Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Muna käteen kaupassa: Numero kyljessä kertoo, miten kana on elänyt

Kanoja kanalassa.
Kanoja kanalassa. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja,kana

Kananmunia löytyy kauppojen hyllyiltä mitä erikoisimmilla nimillä. Kuluttajaa houkutellaan kuvilla kanoista pienten tyttöjen sylissä ja vihreillä laitumilla. Kananmunia tuotetaan neljällä eri tavalla. Todellisuudessa munakanoista vain pieni osaa pääsee koskaan ulos.

Eniten häkkikanaloita

Häkkikanaloita on reilut 60 prosenttia kanaloista. Häkkikanaloita sanotaan myös virikehäkkikanaloiksi. Niissä kanat elävät ahtaissa häkeissä eivätkä pysty levittämään kunnolla siipiään. Niillä pitää olla orsi, munintapesä ja pehkualue nokkimista ja kuopimista varten. Pehkujen tilalla on muovipalanen. Jokaisella kanalla pitää olla tilaa 600 neliösenttiä eli hieman enemmän kuin A4:n paperi.

Farmimuna Virike -pakkaus.
Farmimuna Virike -pakkaus. Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,kananmunantuotanto,virikehäkit
Kieku virikekanalan munia, pakkaus.
Kieku virikekanalan munia, pakkaus. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja

Lattiakanaloissa vapaus liikkua

Lattiakanaloita on reilut 30 prosenttia kanaloista. Niissä kanat saavat liikkua vapaasti kanalan eri osastoissa. Neliömetrillä saa olla yhdeksän kanaa. Niillä pitää olla myös pesäkopit, orret ja lattialla pehkua.

Pakkaus: Kotimuna vapaan kanan muna.
Pakkaus: Kotimuna vapaan kanan muna. Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,kananmunantuotanto
Pakkaus. Kultamuna Vapaa -munia.
Pakkaus. Kultamuna Vapaa -munia. Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja

Luomukanaloissa enemmän tilaa ja ulkoilua kesällä

Luomukanaloita on Suomessa vain noin viitisen prosenttia kanaloista. Niissä kanoja saa olla neliömetrillä kuusi ja niillä pitää olla ikkunoita, joista kanalaan tulee luonnonvaloa. Niillä on enemmän munintapesiä ja orsia, kuin lattiakanaloissa, joten taistelu paikoista on vähäisempää. Lisäksi ne pääsevät kesäisin ulkoilemaan. Parven koko on huomattavasti pienempi kuin lattiakanaloissa. Luomutuotantoa valvotaan luomusäädöksin ja kanat saavat sen mukaista ravintoa.

Pakkaus Laitilan luomu-munia.
Pakkaus Laitilan luomu-munia. Kuva: Yle kananmunantuotanto,luomutuotteet,Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja
Pakkaus Ahtilan tilan luomu munia.
Pakkaus Ahtilan tilan luomu munia. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja

Ulkokanaloissa ulkoillaan ympäri vuoden

Ulkokanalassa kanat pääsevät ulos myös talvella, muuten ne ovat samanlaisia kuin lattiakanalat.

Kultamuna Ulkokananmuna -pakkaus.
Kultamuna Ulkokananmuna -pakkaus. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja
Free range ulkokanan munia -pakkaus.
Free range ulkokanan munia -pakkaus. Kuva: Yle Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja

Numero munassa kertoo tuotantotavan

Mikäli eläinten hyvinvointi kiinnostaa, paras tapa valita omia eettisiä arvoja noudattava kananmuna on katsoa munasta ensimmäinen numero, joka kertoo tuotantotavan.

0 = luomutuotanto
1 = ulkokanala
2 = lattiakanala
3 = häkkikanala

Kananmunien tuotantotapojen osuudet, grafiikka.
Kananmunien tuotantotapojen osuudet, grafiikka. Kuva: Yle/David Reilly/Terhi Vuorinen Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,kananmunantuotanto

Munakana elää vain puolitoista vuotta

Munakana saa elää noin puolitoista vuotta, minkä jälkeen se teurastetaan ja siitä tehdään usein minkin rehua. Normaalisti kana eläisi useita vuosia. Ongelmia tuovat myös ahtaat tilat. Suuret parvet aiheuttavat stressiä ja kanaloissa esiintyy kannibalismia sekä höyhenpeitteen nyppimistä. Lisäksi ongelmia syntyy, koska kanat eivät näe koskaan emojaan, joten niitä ei kukaan opeta toimimaan yhdenaikaisesti laumassa.

Kukkoja kanaloissa on vain muutamia. Kanoja ja kukkoja syntyy yhtä paljon. Kukonpojista valtaosa tapetaankin vuorokauden kuluessa niiden kuoriutumisen jälkeen.

Toimittaja: Nina Malmberg

Verkko-opas maidon, munien ja jauhelihan valintaan

Eläinten hyvinvointikeskus on kehittänyt oppaan, jolla voi arvioida omia eettisiä arvojaan ja eri tuotantotapoja kananmunien, maitojen ja jauhelihojen valinnassa.
Oppaan avulla voi tarkastella tuotantotapojen eroja eläinten hyvinvointiin kannalta.
Opas sisältää myös laskurin, jolla voi arvioida hintaeroa eri tuotantotapojen välillä.

Opas löytyy osoitteesta elainruokana.elaintieto.fi

Lue lisää:

Luomua, tavallista vai lentävän lehmän maitoa: Kuluttaja ei tiedä, miten maito on tuotettu

Maitoa tuotetaan parsinavetoissa, pihatoissa, luomutiloilla ja vapaan lehmän tiloilla. Lentävän lehmän maito on Eläinten hyvinvointikeskuksen keksimä nimi maidolle, jonka lypsäneellä lehmällä olisi mahdollisimman hyvät oltavat. Sellaistakin maitoa voi ihan tavallisessa purkissa olla – jo nyt.

Lue lisää:

Verkko-opas eläinten hyvinvoinnista auttaa ruokaostoksilla

Uuden verkko-oppaan avulla voi arvioida valintojensa vaikutuksia eläinten hyvinvointiin kananmunien, maitojen ja jauhelihojen osalta. Eläinten hyvinvointimerkkejä on maailmalla jo useita, mutta Suomesta sellainen puuttuu.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.