Hyppää pääsisältöön

Opi liikkeessä - mielikuvitus ja sovellukset potkivat ylös pulpeteista

Kännykkäapplikaatioiden avulla voi opiskelle vieraita kieliä
Kännykäapplikaatio Quizletin avulla voi opiskella vaikkapa ruotsin kielen sanoja Kännykkäapplikaatioiden avulla voi opiskelle vieraita kieliä Kuva: Yle/Sari Veikkolainen peruskoulun yläaste,Oppiminen,applikaatiot,opiskelu

Oppia voi muutenkin kuin pulpetissa istuen ja opettajaa kuunnellen. Esimerkiksi fysiikan tunnilla voi lähteä ulos potkimaan palloa ja mittaamaan sen nopeutta ja ruotsin sanoja voi opiskella kännykkäsovelluksen avulla. Hannu Moilanen ja Helena Salakka ovat koonneet kirjaksi vinkkejä uudenlaiseen oppimiseen.

Jyväskyläläinen opettaja ja liikunnallistaja Hannu Moilanen on Helena Salakan kanssa kirjoittanut kirjan Aivot liikkeelle! Tehosta oppimista yläkoulussa ja toisella asteella.

Oppilaiden hiljaisuus luo harhan oppimisesta

Monet opettajat uskovat perinteiseen menetelmään, jossa opettaja kirjoittaa taululle ja oppilaat kopioivat vihkoihin. Oppilaat ovat silloin hiljaa ja keskittyvät kirjoittamiseen.

– Opettajalle tulee illuusio, että hän hallitsee luokkaa. Oppilaiden ajatuksia ei kuitenkaan voi hallita, Hannu Moilanen sanoo Yle Puheen haastattelussa.

– Oppilaiden ajatukset lähtevät nopeasti harhailemaan jonnekin muualle, kun opettaja höpöttää 90 minuuttia. Oppilaan ikä minuutteina on aika, jonka hän jaksaa keskittyä yhtäjaksoisesti yhteen asiaan tai työtapaan.

Hälinä voi olla myös hyvä juttu

– Milloin oppilaat heräävät horteesta, jossa he luokassa istuvat?

– Ne ovat niitä opetuksen kannalta merkityksellisiä hetkiä. Koulusta jää mieleen positiivinen oppimisilmasto. En voi muuttaa oppilaita, mutta voin luoda positiivisen oppimisilmaston tunneilleni, ja se yleensä kantaa.

Opettaja Hannu Moilanen
Opettaja Hannu Moilanen haluaa saada koululaiset liikkeelle. Opettaja Hannu Moilanen Kuva: Yle/Petra Soikkeli hannu moilanen
Oppilaan ikä minuutteina on aika, jonka hän jaksaa keskittyä yhtäjaksoisesti yhteen asiaan.

Moilasen mukaan on olemassa kahdenlaista hälinää.

– On häiritsevää häsläyshälinää ja sitten on olemassa oppimisesta syntyvää hälinää. Ja tuntuu, että monella opettajalla on aika huono sietokyky siihen oppimishälinään. Vaikka se on positiivista.

– Totuus on kuitenkin se, että pystyt näkemään, mitä oppilaat sillä hetkellä tekevät. Näet koko prosessin ja sen, miten he keskenään kommunikoivat. On helpompi hallita sellaista tilannetta.

Vähitellen kohti liikkuvaa oppimista

Liikkumisen lisäämisen tunneille voi aloittaa vähitellen ja huomaamatta:

  1. Oppilaat voivat itse hakea monisteet, heitä voi pyytää vaihtamaan paikkoja tunnin aikana.
  2. Heitä voi kehottaa tarkastamaan läksyt tietyssä luokkaan sijoitetussa tarkastuspisteessä.
  3. Oppilaiden voi antaa valita luokassa paikka, jossa he työskentelevät osan tunnista.

Kaikki oppilaat eivät toiminnallisuudesta heti innostu. Moni kokeilu kannattaakin pitää aluksi vapaaehtoisena ja antaa oppilaiden niin halutessaan pysyä paikallaan. Usein innostus kuitenkin tarttuu.

Yksi laite ei pelasta oppimista

Opetus ja oppiminen siirtyy uuden opetussuunnitelmankin mukaan yhä enemmän luokasta käytävälle, koulun pihalle ja lähiympäristöön. Moilaselle digitaalisuus tarkoittaa sitä, että sen avulla voidaan laajentaa oppimisympäristöä ja käyttää erilaisia sovelluksia.

