Marjo Lundvall
Yle
Aivasteleeko työkaveri kun tulet lähelle? Vaihtaako vierusmatkaaja paikkaa bussissa? Oletko hajuvesikuningatar tai partavesiparoni?
Tuoksuyliherkkyys ei ole mikään pikku vaiva. Nenä vuotaa, iho punoittaa, yskittää, henkeä ahdistaa ja sydän tykyttää. Vähemmän herkistyneet selviävät aivastelemalla, mutta yhä useamman tuoksuyliherkkyys oireilee monin hankalin tavoin.
Arviolta 10–40 prosenttia suomalaisista kärsii jonkinasteisesta tuoksuyliherkkyydestä. Pahimmista oireista kärsivä saattaa joutua välttelemään jopa kaupoissa käyntiä ja julkisia kulkuneuvoja.
Joensuulaisen Pielisjoen koulun oppilaat ja opettajat haastoivat itsensä miettimään, miten koulussa voitaisiin välttää ylenmääräistä hajusteiden käyttöä. Miten jokainen oppilas voisi vaikuttaa yhteiseen hyvinvointiin? Kuinka koulumiljöössä olisi mahdollista vähentää hajustettujen tuotteiden käyttöä? Kaikki lähtivät innokkaasti mukaan hajusteettomaan kokeiluun ja tulokset olivat rohkaisevia.
Marraskuisen teemaviikon ja kampanjapäivän aikana niin opettajat, oppilaat kuin muukin koulun henkilökunta saivat tuhdin tietopaketin hajusteylikuormitetun ympäristön haitoista.
Tuoksuvalmisteiden sijasta nuuhkittiin hajusteettomia hygienia- ja kosmetiikkatuotteita. Pohjois-Karjalan ammattioppilaitoksen kosmetologi- ja kampaamoalan opiskelijat tekivät koululaisille mallimeikkejä ja kampauksia käyttäen hajusteettomia tuotteita.
Koulussa innostuttiin kampanjasta toden teolla. Paitsi tuoksujen haitoista, oppilaat saivat tietoa muistakin kemikaaliriskeistä ja ympäristönsuojelullisista näkökohdista.
– Moni hämmästeli, miten hajusteettomilla tuotteilla saatiin niin kauniita kampauksia ja meikkejä. Yleinen käsitys oppilailla näytti alkuun olevan, että hajusteettomat tuotteet eivät ole tehokkaita, opettaja Satu Peltonen kertoo.
Epäileviä kommentteja ja erinomaisia tuloksia – jopa poissaolot vähentyneet
On huomattu, että koululaiset siirtävät kodin käyttäytymismalleja koulumaailmaan. Tämä pätee myös hajusteiden käyttötavoissa.
– Vanhemmat mukaan hajusteiden vähentämistalkoisiin, niin koulu kiittää, toteaa opettaja Peltonen.
Nuoret ovat usein epävarmoja omasta ulkonäöstään. Meikkaaminen ja hiustuotteiden käyttö aloitetaan yhä aikaisemmin. Pojat suihkivat hiusgeelejä ja hajusteita siinä missä tytötkin.
Voishan sitä yrittää vähentää hajusteita. Vois käyttää puolet siitä määrästä kun käytetään.
Niinpä teemapäivänä kuultiin vähän epäileviäkin kommentteja.
– Ihan ok päivä, mutta liikaa ei pidä vähentää hajusteita, koska sitten koko koulu haisee hieltä!
– Voishan sitä yrittää vähentää hajusteita. Vois käyttää puolet siitä määrästä kun käytetään.
Pielisjoen koulussa arvellaan, että plussan puolelle hajusteettomuuskampanjoilla mentiin. Kyse ei ole vain hetkellisestä muistutuksesta, aihetta on käsitelty ja käsitellään jatkossakin.
– Omalla luokallani moni on vähentänyt hajusteita. Oppilaiden päänsäryt ja huonot olot ovat vähentyneet, samoin poissaolot, opettaja Satu Peltonen kertoo.
Vastuunkantajia kaivataan
Tuoksuyliherkät sinnittelevät maailmassa, jossa ärsytystä aiheuttavia hajuja on lähes mahdoton välttää. Koulujen lisäksi kortensa kekoon hajuttomamman ympäristön puolesta voisivat kantaa myös työpaikat ja erilaisten julkisten tilojen suunnittelijat.
Suurin vastuu taitaa kuitenkin olla itse kullakin yksilöllä.
Jokainen meistä voi miettiä omia tuoksuttelutapojaan. Onko syytä käyttää hajusteita kaikkialla, kaiken aikaa? Mietitkö tuoksutteluasi lähtiessäsi vaikkapa elokuviin tai teatteriin? Onko oma nenä niin tottunut lempihajusteeseen, että sitä tulee roiskittua suurpiirteisen runsaasti?
Ja tuoksuyliherkkä itse: uskallatko kertoa herkkyydestäsi ja pyytää kanssaihmisiä ottamaan vaivasi huomioon? Minkälaiset tilanteet ja paikat ovat hankalimpia? Kerro kokemuksistasi kommenttikentässä, onko asiaan vuosien varrella tullut parannusta?
Täsmätietoa tuoksuyliherkkyydestä
Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!
Lisää ohjelmasta
