Hyppää pääsisältöön

Eläketurvakeskus: MOT:n luvut köyhistä eläkeläisistä liian suuret

Ihmisiä Helsingin Kallion kaupunginosassa.
Yhä useampi eläkkeensaaja on tipahtamassa köyhyysrajan alle. Ihmisiä Helsingin Kallion kaupunginosassa. Kuva: Yle, Jyrki Ojala köyhyys,Köyhyysraja,suhteellinen köyhyys,kansaneläkkeet,takuueläke,takuueläkkeet

Ohjelmassa kerrottiin, että 430 000 eläkkeensaajaa elää EU:n Suomelle määrittämän köyhyysrajan alapuolella.

Ohjelmassa todetaan, että ”EU:n määrittämä köyhyysraja Suomessa on yksineläjillä 1 190 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastot kertovat, että miltei kolmasosa Suomen eläkkeensaajista – kaikkiaan 430 000 ihmistä – saa alle 1 100 euron suuruista eläkettä.”

MOT laski luvun Eläketurvakeskuksen tuoreimmasta tilastosta ”Eläkkeensaajat kunnittain”. Tilaston sivulta 65 käy ilmi, että vuoden 2015 lopussa omaa eläkettä saavista ja Suomessa asuvista eläkkeensaajista 428 314 sai eläketuloa alle 1 100 euroa kuukaudessa. Ohjelmassa tämä tulkittiin niin, että 30 prosenttia eläkeläisistä sinnittelee köyhyysrajan alapuolella.

Kyseiseen lukuun päädyttiin laskemalla, kuinka monella eläkeläisellä kokonaiseläkkeen määrä on pienempi kuin EU:n Suomessa käyttämä köyhyysraja yksineläjillä.

Eläketurvakeskus (ETK) toteaa, että eläkkeensaajan kokonaiseläkkeen määrä ja EU:n Suomessa käyttämä köyhyysraja eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia lukuja.

EU:n köyhyysraja määritellään käytettävissä olevien tulojen pohjalta. Käytettävissä olevat tulot tarkoittavat tuloja, jotka kotitaloudella on markkinatulojen, saatujen tulonsiirtojen ja maksettujen verojen jälkeen.

ETK:n tilastot sen sijaan sisältävät tiedot vain saatujen eläkkeiden bruttomääristä. Niissä ei ole huomioitu muita tuloja eikä verotusta eikä sitä, millaisissa kotitalouksissa eläkeläiset asuvat.

Eläkkeet ovat eläkeläisten tärkein tulonlähde. Vuonna 2014 eläkkeet muodostivat keskimäärin 62 prosenttia eläkeläisten bruttotuloista. Näin ollen reilu kolmannes eläkeläisten tuloista koostuu muista lähteistä, kuten eläkkeensaajien asumistuesta, hoitotuesta, ansiotuloista sekä pääomatuloista. ETK:sta muistutetaan, että käytettävissä olevat tulot ovat vain yksi – joskin kaikkein yleisin – pienituloisuuden mittari.

ETK viittaa myös Tilastokeskuksen tulonjakotilastoihin, jotka osoittavat, että köyhyysrajan alla elävien eläkeläisten osuus oli vuonna 2014 noin 3,3 – 15 prosenttia. Köyhien määrä riippuu käytettävästä tulokäsitteestä sekä siitä, käytetäänkö rajana 50 vai 60 prosenttia mediaanituloista. Mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo, kun tulonsaajat asetetaan suuruusjärjestykseen tulojen mukaan. Keskimmäisen tulonsaajan kummallekin puolelle jää tällöin yhtä monta tulonsaajaa.

Lisäksi ETK muistuttaa, että EU on esittänyt köyhyys- ja syrjäytymisuhan alla elävien vaihtoehtoiseksi mittariksi vakavan aineellisen puutteen. Eurostatin tilastoista ilmenee ETK:n mukaan, että vakavaa aineellista puutetta kokee vajaa kaksi prosenttia yli 65-vuotiaista suomalaisista. Eurostat on Euroopan komission alainen yksikkö, joka tuottaa tilastotietoa EU:n käyttöön.

ETK huomauttaa lisäksi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan yli 65-vuotiaista suomalaisista vain pari prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2014.

Muokattu: lisätty artikkeliin kuva ja korjattu linkki 17.11.2016 MK

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.