Hyppää pääsisältöön

Taivaalle ei mahtunut kahta jumalaa, Ilmarinen tiputettiin seppäsankariksi

Ukonilma, ukkonen salamoi. Salama iskee, myrskypilviä tummalla taivaalla.  Salamoita. Turku.
Taivasta saa hallita kansanuskossa vain yksi jumala kerrallaan. Ukonilma, ukkonen salamoi. Salama iskee, myrskypilviä tummalla taivaalla. Salamoita. Turku. Kuva: Pekka Parviainen / Yle ukkonen,Salama (etunimi)

Muinaissuomalaisten kansanuskoon ei mahtunut montaa jumalaa, mutta suomalaisilla oli haltioita ja muita myyttisiä olentoja riittämiin. Jumalina voi dosentti Risto Pulkkisen mukaan pitää vain ukkosenjumala Ukkoa, metsänjumala Tapiota ja vedenjumala Ahtia – sekä ehkä kuoleman valtakuntaa hallinnutta Louhea. Myös Ilmarinen oli ensin tuulenjumala mutta aleni Ukon tieltä sepäksi.

Kun puhutaan siitä, mihin Suomen muinaiset pakanat uskoivat, käsitellään mennyttä nykyisellä käsitteistöllä. Uskominen, uskonto ja yliluonnollinen ovat käsitteinä uskontotieteen dosentti Risto Pulkkisen mukaan huomattavan myöhäisiä.

– Meillä oleva mielikuva uskonnollisuudesta kuuluu paljon myöhempään aikaan ja jäsentyneempiin yhteiskuntiin. Muinaiselle ihmiselle kaikki oli luonnollista eikä hän kokenut uskovansa vaan tietävänsä, Pulkkinen sanoo.

Lappalaisten jumalia. Picart Bernhardin kuparikaiverrus vuodelta 1726.
Lappalaisten jumalia Picart Bernhardin kuparikaiverruksessa vuodelta 1726. Taiteellisessa näkemyksessä jumalia palvotaan varsin jäsentyneesti. Lappalaisten jumalia. Picart Bernhardin kuparikaiverrus vuodelta 1726. Kuva: Picart Bernhard / Museovirasto. palvonta

– Yliluonnollisuus on moderni käsite, joka edellyttää nykyluonnontieteen antamia luonnollisia selityksiä ja syy–seuraus-suhteiden tajua, Pulkkinen tarkentaa.

Vähän jumalia, paljon haltioita

Muinaissuomalaisten maailmankuvaan kuului dosentti Risto Pulkkisen mukaan vain harvoja jumalia. Sen sijaan haltioita oli paljon. Haltiaolennoiksi lasketaan esimerkiksi tontut.

Haltiat eroavat jumalista paikallisuudellaan. Siinä missä vedenhaltia hallitsee tiettyä vesistöä, vedenjumala hallitsee kaikkia vesistöjä.

Ilmarinen on todennäköisesti ollut meidän alkuperäinen taivaan jumalamme.― Risto Pulkkinen

Tapio voidaan katsoa aidoksi metsänjumalaksi, sillä hän on kaikkiallinen. Missä tahansa vähänkin on metsää, siellä Tapio on läsnä, Pulkkinen sanoo.

– Samoin Ahti tai vedenemä on ollut kaikkiallinen, Pulkkinen jatkaa.

Matrona Kyyrönen Impilahden Kitilästä loitsee.
Kansanusko ei rajaudu muinaissuomalaisiin. Matrona Kyyrönen Impilahden Kitilästä loitsee vuonna 1914. Matrona Kyyrönen Impilahden Kitilästä loitsee. Kuva: A.O. Väisänen / Museovirasto loitsija,loitsut

Haltioista tonttujen paikallisuus on erityisen rajautunutta, sillä tontut vaikuttavat vain tietyssä kotipiirissä tai rakennuksessa. Saunatonttu hallitsee jotakin tiettyä saunaa, myllytonttu jotakin tiettyä myllyä ja niin edelleen.

Olentoluokituksia

Tutkijat ryhmittelevät jumalten, haltioiden ja tonttujen lisäksi niin sanotut aitiologiset olennot, jotka täytyi olettaa erilaisten asioiden selittämiseksi.

Hiidet ovat olleet tyypillisiä aitiologisia olentoja, koska esimerkiksi hiidenkirnu ei kansan mielikuvissa voinut olla mitään muuta kuin jättiläismäisen hiidenemännän kirnu, astia, dosentti Risto Pulkkinen sanoo.

Anni-Pulkki, vanha eukko, povaa nuoren tytön kädestä.
Anni-Pulkki povaa nuoren tytön kädestä Paiholassa vuonna 1911. Anni-Pulkki, vanha eukko, povaa nuoren tytön kädestä. Kuva: Jussi Lukkarinen / Museovirasto kädestä ennustaminen,ennustaminen

Maahinen puolestaan kuuluu ryhmittymään, jota Pulkkinen kutsuu kanssaeläjiksi.

– Maahinen ei hallinnut mitään ja eroaa sikäli tontuista ja muista haltioista. Se vain oli ja asui maan alla, Pulkkinen kertoo.

Ilmarinen alennettiin jumalasta haltiaksi

Ilmarinen on esiintynyt suomalaisessa mytologiassa sekä jumalana että vähäpätöisempänä sankarina.

– Ilmarisen kehityshistoria on aika mielenkiintoinen. Hän on todennäköisesti ollut meidän alkuperäinen taivaan jumalamme, sillä ilma on tarkoittanut taivasta vanhassa suomen kielessä, dosentti Risto Pulkkinen selostaa.

Helsingin Vanha ylioppilastalo. Robert Stigellin veistämä veistos "Ilmarinen"  Helsingin Vanhan ylioppilastalon julkisivussa.
Helsingin Vanha ylioppilastalo. Robert Stigellin veistämä veistos "Ilmarinen" Helsingin Vanhan ylioppilastalon julkisivussa. Helsingin Vanha ylioppilastalo. Robert Stigellin veistämä veistos "Ilmarinen" Helsingin Vanhan ylioppilastalon julkisivussa. Kuva: Pentti Palmu / Yle Seppo Ilmarinen,patsaat,Vanha ylioppilastalo

– Mutta kun meille tuli balttilaisperäinen Ukko ukkosenjumalaksi, taivaalle ei enää mahtunut kahta jumalaa. Ilmarinen pudotettiin ensin vähän alemmaksi tuulen jumalaksi ja sitten seppäheerokseksi, seppäsankariksi, Pulkkinen jatkaa.

Ilmarisen sepäksi muuttumista Pulkkinen selittää sillä, että raudan valmistuksessa tarvitaan tuulta eli palkeiden lietsomaa ilman liikettä.

Kuuntele lisää

Risto Pulkkinen on Yle Radio 1:n Aristoteleen kantapään vieraana keskiviikkona 16.11. klo 17.20.

Kuvat

Lappalaisten jumalia. 1726. Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Katso kuvaa koko ruudun kokoisena Kuvakokoelmat.fi-palvelussa tästä.

Matrona Kyyrönen Impilahden Kitilästä loitsee. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma. Katso kuvaa koko ruudun kokoisena Kuvakokoelmat.fi-palvelussa tästä.

Anna Pulkki povaa nuoren naisen kädestä. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma. Katso kuvaa koko ruudun kokoisena Kuvakokoelmat.fi-palvelussa tästä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri