Hyppää pääsisältöön

Katse taivaalle: suurin ja kirkkain superkuu 68 vuoteen!

NASA:n etukäteisarvio superkuusta marraskuussa 2016
NASA:n etukäteisarvio superkuusta marraskuussa 2016 Kuva: NASA Goddard's Scientific Visualization Studio prisma studio

Marraskuun täysikuu, jonka voi nähdä taivaalla maanantaina marraskuun 14. päivänä illansuussa, on super-superkuu. Viimeksi täysikuu on ollut näin lähellä maata vuonna 1948.

Superkuu näyttää noin 14 prosenttia suuremmalta ja 30 prosenttia kirkkaammalta kuin Kuu pienimmillään.

Yhtä lähelle Kuu tulee seuraavan kerran marraskuussa vuonna 2034.

Superkuu
Superkuu Kuva: Yle / Mitja Sirola superkuu

Kuu näkyy jokaisella Kuun kierroksella yhtä isona silloin, kun se on ratansa lähimmässä pisteessä, mutta melko harvoin tämä osuu täydenkuun hetkeen kuten käy maanantaina. Superkuu-termin kehitti 1970-luvulla astrologi Richard Nolle.

3 faktaa superkuusta

  • Vuosi 2016 päättyy kolmen superkuun sarjaan, joista marraskuun superkuu on keskimmäinen ja suurin. Edellinen superkuu loisti taivaalla lokakuun 16. päivänä ja seuraava nähdään joulukuun 14. päivänä.
  • Kuun keskietäisyys Maan keskipisteestä on noin 380 000 km. Maanantain täysikuun etäisyys maasta on 356 511 km.
  • Superkuu vaikuttaa myös vuorovesiin. Nousuvesi nousee noin 5 senttimetriä normaalia korkeammalle superkuun aikana.
  • NASA on jakanut ammattilaisvinkit superkuun valokuvaamiseen. Niistä ensimmäinen ja tärkein on, että superkuuta ei kannata kuvata taivaalla yksinään. Silloin se ei juuri erotu tavallisesta täysikuusta. Kuuta kannattaa kuvata horisontin tuntumassa, koska silloin silmä saa vertailukohtia esimerkiksi taivaanrannan puunlatvoista ja Kuu näyttää selkeästi suuremmalta.

    Kokeile – ja lähetä kuvasi meille osoitteeseen prisma.studio@yle.fi tai jaa somessa hastagilla #prismastudio

    • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

      240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

      Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

    • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

      Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

      Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

    • Katse taivaalle kesäpilviin

      Katse taivaalle kesäpilviin

      Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

    • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

      Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

      Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

    Lue myös - yle.fi:stä poimittua

    Tiede

    • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

      240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

      Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

    • Katse taivaalle kesäpilviin

      Katse taivaalle kesäpilviin

      Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

    • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

      Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

      Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

    • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

      Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

      Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

    • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

      Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

      Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.