Hyppää pääsisältöön

Triathlonbuumin ensiaalto koettiin Suomessa 1980-luvulla

Triathlonin EM-kilpailut Joroisissa 1987. Uimarit vedessä, yleisöä rannalla.
Triathlonin EM-kilpailut Joroisissa 1987 Triathlonin EM-kilpailut Joroisissa 1987. Uimarit vedessä, yleisöä rannalla. Kuva: Yle/Kalle Kultala triathlon,Yle Elävä arkisto

Kestävyysurheilun kolmiottelu triathlon rantautui Suomeen 1980-luvun alussa Havaijilta. Uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistävä laji on houkutellut pariinsa sekä SM-mitaleista kisaavia ammattilaisia että itseään haastavia kuntoilijoita. Joroisissa järjestettiin ensimmäiset triathlonkisat heinäkuussa 1983. Triathlon nautti aktiivisesta harrastajamäärästä 80-luvun lopulta 90-luvun puoliväliin, jonka jälkeen lajin suosio hetkellisesti hiipui. Alkuvuosien kisoissa kärkisijoista kamppailivat triathlonammattilaiset Magnus Lönnqvist, Ghita Jarlström ja Pauli Kiuru.

Triathlonisti Magnus Lönnqvist vuonna 1988.
Triathlonisti Magnus Lönnqvist vuonna 1988 kuvattuna. Triathlonisti Magnus Lönnqvist vuonna 1988. Kuva: Yle/Pentti Pekkala Magnus Lönnqvist,triathlonisti,Yle Elävä arkisto
Triathlonisti Ghita Jarlström vuonna 1988.
Ghita Jarlström vuonna 1988. Triathlonisti Ghita Jarlström vuonna 1988. Kuva: Yle/Pentti Pekkala triathlonisti,Yle Elävä arkisto
Triathlonisti Pauli Kiuru vuonna 1988 kuvattuna.
Pauli Kiuru vuonna 1988 Triathlonisti Pauli Kiuru vuonna 1988 kuvattuna. Kuva: Yle/Pentti Pekkala Pauli Kiuru,Yle Elävä arkisto,triathlonisti

Teräsmies-nimitys juontaa juurensa alkuperäiseen, Havaijilla käytyyn täyspitkään Ironman-kisaan (3,8 - 180 - 42,1 km). Pitkien osuuksien lisäksi Havaijin haastavat olosuhteet tekevät kilpailusta äärimmäisen rankan kestävyysurheilusuorituksen. Lämpötila nousee päivän aikana 35–40 asteeseen ja laavakentällä kulkeva kilpareitti koettelee kilpailijoita sekä auringon paahteella että vastatuulella. Moni yhtynee urheilutoimittaja Juhani Melartin näkemykseen: "On vain yksi teräsmieskilpailu, Havaijin Ironman. Kaikki muut sen jälkeen syntyneet ovat triathloneja."

Ajatus Joroisten triathlonkilpailusta sai alkunsa varpajaissaunassa lokakuun 1982 lopulla. Kunnan liikuntasihteerille Risto Silvennoiselle oli syntynyt kaksospojat, ja tätä onnea saunoessa Joroisten puuhamiehille kirkastui ajatus siitä, miten Savoon saataisiin väriä ja vauhtia. Kisan mitaksi päätettiin puolet Havaijin matkoista ja nimeksi Suomen Teräsmieskisa.

Järjestäjien puhelin soi toukokuussa 1983 erään kilpailijan tiedustellessa kisan yksityiskohtia: "Päivää, täällä on Magnus Lönnqvist. Minusta tulee isona teräsmies." Ensimmäiseen kisaan osallistui 115 kilpailijaa, joista kuusi oli naisia. Kisan voitti Lönnqvist. Lokakuussa hän läpäisi Havaijin Ironman-kisan ensimmäisenä suomalaisena. Mies pääsi nopeasti myös eurooppalaisille mitaleille: Alankomaiden täysmatkan kilpailussa 1985 hän saavutti pronssia.

Naisten alhaista osallistujamäärää alkuvuosien kisoissa selittänee se, että vielä 1980-luvulle tultaessa ei uskottu naisten kestävyyden riittävän pitkäkestoisiin urheilusuorituksiin. Pisin arvokisoissa kilpailtava matka oli 3000 metrin juoksu. Vasta Helsingin MM-kisoissa 1983 naiset saivat kilpailla ensimmäisen kerran maratonilla.

