Hyppää pääsisältöön

Elina, Sari ja Saara Aalto huippukokoustivat mummolassa yksivuotiaina

Laulaja ja X-Factor -tähti Saara Aalto ja tämän serkut Elina ja Sari ikuistettiin vuonna 1988 isoisänsä Eeli Aallon ohjaamaan dokumenttiin Huippukokous mummolassa. Sympaattisessa ja oivaltavassa ohjelmassa yksivuotiaiden lasten touhuja selostetaan kuin suurta uutistapahtumaa konsanaan.

Vuosi on 1988 ja paikka Kempele. Saara 13 kuukautta, Sari 14 kuukautta sekä Elina 16 kuukautta kokoontuvat mummolassa. Tapahtuman emäntänä toimii itseoikeutetusti mummo Airi Aalto.

Kokouksen ohjelmaan kuuluu muun muassa pihalla tepastelu, ruokien maistelu ja kylpeminen. Ja tietysti vaativat päätökset. Konflikteiltakaan ei säästytä. Lopuksi annetaan julkilausuma, kuten huippukokouksissa on tapana.

Paikalle ilmaantunut siili aiheutti vilkkaan keskustelun eläinten oikeuksista.

Ohjelma nähtiin televisiossa elokuussa 1988 ja se uusittiin useamman kerran.

Ohjaaja Eeli Aalto on palkittu televisioelokuvien tekijä ja kuvataiteilija. Hän kertoo ohjelman syntyneen, kun lapsenlapset olivat kesällä 1988 isovanhempiensa luona Kempeleessä hoidossa.

Seurasimme lasten touhuja vaimoni kanssa ja totesimme siinä olevan valmista materiaalia kuvattavaksi. Leikkasin Tampereella Yleisradiolle vähän myöhemmin jotakin toista ohjelmaa, kun lastentoimituksen päällikkö Pertti Nättilä käytävällä ohimennessään heitti, että tee meille Pikkukakkoseen jotakin! Sanoin, että miten olisi kiinnostava juttu yksivuotiaista? Pertti naurahti sanoen, ettei niin nuorista vielä saa mitään irti. Tullessaan takaisin hän tokaisi: Tee sittenkin!

Se kannatti, sillä ohjelma valloitti katsojien sydämet ja se otettiin myös opetuselokuvaksi päiväkotiopettajiksi valmistuville.

Havaittiin kauniiden asioiden olevan yksinkertaisia ja aina lähellä.

Aallon serkukset tottuivat olemaan kameran edessä pienestä pitäen, sillä isoisä Eeli Aalto ikuisti heitä myös lukuisiin kotifilmeihin. Kenties luontevuus esiintymiseen juontuu jo sieltä. Saara Aalto tunnetaan nykyään laulaja-lauluntekijänä ja ääninäyttelijänä. Ohjelman selostuksessa pientä Saaraa kuvaillaan harkitsevaksi tyypiksi, jota ei helpolla höynäytetä.

11-vuotiaana Saara voitti Kotkan Merilaulukilpailut omalla sävellyksellään. Julkisuuteen hän nousi osallistuttuaan Talent Suomi -kilpailuun vuonna 2007. Sen jälkeen hänet on nähty muun muassa vuoden 2011 euroviisukarsinnoissa ja The Voice of Finland kykyjenetsintäkilpailussa 2012. Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui finaalissa toiseksi alkuvuodesta 2016. Vielä samana vuonna hän pääsi mukaan kisaamaan Ison-Britannian The X Factor -kilpailuun, jossa eteni livelähetyksiin asti ja koko kilpailussa toiselle sijalle. Marraskuussa 2017 Saara Aalto julkistettiin Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi, jolle yleisö ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen kolmesta ehdokkaasta.

Sari Aalto toimii puolestaan vatsastapuhumisen ammattilaisena ja osallistui vuonna 2016 Talent Suomi -kilpailuun sijoittuen toiseksi. Serkuksista vanhin, Elina Moilanen on valmistunut korusuunnittelijaksi.

Lisää ohjelmasta

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.