– Kun sama viesti tulee mahdollisimman monen aistikanavan kautta niin se todennäköisimmin menee perille. Voimme esimerkiksi fysiikan tunnilla lähteä ulos potkimaan palloa ja mittaamaan sen nopeutta. Nopeuden saa mitattua kun potkiminen videoidaan. Tärkeää on myös yhdessä tekeminen, se että ollaan porukassa.

Pojat pelaavat välitunnilla koripalloa
Pojat pelaavat välitunnilla koripalloa Kuva: Yle/Raili Löyttyniemi peruskoulu,peruskoulun yläaste,välitunti,koripallo,Oppiminen
Teknologia on vain työkalu. Tarvitaan myös vuorovaikutusta.

– Mutta teknologia on vain työkalu. Yksi laite ei voi pelastaa koko oppimista. Tarvitaan opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta, tarinankerrontaa. Tarvitaan sitä, että lähdetään välillä ulos että jaksaa keskittyä.

Miksei jo aiemmin ole noustu pulpeteista ja lähdetty ulos luokista?

Luokanopettajakoulutus on monipuolista ja alakoulussa liikutaankin paljon. Mutta yläkoulussa liikkuminen vähenee sanoo Moilanen.

– Ja lukiohan on perinteisesti hyvin istuvaa. Ajatellaan, että nuoret aikuistuvat päivässä lukioon tullessaan. Jos liikkuminen auttaa oppimista niin miksei sitä voisi siirtää yläkouluun ja lukioonkin?

kolme lasta tekee koulutehtäviä ulkona
kolme lasta tekee koulutehtäviä ulkona Kuva: Yle/Sari Veikkolainen peruskoulu,biologia (oppiaineet),Oppiminen,Yle Oppiminen

Näin saat oppilaat liikkeelle

Aivot liikkeelle -kirjassa on runsaasti konkreettisia esimerkkejä eri oppiaineiden liikunnallistamisesta.

Elämänkatsomustieto

Mikä on elämässä tärkeää -hautausmaavierailu. Aiheena on kuolema ja elämän rajallisuus. Aluksi oppilaat pohtivat yhdessä mikä on elämässä tärkeää ja mitä itse tekisi, jos kyseessä olisi elämän viimeinen päivä. Sen jälkeen tehdään retki paikalliselle hautausmaalle, jossa pohditaan miten ihmisen maailmankatsomus tai identiteetti näkyy hautakivistä? Millainen hautakivi on kaunis ja miksi? Mikä on hautausmaan merkitys yksilölle ja yhteisölle? Kauneimmasta hautakivestä otetaan valokuva ja jaetaan luokalle.

Ihmisoikeuksien julistus videona. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 30 artiklasta tehdään lyhyet videot pienryhmissä. Oppilaat voivat halutessaan dramatisoida videoita.

Fysiikka ja kemia

Chemical Party. Oppilaat saavat alkuaineiden reaktiivisuutta käsittelevät alkuaineroolit lappuina rintaan. Kun juhla alkaa, laitetaan musiikki soimaan ja näytellään erilaisia tilanteita juhlista. Mitä tapahtuu, kun vety kohtaa neon-alkuaineen? Ei mitään, mutta kun juhliin saapuu hiili, se vetää saman tien neljä vetyä puoleensa tanssimaan. Kaksi happiatomia tanssii keskenään, jalokaasut jammailevat yksinään ja niin edelleen.

Opettaja toimii magneettina. Elektronien suuntautumista magneettisessa ja ei-magneettisessa aineessa havainnollistetaan niin, että oppilaat seisovat luokassa sattumanvaraisesti tai tiettyyn suuntaan kääntyneinä sen mukaan, onko kyseessä magneettinen vai ei-magneettinen aine. Opettaja on magneetti ja liikkuu luokassa. Oppilaat suuntautuvat magneetin liikkeen mukaisesti.

Historia ja yhteiskuntaoppi

Järjestetään ja videoidaan mielenosoitus. Oppilaat järjestävät yhdessä sovitusta aiheesta mielenosoituksen. Esimerkiksi jos puhutaan 1930-luvun kansanliikkeistä, luokasta tehdään kaksi ryhmää: kommunistit ja Lapuan liike. Kumpikin ryhmä tekee iskulauseita ja kylttejä. Mielenosoitukset pidetään koulun pihalla tai käytävällä ja ne videoidaan.

