Hyppää pääsisältöön

Vakava sairaus koettelee aina koko perhettä - asiantuntijat kertovat, miten vaikeista ajoista voi päästä yli

Huurteisia kasveja metsässä.
Huurteisia kasveja metsässä. Kuva: Johanna Reen marja hintikka live

”Olen pahoillani, meillä on teille ikäviä uutisia…” Koko entinen elämä vilisee silmien edessä. Joku huutaa - se olenkin minä itse. Vakava sairaus vaikuttaa aina koko perheeseen ja parisuhteeseen. Miten vaikeiden aikojen yli voi päästä? Väestöliiton asiantuntijat kertovat.

Se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta tai hiipien pikkuhiljaa, pieniä merkkejä antaen. Kävi miten tahansa, yllättää se aina, vetää maton jalkojen alta. Tilalle tulee tyhjyys. Toisaalta mielen täyttävät miljoonat kysymykset, epävarmuus, odottelu, sanahirviöt. Sen se tekee, vakava sairaus.

Sitten tutkitaan ja hutkitaan, etsitään syitä ja seurauksia, hoitomuotoja ja lääkityksiä. Miten tähän on tultu, miksi meille, miten minä selviän, entä koko meidän perhe? Nämä ovat kysymyksiä, joiden eteen joudumme, kun kohtaamme perhepiirissä vakavaa sairautta.

Alkushokista ja järkytyksestä selviää, vaikka itse sitä ei aluksi uskoisikaan.

Anna itsellesi tilaa, kuuntele tunteitasi ja tarpeitasi, olet sitten asianosainen, sairastuneen kumppani, aikuinen lapsi tai vanhempi. Ole läsnä, vierellä, mutta älä vaadi itseltäsi tai toiselta ihmetekoja. Ole oma itsesi, älä eristäydy kumppanuudesta ja vanhemmuudesta. Anna kumppanin olla vierellä ja käydä kanssasi tätä taistelua tuntematonta vastaan, älä eristäydy yksinäisyyteen.

Rutiinit auttavat

Pikkulapsiperheessä erityisen tärkeää on ylläpitää arjen rutiineja, tuttuja ja turvallisia asioita mahdollisimman paljon elämässä mukana.

Lapsen tunteille on hyvä antaa tilaa: niin surulle, vihalle kuin ilollekin. Muista tämä myös itse!

Kun kriisi kohtaa, tuntuu, että se nielaisee koko elämän. Älä ala kantaa salaisuutta, älä häpeää, oli kohdattu sairaus laadultaan henkistä tai fyysistä. Hyödynnä kaikki käytössäsi olevat tukiverkostosi, nyt niitä tarvitaan.

Hae itsellesi kaikki se ulkopuolinen keskusteluapu, mitä vaan voit saada. Hyödynnä myös vertaistuen apua, eri järjestöjen tietoutta omasta elämäntilanteestasi. Jakaminen auttaa: et ole yksin.

Iloitse pienimmistäkin edistysaskeleista, jotta jaksat taas kohdata huonommat ajankohdat.

Koeta muistaa, että elämässä on myös muuta, kuin tämä kriisi. Jokainen hetki on merkittävä. Nauti pienistä asioista, arjen ilon pisaroista. Tulevasta emme koskaan tiedä. Tärkeää on tämä hetki, juuri tässä.

Muistilista pariskunnille, jota on kohdannut vakava sairaus

Tutkimuksissa on huomattu, että oman puolison tuki on hieman erilaista kuin ystävien tai sukulaisten. Juuri puolison tuki näyttää auttavan sairastunutta kaikkein eniten vaikeiden tunteiden säätelyssä. Hyvä keskusteluyhteys, puolison tarjoama myötätunto ja läsnäolo ovat myös tutkimusten mukaan korvaamattomia.

Seuraavat asiat kannattaa siis muistaa tilanteessa, jossa sairaus on kohdannut.