Joroisten kolmannet teräsmieskisat 1985 houkuttelivat mukaan kolmisensataa osallistujaa Suomesta ja ulkomailta. Kilpailijoista vain kymmenen oli naisia, mutta ikäjakaumassa nähtiin sentään suurta vaihtelua: 17–71 vuotta. Uintimatka oli nykyisestä puolimatkan uinnista poiketen tasan kaksi kilometriä ja pyöräilyn osuus 85 kilometriä. Juoksun mitta oli sama: puolimaraton eli 21,1 kilometriä.

Valvatus-järvestä nousi ensimmäisenä Wesa Nykänen ja heti perään Ghita Jarlström. Magnus Lönnqvist, Suomen ensimmäinen teräsmies, oli voittanut jo kaksi aiempaa Joroisten kisaa. Miesten voiton ratkaisikin Lönnqvistin vahva pyöräily - hän saapui ensimmäisenä maaliin ajalla 4 tuntia 10 minuuttia. Naisten sarjassa pyörän päältä nousi ensimmäisenä Jaana Turunen, mutta Jarlström ohitti hänet juoksussa vieden voiton. Pauli Kiuru sijoittui miesten sarjassa kolmanneksi.

Magnus Lönnqvist oli ennakkosuosikki seuraavan kesän Joroisten kisassa, johon osallistuivat myös aiemmilta vuosilta tutut Pauli Kiuru ja Ghita Jarlström sekä ensikertalaisena Marjo Matikainen. Miesten sarjan voiton vei Lönnqvist uudella reittiennätyksellä 3:51:13. Kiuru otti kakkossijan 12 minuuttia myöhemmin. Jarlströmin kisan keskeytti vanha rasitusvamma, joka esti juoksuosuuden loppuunviemisen.

Naisissa voiton vei Marjo Matikainen, joka vain puolisen vuotta myöhemmin huusi Oberstdorfissa "Havuja, perkele!" ja toi kotiin ensimmäisen hiihdon MM-kultansa viideltä kilometriltä sekä hopeaa kymmeneltä kilometriltä.

Vantaan Kuusijärvellä järjestettiin puolimatkan kisa kesäkuussa 1987. 16-asteisen veden vuoksi uintimatkaa oli lyhennetty yhdellä kierroksella ja kilpailijoilla nähtiinkin toinen toistaan erikoisempia märkäpukuja. Pauli Kiuru ja Magnus Lönnqvist taistelivat miesten kärjessä. Naisten sarjan voiton vei Ghita Jarlström tunnin erolla seuraavaan.

Suomen ensimmäiset kansainväliset täysmatkan teräsmieskisat järjestettiin Joroisissa 1987. EM-tason kisa houkutteli Etelä-Savoon parisataa osallistujaa 16 maasta. Valvatus-järven vesi tervehti 3,8 kilometrin uimareita 16-asteisena – järjestäjien myöhemmin kertoman mukaan vesi oli paikoin vain 14,5-asteista. Neljätoista kilpailijaa joutui keskeyttämään uinnin hypotermian vuoksi.

Uinnista nousi ensimmäisenä Saksan Liittotasavallan Bernd Meyer. Pyöräilyssä vahvoilla olivat hollantilaiset, jotka miehittivät kärjen kolmella kilpailijalla. Lönnqvist saavutti kärkeä 180 kilometrin pyöräilyosuudella, mutta ei lopulta päässyt lähtemään maratonille jalkavamman vuoksi. Euroopan mestaruuden vei hollantilainen Axel Koenders ajalla 8:36:22 ja hopean samoin hollantilainen Rob Barrel. Kiuru tuli maaliin 14 minuuttia voittajan jälkeen sijoittuen pronssille. Naisten sarjassa kultasijan saavutti englantilainen Sarah Coope.

