Hyppää pääsisältöön

Yliopistosairaalat eivät tilastoi vauvojen ravisteluepäilyjä

Vauvaa työnnetään sairaalasängyssä.
Kaikkien lasten kanssa toimivien viranomaisten tulee ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä. Vauvaa työnnetään sairaalasängyssä. Kuva: Yle, Taisto Lapila lapsipotilas,vuoteet,sairaalat

Suomen yliopistosairaaloissa ei tilastoida vauvojen ravisteluepäilyjä. Tämä kävi ilmi kun MOT teki sairaaloille kyselyn asiasta. Sairaaloiden lastenlääkäreiltä ja kirurgeilta saatujen arvioiden mukaan Suomessa hoidetaan vuosittain 10-15 vauvaa, joiden vammat ovat saattaneet aiheutua ravistelusta eli heillä on ns. shaken baby syndrome.

Vauvojen ravisteluepäilytapaukset yliopistosairaaloissa.
Helsingin yliopistollinen sairaala1-5 lasta / vuosi
Kuopion yliopistollinen sairaala1-2 lasta / vuosi
Oulun yliopistollinen sairaala1 lapsi / vuosi
Tampereen yliopistollinen sairaala2 lasta / vuosi
Turun yliopistollinen sairaala4-5 lasta / vuosi
Yhteensä9 – 15 lasta / vuosi

Keskeiset kriteerit ravisteluepäilyn heräämiseen ovat kovakalvon alainen verenvuoto, silmänpohjaverenvuodot sekä aivovauriot, mutta myös kylkiluiden ja kallon murtumat sekä pitkien luiden ja ranteiden murtumat.

Lastensuojelulaki muuttui viime vuonna. Kaikkien lasten kanssa toimivien viranomaisten, esimerkiksi lääkäreiden, tulee ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä.

”Ei ole yksittäisiä ehtoja, joiden tulee täyttyä jotta herää epäily. Korostan sitä, että terveydenhuollossa todetaan päähän kohdistuneen ravistelun, mutta sen missä ja miten ravistelu on tapahtunut, jää lastensuojelun ja nykyisin useimmiten poliisin selvitettäväksi., sanoo lastenkirurgian ylilääkäri Willy Serlo Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

”Yleisin ristiriidan aiheuttama tapahtumatieto on matalalta putoaminen ja lapsen vaikeat vammat. Tutkimusten mukaan esimeriksi hoitopöytäkorkeudelta putoamisen seurauksena ei pienelle vauvalle tule yleensä vammoja”, lastentautien erikoislääkäri Sarimari Tupola HYKSin sosiaalipediatrian vastaanotolta sanoo.

Sairaalat eivät seuraa, miten tapausten käsittely etenee viranomaisportaissa. Näin ollen ei ole tietoa siitä, kuinka moni ravisteluepäily etenee poliisitutkintaan, syyttäjälle tai oikeuteen.

”Lasten pahoinpitelyt
ovat piilorikollisuutta”

Lasten pahoinpitelyepäilyiden määrää on vaikea selvittää keskussairaalatasolla, sillä tapauksia ei ole luokiteltu sairauskertomuksiin pahoinpitelyyn sopivalla koodilla. Näin ollen tilastotietoja ei saada kerättyä luotettavasti.

”Kyseessä on piilorikollisuus, joten kaikki tapaukset eivät tule esiin, sillä tapauksille ei ole silminnäkijöitä tai lapsi on liian nuori tai liian peloissaan kertoakseen asiasta. Arvioidaan, että tutkittavina tai tilastoissa on vain jäävuoren huippu”, oikeuslääketieteen ja sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Mika Martiskainen Tampereen yliopistosairaalan Lastenpsykiatrian työryhmästä sanoo.

Martiskaisen mukaan suurin osa tapauksista on lieviä tai usein kurinpitoväkivallan omaisia tapauksia.

”Myös nämä on kriminalisoitu ja tapaukset vaikuttavat haitallisesti lapsen kehitykseen. Vakavia tapauksia on niukasti ja lapsiin kohdistuneita henkirikoksia vuosittain yksittäisiä. Niidenkin ennaltaehkäisy olisi tavoiteltavaa”, Mika Martiskainen sanoo.

TV1 maanantaina 14.11. klo 20
MOT: Erään vauvan kallovamma