Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Introvertin maailma

Miksi pitäisi aina olla yltiösosiaalinen?  Anne Flinkkilän vieraina  kirjailija Pauliina Vanhatalo, näyttelijä Martti Suosalo ja professori Liisa Keltikangas-Järvinen.
Anne Flinkkilän vieraina ovat näyttelijä Martti Suosalo, professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja kirjailija Pauliina Vanhatalo. Miksi pitäisi aina olla yltiösosiaalinen? Anne Flinkkilän vieraina kirjailija Pauliina Vanhatalo, näyttelijä Martti Suosalo ja professori Liisa Keltikangas-Järvinen. yle tv1

TV1 keskiviikkona 30.11.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 3.12. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan

Onko tämän päivän hyvä ihminen sosiaalinen, rohkea ja ulospäin suuntautunut? Entä jos onkin ujo, introvertti ja varautunut? Onko silloin ihminen, jonka pitäisi jollakin tavalla parantua vaivoistaan?

Inhimillisen tekijän vieraat, kirjailija Pauliina Vanhatalo, näyttelijä Martti Suosalo ja professori Liisa Keltikangas-Järvinen, haluavat haastaa käsitykset hyvistä ja huonoista ihmisistä.

Annos yksinäisyyttä

Pauliina Vanhatalo kertoo kirjassaan Keskivaikea vuosi siitä, miten omat täydellisen äidin vaatimukset ja sinänsä toivotun perhe-elämän hallitsemattomuus ajoi hänet masennukseen.

Pauliina sanoo, että aina pimeän ajan tullen alakulo on nostanut päätään, mutta yhtenä keväänä se ei valon tullen laantunutkaan. Hän koki riittämättömyyttä äitinä ja lasten meteli ja jatkuvat tarpeet ahdistivat.

Pauliina ajatteli tietysti olevansa huono äiti. Siksi masennuksen kautta tulikin jotakin hyvää: Pauliina tajusi olevansa introvertti, sisäänpäin suuntautunut ihminen, jota monet sosiaaliset tilanteet kuormittavat ja joka tarvitsee päivittäisen annoksen yksinäisyyttä. Siitä oivalluksesta alkoi toipuminen.

Hiljainen, joukkueessa

Martti Suosalo sanoo aina olleensa itsekseen viihtyvää tyyppiä. Lapsena vanhemmat olivat joskus huolissaan, kun Martti ei halunnut mitään erityistä, vaan viihtyi omassa huoneessaan, omien lelujensa kanssa.

Toisaalta Martti kuitenkin oli joukkueurheilija, pelasi jalkapalloa, mutta silloinkin hän oli niin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, että hänet melkein unohdettiin kisaressulla huoltoasemalle.

Turkka hyväksyi tarkkailijan

Pauliina ja Martti pohtivat ammatinvalintaansa. Pauliina sanoo, että ei varmastikaan ajatellut ryhtyvänsä kirjailijaksi siksi, että siinä voi vältellä ihmisiä. Rakkaus kirjoittamiseen oli syy, mutta totta kai ammatti tukee omaa mielenlaatua.

Martti puolestaan sanoo, että teatteri tuli tärkeäksi jo nuorena ja kolmannella kerralla ovet teatterikouluun aukenivat. Martille käänteentekevä ihminen oli Jouko Turkka, joka hyväksyi Martin tarkkailijaluonteen ja avasi tien taiteilijaksi.

Yliarvostettu sosiaalisuus

Liisa Keltikangas-Järvinen on tunnettu erityisesti temperamenttitutkimuksestaan. Hän sanoo suoraan, että sosiaalisuus on yliarvostettua tänä päivänä.

Sosiaalisuudella ei sinänsä ole mitään tekemistä hyvyyden tai huonouden kanssa. Se on vain yksi temperamenttipiirre ja Liisa käyttääkin mieluummin sanaa seurallinen.

Seurallinen ihminen on riippuvainen muiden hyväksynnästä, ja siksi sen piirteen nostaminen esimerkiksi johtajuuden edellytykseksi on hänen mielestään väärin.

Liisa muistuttaa, että sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat kaksi eri asiaa.

Ujous ja introverttiys eivät ole sama asia, mutta sekä ujoilla että introverteillä on usein erittäin hyvät sosiaaliset taidot. He ovat joutuneet harjoittamaan itseään ja pohtimaan tilanteita aivan eri tavalla kuin yltiöseurallinen ihminen.

Arjen selviytymiskeinot

Martti ei koe ristiriitaa oman introverttiytensä ja esiintymisensä kanssa. Näytteleminen on ammattitaito, mutta arkielämässä varsinkin nuorempana oli vaikeuksia. Hän on huono smalltalkissa, ja naisten kanssa oli välillä hankalaa.

”Näyttämöllä mielipuuhaa ovat monologit, siinä saa itse päättää asioista – ja saa myös kaiken huomion”, Martti nauraa.

Pauliina sanoo, että kuvitteli olevansa ainoa introvertti äiti, kunnes löysi netistä yllättävän monta kohtalotoveria. Äitien arjen selviytymiskeinot olivat monesti aika mielikuvituksellisia ja Pauliina sanookin, että oma arki ja omat oivallukset ovat tuoneet tasapainoa.

Paulina sanoo olevansa hyvä kuuntelemaan, hyvä halaamaan ja lukemaan. Ekstrovertti mies saa hoitaa koulun vanhempainillat ja retket.

Persoonallisuussyrjintä kukoistaa

Liisa sanoo, että sosiaalisuus ja seurallisuus ovat paljon enemmän kuin se kapea käsitys kutsuilla lasi kädessä sujuvasti seurustelevasta tyypistä tai työpaikalla aina äänessä olevasta työtoverista. Sosiaalisuus voi olla kuuntelemista, läheisyyttä, sosiaalisessa mediassa seurustelemista.

Liisa onkin huolissaan siitä, että tänä päivänä persoonallisuussyrjintä alkaa aikaisin.

”Lapsia arvotetaan sen mukaan ovatko he reippaita vai ujoja, sosiaalisia vai vetäytyviä. Työpaikat hakevat vain reippaita ja rohkeita ihmisiä iloiseen joukkoon. Rasismi on tuomittua, mutta persoonallisuussyrjintä kukoistaa”, hän sanoo.

Kommentit
  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?