Heinäkuussa 1988 Joroisissa kisattiin jälleen puolimatkalla. Valvatus-järven vesi oli lämmennyt 24-asteeseen ja kilpailijat lähtivät uintiosuudelle ilman märkäpukuja. Lajin nestorina mukana kisaamassa oli 74-vuotias Erkki Hara. Myös Päijät-Hämeessä isännöitiin kisoja: helteisessä Heinolassa järjestettiin ensimmäiset neljännesmatkan SM-kisat 1989. Kisaava joukko koostui 200 miehestä ja paristakymmenestä naisesta. Mukana olivat tutut nimet Kiuru, Jarlström ja Lönnqvist. Uintiosuus uitiin Kymijoessa, jossa reitti kulki kilometrin verran vastavirtaan. Triathlon pyrki jo tuolloin mukaan olympialaisiin, mutta ensimmäisen kerran olympiatriathlonissa kilpailtiin vasta vuoden 2000 kesäkisoissa Sydneyssä.

1990-luvun alussa Joroisten kisa oli vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisenä triathlonkilpailuna. Suomen teräsmiesten ja -naisten kärkeen nousi uusiakin nimiä, mm. Katariina Ebeling, Teemu Vesala, Mika Somppi, Katja Pakarinen ja Iisa Vierula. Myös uusia kisaperinteitä syntyi: Kuopiossa järjestettiin ensimmäiset triathlon-kisat 1990. Ulkomaiset haastajat värittivät Suomen kyläkisoja ja veivät myös ykkössijoja. Kesällä 1990 Magnus Lönnqvist kertoi lopettavansa ammattilaisuransa.

Heinäkuussa 1990 Joroisten kisassa nostettiin esiin Kiurun ja Lönnqvistin lisäksi Mika Somppi. Kiuru ja kaksi ruotsalaiskilpailijaa rantautuivat vedestä ensimmäisinä 33 minuutin jälkeen. Lönnqvist oli uinnin jälkeen viidentenä, mutta nousi pyöräilyssä toiseksi. Kiuru voitti kisan huolimatta siitä, että oli vain viikkoa aiemmin vienyt voiton täydellä matkalla Saksan Rothissa. Lönnqvist saapui maaliin toisena ja kertoi haastattelussa lopettavansa ammattilaisuransa: jäljellä oli enää muutama kisa. Yhtenä syynä lopettamiseen oli Pauli Kiuru: "Ei sytytä olla toiseksi paras". Viikkoa myöhemmin puolimatkan SM-kilpailussa Peurungassa Lönnqvist vei voiton. Seuraavana maaliin saapui hiihtäjä Teemu Vesala. Naisten kärkeen nousi Katariina Ebeling vahvalla pyöräilyllä, Ghita Jarlströmin tullessa toiseksi. Naisten pronssin saavutti Iisa Vierula.

Kuopiossa järjestettiin toiset kahdeksasosamatkan SM-kilpailut 1991. Mukana oli lyhyiden matkojen erikoismies, australialainen Miles Stewart, joka rantautui ensimmäisenä 500 metrin uinnista. Pyöräilyssä kärkiasema säilyi, Pauli Kiurun ja Pekka Lötjösen seuratessa perässä. Naisten ykkösenä kulki Ghita Jarlström. Stewart saapui maaliin minuuttia Kiurua aiemmin ja vei muhkean voittopotin, 10 000 markkaa. Jarlströmiä maaliin seurasi Iisa Vierula, joka oli vastikään voittanut Göteborgissa kansainvälisen puolimatkan kisan.

Heinäkuussa 1993 Joroisissa kisailtiin Suomen kymmenes teräsmieskilpailu kotimaisin voimin. Kamera seurasi 80-luvulta tuttuja Kiurua, Jarlströmiä ja Lönnqvistiä. Magnus Lönnqvist oli tullut kokeilemaan kuntoaan parin vuoden kilpailutauon jälkeen. Kiurun ja Jarlströmin johtaessa joukkoa, Lönnqvist lähti pyöräilyyn kymmenentenä. Miesten kilpailussa voiton vei jälleen Kiuru, toisena maaliin saapui Kari Gerkman. Naisten kilpailun voitti Jarlström yli seitsemän minuutin erolla toiseksi tulleeseen Anne Valtaan. Janoinen Lönnqvist säilytti paikkansa kärjen tuntumassa ja saapui maaliin miesten sarjan kahdentenatoista.