1860-luvun koulupäivä roolipelinä. Oppilaat ovat 1860-luvun koululaisia ja opettaja käyttäytyy kuten entisaikoina. Noustaan ylös kun vastataan ja jos oppilas käyttäytyy huonosti hän joutuu nurkkaan seisomaan.

Vieraat kielet

Mitä sanoja jo osaat -testi. Oppilaat menevät ulos tutkimaan mitä kaikkea näkemäänsä he osaavat nimetä vieraalla kielellä. Sanat kirjoitetaan ylös. Aikaa voidaan rajata ja tästä voidaan tehdä myös joukkueiden välinen kisa. Sopimuksen mukaan myös kirjaa ja kännykkää saa käyttää apuna.

Yhdistä prepositio ja huonekalu. Preposition voi yhdistää huonekaluun ja tehdä samalla sanotun mukaan. Kun mennään istumaan pulpetin päälle, sanotaan samalla prepositio ja huonekalu tai koko lause: istun pulpetilla. Sitten jokainen voi mennä pulpetin alle, eteen ja taakse. Saman leikin voi tehdä myös esineiden avulla.

Kuvassa kolme lasta tutkii luonnossa sammalia
Kuvassa kolme lasta tutkii luonnossa sammalia Kuva: Yle/Sari Veikkolainen lapsi,koulu,Oppiminen,luonto

Sovellukset liikuttavat ja innostavat oppimaan

Tabletille ja älypuhelimeen löytyy jo paljon ilmaisia hyviä sovelluksia, joiden avulla teknologia, liikkuminen ja oppiminen yhdistyvät:

  • HeiJoe - sovellus (iOS,Android), jonka avulla voi karttapohjalle tehdä pisteitä, joissa voi olla tehtäviä, kuvia, linkkejä tai mitä vain sisältöä. Oppilas lataa HeiJoen omalle puhelimelleen ja voi sovelluksen avulla suunnistaa merkitystä paikasta toiseen. Esimerkiksi historian kurssilla oppilaat voivat kiertää omatoimisesti HeiJoen avulla paikkakunnan historiallisia kohteita ja vastata paikassa oleviin tehtäviin.
  • Quizlet - sovellus (iOS, Android), johon voi jokainen voi tehdä tehtäviä ja testejä. Sovellukseen tehdyt testit ovat kaikkien käytettävissä ja nuoret käyttävät sovellusta omatoimisestikin esimerkiksi kielten opiskeluun. Quizletiä voi soveltaa melkeinpä kaikkiin oppiaineisiin.
  • Angle meter - sovellus (iOS) erilaisten kaltevuuskulmien mittaamiseen. Applikaatio muuttaa kännykän kolmioviivaimeksi.
  • Sports tracker - sovellus (iOS, Android) liikunnanharrastajien suosikki, jota voi hyödyntää esimerkiksi fysiikan opetuksessa. Oppilaat kulkevat tietyn reitin, jonka jälkeen sovelluksen nopeusgraafista voi laskea reitin nopeuksia. Korkeusgraafista voi laskea matematiikan tunnilla korkeuseroja ja reitin varrella otettuja valokuvia voi käyttää vaikkapa biologian tunneilla kasvien tunnistuksessa.
  • Vernier Graphical Analysis -ohjelma (iOS, Android), jonka avulla voi määrittää liikkuvan kappaleen nopeutta ja kiihtyvyyttä videokuvasta.
  • Socrative -sovellus (iOS, Android), jolla voi tehdä monivalintatehtäviä ja kyselyjä läksyjen kuulusteluun tai kokeisiin lukemiseen.

Hannu Moilanen oli vieraana Yle Puheen Päivässä 19.10.2016. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Lisää aiheesta:

Liikkuva koulu
Suomen liikuntajärjestöt
Ideoita aktiivisen elämäntavan edistämiseen - muutosta liikkeellä
Lasten ja nuorten liikuntasuositukset

Haluatko lisää oppimisen vinkkejä. Tykkää Yle Oppimisen Facebook-sivusta!

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Ota haltuun opiskelutekniikat! Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Kun löydät itsellesi oikeat opiskelutekniikat, oppiminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?