Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Miten todennäköisesti jossain vaeltelee täydellinen kaksoisolentosi?

Prisma Studion toimittaja Tuomas Kiukas metsästää kaksoisolentoaan
Prisma Studion toimittaja Tuomas Kiukas metsästää kaksoisolentoaan. Prisma Studion toimittaja Tuomas Kiukas metsästää kaksoisolentoaan Kuva: Yle/Henrik Leppälä & Tiia Nurmilaakso prisma studio

TV1 keskiviikkona 16.11.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 18.11. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä

Me pidämme itsemme näköisiä ihmisiä luotettavimpina ja äänestämme mieluiten ihmisiä, jotka näyttävät meiltä.

Sekin on tieteellisesti todistettu, että ihmiset ja heidän lemmikkikoiransa muistuttavat toisiaan. Me rakastamme tarinoita ihmisistä, jotka törmäävät täydelliseen kopioonsa sattumalta esimerkiksi lentokoneessa.

Skip Twitter post

Miten todennäköistä on löytää oma kaksoisolentonsa? Kasvojen piirteisiin vaikuttavia geenejä on vain rajallinen määrä, joten on loogista, että niistä tulee joskus samanlaisia kombinaatioita.

Tuoreessa australialaistutkimuksessa määriteltiin ihmiskasvoista kahdeksan pistettä, joiden välisiä etäisyyksiä vertailemalla voidaan määritellä millintarkasti kahden ihmisen yhdennäköisyys. Tutkimuksen mukaan todennäköisyys sille, että juuri sinä törmäisit toiseen ihmiseen, jonka kanssa jakaisit täydellisesti samat kasvonpiirteet, on häviävän pieni: vähemmän kuin yksi biljoonasta.

Mutta ei se aivan mahdotonta ole! Maailmassa on 7,5 miljardia ihmistä ja todennäköisyys sille, että siitä joukosta löytyy yksi tällainen kaksoisolentopari on jo yksi sadastakolmestakymmenestäviidestä.

ihmissilmät katsovat kohti
ihmissilmät katsovat kohti Kuva: Yle / Janne Lindroos prisma studio

Omat juuret ja menneisyyden salaisuudet paljastuvat geneettisen sukututkimuksen avulla

Arkistokansiot, syntymätodistukset, valokuvat ja ihmiset muistoineen voidaan pyyhkiä pois maan pinnalta, mutta muisto eläneistä esi-isistä kulkee DNA:ssamme. Joskus geneettinen sukututkimus on ainoa keino selvittää suvun mysteereitä.

Ira Vihreälehdon isoäiti yritti kuiskata kuolinvuoteellaan salaisuuden, mutta voimat ehtyivät. Vuosikymmeniä piiloteltu totuus paljastui perunkirjoituksessa: Iran isä Juhani ei ollutkaan sen isän poika kuin oli aina luullut, vaan venäläisen sotavangin poika.

Oliko vaari venäläinen sotavanki?

Vuosia myöhemmin Ira Vihreälehto päätti alkaa jäljittää omia juuriaan löytääkseen isälleen isän ja itselleen isoisän. Hän aloitti salapoliisin työn suomalaisista ja venäläisistä arkistoista, mutta otti avuksi myös DNA-testit. Iran ja Juhanin sylkinäytteet analysoitiin laboratoriossa Yhdysvalloissa.

Vielä DNA-testi ei ole tuottanut riittävän läheistä osumaa Juhanin isälinjasta, mutta tietokanta täydentyy koko ajan. Jokainen uusi DNA-testin tekijä voi johdattaa isän jäljille.

sotavanki silittää hevosta
sotavanki silittää hevosta Kuva: Yle / Janne Lindroos prisma studio

Designvauvat tulevat!

Geenimuokattuja kolmen vanhemman lapsia on syntynyt jo parilla vuosikymmenellä. Seuraava askel syntymättömien ihmisten geenimanipuloinnissa on CRISPR-tekniikka, jonka avulla yksittäisiä geenejä voidaan leikata pois ja korvata uusilla. Tulevaisuuden ihmisillä voi olla vaikka kyky nukkua talviunta, yhteyttää tai tuottaa hämähäkinseittiä syljessään.

CRISPR-menetelmää voitaisiin kuitenkin käyttää myös oikeasti ihmiskunnan hyödyksi.

"Geenimuokkausta voidaan jo tehdä HIV:n hoitamiseksi, mutta jos sama asia tehtäisiin kaikille ihmisille jo alkiovaiheessa, niin kukaan ei enää sairastuisi HI-virukseen", visioi kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yliopistosta.

Studiossa keskustelemassa havaintopsykologi Jukka Häkkinen, tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström ja bioteknologian tutkija Lauri Reuter. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.

Kommentit