Elokuussa Kuopion kahdeksasosamatkan ennakkosuosikkeina starttasivat Pauli Kiuru, Teemu Vesala ja Katariina Ebeling. Vesala oli edellisenä vuonna voittanut Kiurun kolmella sekunnilla. Pyörästä juoksuun -vaihdon Kiuru teki salamannopeasti: hän oli polkenut 20 km matkan lenkkikengillä, ja pääsi juoksuosuudelle ensimmäisenä. Ebeling nousi toisena vedestä ja lähti pyöräilyn jälkeen ensimmäisenä juoksuun. Kärkipaikat ratkaistiin kuitenkin viiden kilometrin juoksun aikana. Maaliin tuli ensimmäisenä 18-vuotias Petteri Kosonen ja naisten sarjassa voiton vei Anne Valta. Tuomaristopäätöksellä Kosonen voitti nuorten sarjan ja toisena maaliin tullut Vesala miesten sarjan.

Varttimatkan SM-kilpailuissa Kuopiossa 1994 nähtiin yllätysvoitto. Pauli Kiuru oli mukana kauden ainoassa kotimaan kilpailussaan. Hänen ominaisuutensa sopivat kuitenkin paremmin pitkille matkoille, ja tällä perusmatkalla Mika Somppi ohitti hänet jo pyöräilyosuuden alussa – voittaen Suomen mestaruuden selvällä erolla Kiuruun. Katarina Ebelingin voimat hiipuivat juoksuosuuden aikana ja Ghita Jarlströmin vahva juoksu siivitti hänet jälleen voittoon.

Kuopiossa 1995 naisten kärjessä kisasivat Ebelingin ja Jarlströmin lisäksi Katja Pakarinen. Jarlström vei voiton ja saavutti samalla 15. Suomen mestaruutensa. Miesten sarjan voittanut Mika Somppi kertoi haastattelussa Suomen edustusjoukkueen matkasta Ruotsin EM-kisoihin ja urheilijoiden omasta taloudellisesta panoksesta matkaan: myös edustuskilpailijat maksavat matkansa itse. "Menestyksen perusteella siitä korvataan tietty osuus, voi jäädä jopa voiton puolelle", kertoi Triathlonliiton puheenjohtaja Ilkka Järvimäki.

Vuonna 1996 Kuopiossa Katja Pakarinen hallitsi naisten kisaa aivan loppumetreille, kunnes venäläinen kilpasisar ohitti hänet juoksussa vieden voiton. Pauli Kiuru kertoi haastattelussa Sydneyn olympialaisten suunnitelmista ja kommentoi Suomen triathlonin tasoa: "Mukaan voisi päästä, jos kaikki menee hyvin". Hän arvelee, että sijoittuminen kärkijoukkoon on silkkaa unelmointia: "Jotta suomalainen sijoittuisi kymmenen parhaan joukkoon, pitää kautta linjan tason nousta vielä paljon. Vaikka meillä on paljon lupaavia kavereita tullut, niin kyllä me ollaan (kansainvälisestä) kärjestä vielä jäljessä."

2010-luvun loppupuolella suomalaiset kisaavat maailman kärjessä. Menestyneimpiä ja näkyvimpiä urheilijoitamme ovat Kaisa Lehtonen, Darby Thomas ja Liisa Lilja. Havaijin kisan tenhosta kertonee jotain se, että Kaisa Lehtonen jättäytyi pois Rion olympialaisten paikkakisasta suunnatakseen valmistautumisensa Ironman-kilpailuun. Lehtonen sijoittuikin Havaijin Ironmanilla 2016 viidennelle sijalle.

Triathlonin päämatkat

Täysmatka eli Ironman-matka: 3,8 km uintia, 180 km pyöräilyä ja täysmaraton eli 42,2, km juoksua

Puolimatka: 1,9 km uintia, 90km pyöräilyä ja puolimaraton eli 21,1 km juoksua
(80-90-luvulla oli käytössä 2,5 - 80 - 20km matkat)

Perusmatka/olympiamatka: 1,5 km uintia, 40km pyöräilyä 40 km ja 10 km juoksua

Kahdeksasosamatka/Sprintti: 500-750 metriä uintia, 20 km pyöräilyä ja 5km juoksua

Lähteet:
Kiuru, Pauli & Nuuttila, Seppo: Triathlon. (2000, Otava.)
Suomen Triathlonliitto: www.triathlon.fi

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa