Hyppää pääsisältöön

Pönttöpesintä: Kesämökkien harmaasieppo

Harmaasieppo puun oksalla.
Harmaasieppo puun oksalla. Kuva: Juha Laaksonen harmaasieppo

Harmaasieppo on yleinen metsissä ja metsien reunoilla, mutta myös asutuilla alueilla. Maatilojen ja kesämökkien pihapiireissä harmaasieppo pesii joskus hyvinkin näkyvissä paikoissa talojen seinustoilla.

Harmaasieppo ei koreile liiemmälti höyhenpuvullaan, eikä se kuulu laululintujen aateliin. Harmaasieppo on kauttaaltaan harmaa, vain rinta ja päälaki ovat viirukkaita. Sen kutsuääni on hiljainen, ohut tsrii ja laulu koostuu vain kolmeen neljään kertaan toistetusta kutsuäänestä. Silti kesämökkiläiset kiinnittävät huomionsa harmaasieppoon, sillä laji on melko helppo tunnistaa käyttäytymisen perusteella. Harmaasiepolla on nimittäin vakio-oksia, joilta se saalistaa lentäviä hyönteisiä.

Harmaasieppo hautoo
Harmaasieppo hautoo Kuva: Juha Laaksonen harmaasieppo

Metsälinnusta pihalinnuksi

Luonnonoloissa harmaasieppo pesii vanhoissa rastaanpesissä, kantojen tai juurakoiden päällä, puiden tai kivien halkeamissa, kallioiden tasanteilla, puoliavoimissa koloissa. Harmaasiepon voi helposti saada mökki- tai pihavieraaksi asettamalla tasaisen alustan, vaikkapa pelkän laudan sopivaan paikkaan. Avopönttö on kuitenkin turvallisempi ratkaisu, koska se suojaa paremmin sateelta ja tuulelta.

Pesiä yllättävissä paikoissa

Harmaasieppo voi rakentaa pesänsä yllättäviin paikkoihin: ovessa roikkuvaan koristekranssiin, vesikouruun tai seinustalle asetettuun kukkalaatikkoon. Harmaasieppojen pesiä on löydetty ikkunalaudoilta, puupinoista ja seinustalle jätettyjen haravoiden, lapioiden, autonrenkaiden ja monien muiden tarpeellisten tai tarpeettomien tavaroiden päältä. Jos perhe on poissa kotoaan tai mökiltä parikin päivää, sieppojen rakennuspuuhat voivat yllättää. Ne eivät osaa arvioida, onko pesä rauhattomassa paikassa. Pääasia on, että pesäpaikasta aukeaa naaraalle riittävän hyvät näkymät.

Myös koiras rakentaa ja ruokkii

Sekä koiras että naaras osallistuvat pesänrakennukseen, koiras tosin vähemmän. Metsissä elävät siepot käyttävät materiaaleina sammalia, ruohoja, naavaa, juurikuituja ja höyheniä. Taajamien ja mökkien siepot sisustavat pesiään langanpätkillä, paperinpaloilla ja pumpulilla.

Naaras munii keskimäärin neljästä kuuteen vaaleaharmaata punatäpläistä munaa. Muniminen tapahtuu yleensä aamupäivisin, yhdeksän ja yhdentoista välillä. Naaraan haudontaurakka kestää vähän alle kaksi viikkoa. Haudonnan aikana koiras ruokkii, vartioi ja varoittaa sitä lähestyvistä vaaroista. Vaaran uhatessa naaras poistuu pesästä.

Harmaasiepon poikaset
Harmaasiepon poikaset Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo

Poikaset pakenevat herkästi pesästä

Poikaset viettävät pesässä pari viikkoa, mutta saattavat jättää pesän jo aiemmin säikähtäessään petoa tai muuta rauhanhäiritsijää. Siksi pihapiirissä olevaa pesää ei kannata turhaan lähestyä poikasten ollessa viikon, parin ikäisiä. Joskus myös kesäsateet pakottavat vesikouruissa olevista pesistä poikaset maastoon vielä niiden ollessa lentokyvyttömiä. Toisinaan rankkasateet tuhoavat pesän, munat tai poikaset.

Harmaasieppo erittäin yleinen laji. Kannanarvio on 1,4–1,8 miljoonaa paria.

Harmaasieppo ruokkii poikasiaan
Harmaasieppo ruokkii poikasiaan Kuva: Juha Laaksonen Harmaasieppo

Rakenna harmaasiepolle pönttö!

Harmaasiepolle paras asumus on edestä puoliavoin pönttö, jossa on katto sateensuojana. Pöntön korkeus on 15 ja sisätilan halkaisija 13 senttimetriä. Etuseinän korkeus saa olla vain puolet sivuseinästä, jotta hautova emo näkee ympärilleen maatessaan pesässä. Pönttö kannattaa laittaa rakennuksen seinustalle, sellaiseen paikkaan, ettei sen läheltä tarvitse usein kulkea. Varjoinen puoli on paras.
Lisäksi pesäpaikasta olisi oltava hyvä näköala ympäristöön. Harmaasiepolle voi laittaa myös luonnonpuusta sorvatun katetun avopöntön. Lapissa kelojen kylkeen on tehty kolmionmuotoisia koloja, joissa harmaasiepot mielellään pesivät.


Voiko pesää siirtää?

Joskus linnut rakentavat pesänsä sellaiseen paikkaan, vaikkapa kesämökin ulko-oven kädensijan päälle, jossa pesintä tulee varmasti epäonnistumaan. Rauhattomassa paikassa emot eivät pysty hautomaan tai ruokkimaan poikasiaan, koska ihmisten on pakko kulkea jatkuvasti pesän ohitse. Mitä, jos pesä on kerta kaikkiaan pakko siirtää? Jos pesän paikka muuttuu, monet linnut eivät välttämättä enää hyväksy tai löydä sitä. Jos ihminen siirtää vaikkapa verannalla olevaa harmaasiepon tai mustarastaan pesää metrinkin verran, voi olla, että pesintä jää siihen. Pienin, vähittäisin siirroin kuitenkin on mahdollisuus onnistua.

  • Sieni ja sammal hippasilla

    Keijunkehäsammal on harvinainen muodostelma Suomessa.

    Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista.

  • Tuhansien metsästäjien kausi alkaa vesistöiltä

    Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia.

    Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Luonto

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Sieni ja sammal hippasilla

    Keijunkehäsammal on harvinainen muodostelma Suomessa.

    Radio Suomen Luontoillassa kuultiin mielenkiintoinen kysymys sammaleen oudoista noidankehäkuvioista. Miniufoja kynsisammalkankaalla vai mistä on oikein kyse? Kuvat lähetti Matti Janhunen Jokioisista.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.