Hyppää pääsisältöön

Pönttöpesintä: Kesämökkien harmaasieppo

Harmaasieppo puun oksalla.
Harmaasieppo puun oksalla. Kuva: Juha Laaksonen harmaasieppo

Harmaasieppo on yleinen metsissä ja metsien reunoilla, mutta myös asutuilla alueilla. Maatilojen ja kesämökkien pihapiireissä harmaasieppo pesii joskus hyvinkin näkyvissä paikoissa talojen seinustoilla.

Harmaasieppo ei koreile liiemmälti höyhenpuvullaan, eikä se kuulu laululintujen aateliin. Harmaasieppo on kauttaaltaan harmaa, vain rinta ja päälaki ovat viirukkaita. Sen kutsuääni on hiljainen, ohut tsrii ja laulu koostuu vain kolmeen neljään kertaan toistetusta kutsuäänestä. Silti kesämökkiläiset kiinnittävät huomionsa harmaasieppoon, sillä laji on melko helppo tunnistaa käyttäytymisen perusteella. Harmaasiepolla on nimittäin vakio-oksia, joilta se saalistaa lentäviä hyönteisiä.

Harmaasieppo hautoo
Harmaasieppo hautoo Kuva: Juha Laaksonen harmaasieppo

Metsälinnusta pihalinnuksi

Luonnonoloissa harmaasieppo pesii vanhoissa rastaanpesissä, kantojen tai juurakoiden päällä, puiden tai kivien halkeamissa, kallioiden tasanteilla, puoliavoimissa koloissa. Harmaasiepon voi helposti saada mökki- tai pihavieraaksi asettamalla tasaisen alustan, vaikkapa pelkän laudan sopivaan paikkaan. Avopönttö on kuitenkin turvallisempi ratkaisu, koska se suojaa paremmin sateelta ja tuulelta.

Pesiä yllättävissä paikoissa

Harmaasieppo voi rakentaa pesänsä yllättäviin paikkoihin: ovessa roikkuvaan koristekranssiin, vesikouruun tai seinustalle asetettuun kukkalaatikkoon. Harmaasieppojen pesiä on löydetty ikkunalaudoilta, puupinoista ja seinustalle jätettyjen haravoiden, lapioiden, autonrenkaiden ja monien muiden tarpeellisten tai tarpeettomien tavaroiden päältä. Jos perhe on poissa kotoaan tai mökiltä parikin päivää, sieppojen rakennuspuuhat voivat yllättää. Ne eivät osaa arvioida, onko pesä rauhattomassa paikassa. Pääasia on, että pesäpaikasta aukeaa naaraalle riittävän hyvät näkymät.

Myös koiras rakentaa ja ruokkii

Sekä koiras että naaras osallistuvat pesänrakennukseen, koiras tosin vähemmän. Metsissä elävät siepot käyttävät materiaaleina sammalia, ruohoja, naavaa, juurikuituja ja höyheniä. Taajamien ja mökkien siepot sisustavat pesiään langanpätkillä, paperinpaloilla ja pumpulilla.

Naaras munii keskimäärin neljästä kuuteen vaaleaharmaata punatäpläistä munaa. Muniminen tapahtuu yleensä aamupäivisin, yhdeksän ja yhdentoista välillä. Naaraan haudontaurakka kestää vähän alle kaksi viikkoa. Haudonnan aikana koiras ruokkii, vartioi ja varoittaa sitä lähestyvistä vaaroista. Vaaran uhatessa naaras poistuu pesästä.

Harmaasiepon poikaset
Harmaasiepon poikaset Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo

Poikaset pakenevat herkästi pesästä

Poikaset viettävät pesässä pari viikkoa, mutta saattavat jättää pesän jo aiemmin säikähtäessään petoa tai muuta rauhanhäiritsijää. Siksi pihapiirissä olevaa pesää ei kannata turhaan lähestyä poikasten ollessa viikon, parin ikäisiä. Joskus myös kesäsateet pakottavat vesikouruissa olevista pesistä poikaset maastoon vielä niiden ollessa lentokyvyttömiä. Toisinaan rankkasateet tuhoavat pesän, munat tai poikaset.

Harmaasieppo erittäin yleinen laji. Kannanarvio on 1,4–1,8 miljoonaa paria.

Harmaasieppo ruokkii poikasiaan
Harmaasieppo ruokkii poikasiaan Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo

Rakenna harmaasiepolle pönttö!

Harmaasiepolle paras asumus on edestä puoliavoin pönttö, jossa on katto sateensuojana. Pöntön korkeus on 15 ja sisätilan halkaisija 13 senttimetriä. Etuseinän korkeus saa olla vain puolet sivuseinästä, jotta hautova emo näkee ympärilleen maatessaan pesässä. Pönttö kannattaa laittaa rakennuksen seinustalle, sellaiseen paikkaan, ettei sen läheltä tarvitse usein kulkea. Varjoinen puoli on paras.
Lisäksi pesäpaikasta olisi oltava hyvä näköala ympäristöön. Harmaasiepolle voi laittaa myös luonnonpuusta sorvatun katetun avopöntön. Lapissa kelojen kylkeen on tehty kolmionmuotoisia koloja, joissa harmaasiepot mielellään pesivät.


Voiko pesää siirtää?

Joskus linnut rakentavat pesänsä sellaiseen paikkaan, vaikkapa kesämökin ulko-oven kädensijan päälle, jossa pesintä tulee varmasti epäonnistumaan. Rauhattomassa paikassa emot eivät pysty hautomaan tai ruokkimaan poikasiaan, koska ihmisten on pakko kulkea jatkuvasti pesän ohitse. Mitä, jos pesä on kerta kaikkiaan pakko siirtää? Jos pesän paikka muuttuu, monet linnut eivät välttämättä enää hyväksy tai löydä sitä. Jos ihminen siirtää vaikkapa verannalla olevaa harmaasiepon tai mustarastaan pesää metrinkin verran, voi olla, että pesintä jää siihen. Pienin, vähittäisin siirroin kuitenkin on mahdollisuus onnistua.

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Otsonikerros taas uhattuna – ilmastorikosten selvittelyssä tarvitaan salaisia agentteja

    Pahimmat päästölähteet löytyvät Kiinasta.

    Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle. Havaijilla on toukokuussa jo kuuma.

  • Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

    EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

    Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

  • Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

    Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

    Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

  • Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

    Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

    Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?