien hyvinvoinnissa isoja eroja
Parsinavetassa liikkumavaraa muutama askel
Suomalaisista maitotiloista noin 70 prosenttia on parsinavettoja, joissa lehmät elävät parteen kytkettyinä enimmillään kymmenen kuukautta vuodesta. Parsinavetat ovat yleensä pieniä, joten lehmistä alle puolet elää niissä. Lehmät seisovat betonilattialla, josta osa voi olla ritiläpohjaista. Lattialla on usein kumipatja. Lattia voi olla liukas ulosteiden vuoksi. Lehmien makuulle asettuminen rasittaa polvia ja on epämukavaa painavalle eläimelle. Lehmä pystyy liikkumaan vain muutaman askelen eteen ja taakse ja liikkumattomuus aiheuttaa eläimille stressiä. Lehmät ovat erittäin sosiaalisia eikä niillä ole mahdollisuutta toteuttaa sitä parsinavetoissa.
Pihatossa lehmä voi liikkua vapaammin
Pihattonavetassa lehmät pääsevät liikkumaan vapaammin ja olemaan sosiaalisia. Maitotiloista noin 30 prosenttia on pihattonavettoja. Pihatoissa lehmillä on yleensä mukavammat makuualustat, vaikka lehmää kohden ei ole kovin paljon tilaa. Lypsämisen hoitaa usein lypsyrobotti ja lehmät saavat poikia poikimiskarsinoissa. Joissakin pihatoissa lehmillä on myös mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun.
Luomulehmä elää pihatto- tai parsinavetassa
Luomutiloilla lehmät voivat elää pihatoissa ja osa jopa parsinavetoissa. Tosin parsinavettoja on enää vain pieni osa luomutiloista. Luomumaitotiloja säädellään luomusäädöksillä, joiden mukaan eläimet tulee ruokkia luomurehuilla ja niiden pitää päästä ulos kesällä joko laiduntamaan tai vähintään ulkotarhaan jaloittelemaan. Lisäksi vasikat saa nupouttaa vain eläinlääkärin toimesta ja kipulääkityksellä sekä anestesialla.
Vapaa lehmä on maitotalon oma brändi
Vapaan lehmän maito on Juustoportin kehittämä brändi. Sitä ei valvo kukaan viranomainen. Vapaat lehmät elävät pihatoissa ja osassa tiloista lehmillä on vapaa pääsy ulos ympäri vuoden. Eläinten hyvinvointiin on panostettu monella tavalla: Lehmät ovat pihattonavetoissa ja pääsevät puolessa vapaan lehmän maidon tiloista päivittäin ulkotarhaan jaloittelemaan. Niillä on myös säännölliset eläinlääkärin tarkastukset ja vasikat nupouttaa eläinlääkäri nukutuksessa ja kivunlievityksellä.
Miten lentävä lehmä eläisi?
Jos lehmät osaisivat lentää, kysymykset tuotantoeläinten hyvinvoinnistakin olisi varmaan ratkaistu. Eläinten hyvinvointikeskus havainnollistaa keksimällään lentävän lehmän maidolla niitä olosuhteita, joissa tuotantoeläin voisi mahdollisimman hyvin.
- Lentävä lehmä olisi pihatossa asuva, kesäisin laiduntava ja talvisin ulkoileva lehmä. Sellaisia lehmiähän meillä on Suomessa, vaikka kuinka monella tilalla, mutta niiden maito menee tällä hetkellä tavallisen maidon purkkiin. Samaan kuin esimerkiksi päästään kiinni eläneen lehmän maito, Tiina Kauppinen harmittelee.
- Maidolle pitäisi saada laatumerkki, jolloin kuluttaja voisi oikeasti tietää, miten tuotettua maitoa juo, Kauppinen jatkaa.
Vasikat vieroitetaan jo parin vuorokauden kuluttua
Lehmät hedelmöitetään, että niiden maidontuotanto pysyy hyvänä. Ne eivät kuitenkaan saa hoitaa omia vasikoitaan, vaan vasikat vieroitetaan jo parin vuorokauden ikäisinä emoistaan. Sen jälkeen vasikoita juottaa hoitaja tai automaatti. Lisäksi osa tuottajista nupouttaa vasikat ilman kivunlievitystä eli poistaa niiltä sarvien alut. Se on erittäin kivuliasta vasikalle. Eri tuotantotavoissa on suuria eroja vasikoiden hoidon suhteen. Lypsylehmät lopetetaan keskimäärin viiden vuoden iässä. Lehmä eläisi normaalisti huomattavasti pidempään.
