Hyppää pääsisältöön

Mitä sanoa vanhemmalle, jonka lapsi on kuollut? Näin tuet surevaa.

Hautakynttilöitä sytytettynä, ylhäältä kuvattuna
Hautakynttilöitä sytytettynä, ylhäältä kuvattuna Kuva: Freeimages kynttilä

Paras tapa tukea suuren menetyksen kokenutta ihmistä on olla sinnikkäästi läsnä ja kuunnella. Neuvot, valmiit ratkaisut tai korulauseet sen sijaan kannattaa pitää omana tietonaan. Tarjoudu siis vaikkapa siivoamaan tai laittamaan päivällistä, mutta älä tyrkytä neuvoja äärimmäisen surun keskellä olevalle, neuvoo asiantuntija menetyksen kokeneen läheisiä.

– Ihminen kaipaa äärimmäisen surun keskellä toista ihmistä – sitä että häneen otettaisiin yhteyttä ja tarjottaisiin apua käytännön asioissa. Joku ajattelee, että suru pitäisi jollakin konstilla poistaa, mutta ei sitä voi poistaa, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kriisivastaanottotyön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

Kuolema on monelle vieras käsite ja vaikea puheenaihe. Sitä vältellään, se on pelottavaa. Silti se on osa elämää. Mikä meitä surevan kohtaamisessa pelottaa?

– Ihmisiä pelottaa surevan kohtaamisessa se, ettei osata reagoida, jos hän vaikka romahtaa. Pelätään sitä, että minä sanon jotain väärää. Tai en saa kysyä kuulumisia, etten herättäisi ikäviä tunteita. Mitä jos toinen alkaa itkeä? Vienkö hänet jonnekin vai lähdenkö karkuun? Surevan ihmisen luonteva kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää. Jos joku vastaa todenmukaisesti, niin sitten vain kuunnellaan, neuvoo Liimatainen.

Liimatainen kohtaa työssään myös vanhempia, joiden lapsi on kuollut äkillisesti.

– Yksi vanhempi sanoi, että surun keskellä hänen serkkunsa soitti hänelle vuoden ajan lähes päivittäin. Hän tajusi vasta jälkeenpäin, että herranjestas, näin tosiaan tapahtui. Puhelut olivat lyhyitä, mutta toivat tunteen siitä, että joku välittää paljon, Liimatainen kertoo.

Sinnikkyys on tärkeää. Alkuvaiheessa menetyksen kokeneella voi olla monenlaisia tunteita, ja hän voi vastata vihaisestikin avun tarjoajalle.

– Sitä ei kannata pelästyä, vaan voi vaikka myöhemmin soittaa ovikelloa ja kysyä, jaksatko lähteä ulos ja voisinko auttaa.

Kuinka tukea murheen keskellä – 6 neuvoa kriisin kokeneilta

Suomen Mielenterveysseura on koonnut yhdessä kriisiryhmien asiakkaiden kanssa seuraavat neuvot surevan tukemiseen. Tärkeintä on olla aito, oma itsensä ja tarjoutua kuuntelemaan:

  1. Ilmaise myötätuntoa sinulla luontevalla tavalla.
  2. Ole aloitteellinen, eli tee ehdotuksia ja kysy.
  3. Sureva ei kaipaa päivittelyä tai sääliä.
  4. Neuvo vain, jos sureva pyytää.
  5. Vältä puhumasta itsestäsi ja omista kokemuksistasi, jotta surevan kokemus saa tilaa.
  6. Ole luotettava – pidä surevan kertomat asiat luottamuksellisina.

Kun voimat menevät menetyksen käsittelyyn, käytännön asioista tulee vaikeita ja aloite- ja keskittymiskyky heikentyvät. Arjen pyörittäminen voi olla todella vaikeaa.

– Jotkut keräävät porukan läheisistä ja sopivat esimerkiksi, että minä vien surevan tänä viikonloppuna kävelylle, sinä käyt keskiviikkona siivoamassa ja torstaina joku hoitaa lapsia. Se on merkittävä konkreettinen apu, joka on kultaakin kalliimpaa, Liimatainen sanoo.

Työyhteisön pitää kuunnella surevan toiveita

– Tuntuu, että elämme sellaista aikaa, että kaikkeen pitäisi olla ratkaisu, vastaus tai toimintamalli. Tällaisiin asioihin ei kuitenkaan ole yhtä toimivaa mallia, pohtii Liimatainen.

Moni haluaa esimerkiksi palata nopeasti työhön, koska se voi tuoda hetkellistä helpotusta ja järjestystä arkeen. Työyhteisön on tärkeä kuunnella ihmisen toiveita siitä, miten tämä haluaa asiaa käsiteltävän. Esimiehen olisi hyvä olla yhteydessä työntekijään ja kysyä tältä, mitä hän toivoo: saako asiasta puhua vai ei.

– Esimies voi kysyä vointia ja painottaa, ettei turhia paineita kannata ottaa.

Jos puoliso kuolee ja pariskunnalla on pieniä lapsia, päiväkotiin kannattaa ottaa yhteyttä ja kertoa, mitä on tapahtunut. Päiväkodissa pitäisi huomioida, miten lapsi jaksaa, samoin koulussa.

Liimatainen kertoo, että raskaan menetyksen kokeneesta ihmisestä voi tuntua, että hänelle jää omassa yhteisössään leima otsaan. Hänestä voi jopa tuntua, että häntä pidetään jotenkin sosiaalisesti vaarallisena.

Kun menetyksestä on kulunut aikaa, moni voi tehdä isojakin muutoksia elämässään.

– Kun menee vaikkapa uuteen harrastusryhmään, jossa kukaan ei tiedä mitä on tapahtunut, se voi olla tosi helpottavaa. Olen lopultakin taas tavallinen ihminen – en se, jolta kuoli läheinen, Liimatainen kuvailee.

Teksti: Suomen Mielenterveysseura

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.