1. Monesta selviää

Ihmisen sopeutumisen kyky on yllättävä. Pystytte luultavasti selviytymään sellaisista asioista, joita ette koskaan voineet kuvitella. Kaikesta ei kuitenkaan onneksi tarvitse selvitä yhdellä kerralla. Yrittäkää olla ajattelematta kaikkea mistä pitää selvitä yhtenä suurena möykkynä. Miettikää, että mitä tänään tai tällä viikolla on edessä. Muusta voi huolehtia myöhemmin, sitten kun se on edessä.

2. Älkää pelätkö vaikeita tunteita

Kun sairaus kohtaa, ihmiset ajattelevat helposti, että nyt on oltava positiivinen. Sitten aletaan käyttäytyä kuin huopatossutehtaalla, jotta varmasti ei sorruttaisi negatiivisuuteen. On kuitenkin tärkeää, että todellisille tunteille on tilaa. Positiivisuus ei tarkoita realiteettien pois pyyhkimistä. Positiivisuus voi olla sitä, että ajattelee, että mitä ikinä tulee eteen, kohtaamme ne yhdessä. Pärjäämme kyllä. Puoliso voi omalla toiminnallaan myös auttaa toivon ylläpitämisessä. Puolison rohkaisu ja myönteinen realismi auttaa toipumisessa. On havaittu, että etenkin puolisoiden välinen korkea empatia ja vähäinen välttely ja vetäytyminen auttavat.

3. Ottakaa selvää yhdessä

Miettikää yhdessä, mitä haluatte tietää ennen lääkärikäyntejä. Kirjoittakaa kysymykset ylös ja sopikaa, kumpi kirjaa vastaukset tapaamisella. Lääkäriltä on hyvä saada mahdollisimman selkeä kuva taudin etenemisestä, hoidoista ja siitä, mitä tulevaisuudessa on luvassa. Jos ennuste on huono, täytyy parin saada tietoa siitä, kuinka paljon heillä on yhteistä aikaa jäljellä. Kaikkea kannattaa kysyä. Puolisolla saattaa olla tunne, että normaali kanssakäyminen voi tappaa toisen tai että seksin harrastaminen on kiellettyä. Hulluimmatkin mieleen tulevat asiat kannattaa tarkistaa lääkäriltä. Miettikää yhdessä lääkärin antamia vaihtoehtoja hoitojen suhteen. Auta sairastunutta puolisoa miettimään, mikä ratkaisu olisi hänelle oikea.

4. Yhteinen aika

Sairaudessa on se riski, että kaikki aika menee sairaudesta puhumiseen ja vatvomiseen. Voi tuntua siltä, että liittoon on tullut kolmas osapuoli. On hyvä ottaa erikseen aikoja, jolloin puhutaan sairaudesta ja siihen liittyvistä tunteista. Muu aika on hyvä yrittää elää niin normaalisti kuin on mahdollista. Ottakaa myös treffi-iltoja, jolloin teillä on mahdollisuus nauttia toistenne seurasta.

5. Läheisyys

Lähelläolo vähentää stressiä ja lisää mielihyvähormonia kehossa. Läheisyys tekee siis molemmille osapuolille hyvää. Muistakaa ripotella päivään läheisyyden hetkiä. Lääkkeet ja hoidot voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Nauttikaa kuitenkin toisistanne. Seksi ei ole ainoastaan yhdyntää.

6. Hakekaa ulkopuolista tukea

Fyysinen sairastuminen aiheuttaa myös psyykkistä oireilua. On tärkeää, että sairastuneella, puolisolla ja lapsilla on tukea vaikeassa tilanteessa. Emotionaalisen stressin määrä on vakavan sairauden edessä suuri. Suora keskustelu tunteista ja peloista auttaa stressiin ja ahdistukseen.

Tekstit on aiemmin julkaistu Väestöliiton sivuilla. Kirjoittajat ja lähteet: psykologi Anna Salmi; psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru, Väestöliitto

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.