Toimittaja: Nina Malmberg
Verkko-opas maidon, munien ja jauhelihan valintaan
Eläinten hyvinvointikeskus on kehittänyt oppaan, jolla voi arvioida omia eettisiä arvojaan ja eri tuotantotapoja kananmunien, maitojen ja jauhelihojen valinnassa.
Oppaan avulla voi tarkastella tuotantotapojen eroja eläinten hyvinvointiin kannalta.
Opas sisältää myös laskurin, jolla voi arvioida hintaeroa eri tuotantotapojen välillä.
Opas löytyy osoitteesta elainruokana.elaintieto.fi
Lue lisää:
Muna käteen kaupassa: Numero kyljessä kertoo, miten kana on elänyt
Kananmunia löytyy kauppojen hyllyiltä mitä erikoisimmilla nimillä. Kuluttajaa houkutellaan kuvilla kanoista pienten tyttöjen sylissä ja vihreillä laitumilla. Kananmunia tuotetaan neljällä eri tavalla. Todellisuudessa munakanoista vain pieni osaa pääsee koskaan ulos.
Lue lisää:
Verkko-opas eläinten hyvinvoinnista auttaa ruokaostoksilla
Uuden verkko-oppaan avulla voi arvioida valintojensa vaikutuksia eläinten hyvinvointiin kananmunien, maitojen ja jauhelihojen osalta. Eläinten hyvinvointimerkkejä on maailmalla jo useita, mutta Suomesta sellainen puuttuu.
Korjaus 10.11.2016 Poistettu lause Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tuottaja ei saa siitä yhtään enempää rahaa, eikä kuluttaja tiedä mitä ostaa. Korjattu lause Kaikissa tuotantotavoissa lehmillä pitää olla vuodessa 60 päivänä mahdollisuus ulkoiluun. Muuten tuotantotavoissa on eroja, joita maitopurkin ostaja ei näe. muotoon Parsinavetoiden lehmillä pitää olla vuodessa 60 päivänä mahdollisuus ulkoiluun, mutta tämä ei koske pihatoissa eläviä lehmiä. Tuotantotavoissa on muitakin eroja, joita maitopurkin ostaja ei näe.
Muokattu 11.11. 2016
Täsmennetty parsinavettojen kuvausta:
Suomalaisista maitotiloista noin 70 prosenttia on parsinavettoja, joissa lehmät elävät päästään kiinni parteen kytkettyinä kytkettyinä enimmillään kymmenen kuukautta vuodesta. Ne seisovat betonilattialla, josta osa on voi olla ritiläpohjaista. Lattia on voi olla liukas ulosteiden vuoksi ja lehmät liukastelevat siinä. Lisäksi niidenLehmien makuulle asettuminen rasittaa polvia ja on epämukavaa painavalle eläimelle.
Poistettu sana pääsääntöisesti: Luomumaitotiloja säädellään luomusäädöksillä, joiden mukaan eläimet tulee ruokkia pääsääntöisesti luomurehuilla ja niiden pitää päästä ulos kesällä joko laiduntamaan tai vähintään ulkotarhaan jaloittelemaan.
Poistettu sana roboteilla: Sen jälkeen vasikoita ruokitaan roboteilla juottaa hoitaja tai automaatti.
Lisätty sana keskimäärin: Lypsylehmät lopetetaan keskimäärin viiden vuoden iässä.
Muokattu 12.11.2016:
Korjattu kohta: - Luomumaitoa menee tavallisen maidon sekaan siksi, että sitä tuotetaan niin harvoilla seuduilla ja sitä kerätään kuitenkin vain kerran viikossa. Mikäli maitotankki täyttyy, niin se menee tavallisena maitona keräykseen, asiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta tietää. muotoon - Luomumaitoa voi mennä tavallisen maidon sekaan, jos sitä joudutaan keräilemään pieninä erinä pitkien matkojen takaa eikä sen erottelu tavallisesta maidosta ole taloudellisesti kannattavaa. Tällöin se voi mennä tavallisena maitona keräykseen, asiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta tietää.
Muokattu 14.11. Selvennetty muokkauksista kertovaa lausetta. 12.11. Jutussa oli valitettavasti lainattu väärin Tiina Kauppista ja vääriä/epätarkkoja tietoja. Tekstiä on näiltä osin korjattu. Pahoittelumme tästä!
Muokattu 15.11. Lisätty lauseet: Parsinavetat ovat yleensä pieniä, joten lehmistä alle puolet elää niissä. Ja Lattialla on usein kumipatja.
