Hyppää pääsisältöön

Mahdottomat tehtävät kiinnostavat Tanssiva karhu –runoraadin uutta puheenjohtajaa

Fredrik Hertzberg
Kirjallisuuden tutkija, kriitikko, Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Fredrik Hertzberg Fredrik Hertzberg Fredrik Hertzberg,Tanssiva karhu,kriitikot

Monissa kirjallisuusraadeissa istunut Fredrik Hertzberg on Tanssiva karhu –raadin uusi puheenjohtaja. Kirjallisuuden tutkija ja kriitikko Hertzberg on kotonaan sekä suomalaisella että suomenruotsalaisella runokentällä. Hänen arvionsa kotimaisen runouden tilasta on selvä: Taso on korkea, runous elää.

- Runouden elinvoimaisuuden puolesta puhuu jo se, että on sellaisia foorumeita kuin Tuli & Savu, Nuori Voima, Poesia, ntamo ja Lavaklubi. Suomalaisen ja suomenruotsalaisen runouden välillä on kuitenkin suuri ero. Suomenkielinen nykyrunous on paljon laajempaa ja elävämpää, mutta suomenruotsalainen taas yksilöllisempää touhua. Sieltä ei löydy samalla tavalla ryhmiä eikä trendejä kuin suomenkielisestä ruonoudesta, pohtii Hertzberg.

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Fredrik Hertzberg on ollut aikaisemmin muun muassa Svenska Yles litteraturpris-kirjallisuuspalkintoraadin tuomarina. Vuonna 2008 hän oli yksi Runeberg-raadin jäsenistä.

- Runeberg-raadissa mukanaolo oli todellinen urakka, mutta samalla myös avartava kokemus. Oli jännittävää saada kokonaiskuva yhden vuoden kotimaisesta kirjallisesta tuotannosta. Tehtävä oli miltei mahdoton, mutta pidän tämänkaltaisista tehtävistä, Hertzberg kuvaa.

Kirjallisuuden tutkija, kriitikko Fredrik Hertzberg
Kirjallisuuden tutkija, kriitikko Fredrik Hertzberg Kuva: Amanda Hertzberg Fredrik Hertzberg,Tanssiva karhu,tutkijat,kriitikot

Hertzberg uskoo, että hänen työsarkansa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtajana ei eroa juurikaan aiempien kirjallisuusraatien tehtäväkentästä.

- Puheenjohtaja johtaa puhetta, avaa keskustelun ja kuuntelee tarkasti. Samoin puheenjohtaja kantaa vastuun siitä, että päätöksiä tehdään, kiteyttää Hertzberg.

Kuinka runoteosten lukeminen eroaa romaanien lukemisesta?

- Runokirjaa ei voi lukea vain kerran läpi. Joitakin runokirjoja pitää lukea ainakin pari, kolme kertaa. Varsinkin avantgardistinen runous voi olla haasteellista. On runokirjoja, jotka lukee läpi tunnissa, mutta niiden vaikutus voi muuttua. Seuraavana päivänä ne antavat täysin toisenlaisen käsityksen itsestään. Joskus olen lukenut runokirjan ja kirjoittanut siitä arvostelun puolessa päivässä. Olen myös taistellut parikin viikkoa runoteoksen kanssa.

Tavallaan runous on sitä, että siitä löytyy loputtomasti aspekteja.

- Runoteosta lukiessa yritän saada käsityksen muodosta, syntaktista, rytmistä. Tavallaan runous on sitä, että siitä löytyy loputtomasti aspekteja. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin synteesi. Se, että kokonaisuus toimii ja resonoi, kuvaa Hertzberg.

Puheenjotaja Fredrik Hertzbergin lisäksi Tanssiva karhu -raadissa istuvat Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan 23. kerran Kajaanin Runoviikolla heinäkuussa 2017.

Toimittaja Maarit Lukkarinen

Yle Kultakuume 08.11.2016: Fredrik Herzberg Anna Tuluston haastateltavana:

Tanssiva karhu -palkinnon logo
Tanssiva karhu -palkinnon logo Kuva: Yle runopalkinto
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri