Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Taivaallisia makuja ja hapankaalin vivahteita – luonnonviini yllättää ammattilaisenkin

Viinipullo ja -lasi.
Viinipullo ja -lasi. Kuva: Yle/Marc Helfer alkuviini

Luonnonviinit todella jakavat mielipiteitä: Jotkut sanovat, että niissä on taivaallinen maku, toisten mielestä ne haisevat lehmän lannalle. Luonnonviinit myös sekoittuvat ihmisten mielissä luomuviineihin. Mitä nämä viinit oikein ovat?

Luonnonviinit, joita kutsutaan myös alkuviineiksi, valmistetaan luonnonmukaisin menetelmin ilman synteettisiä kemikaaleja. Viiniköynnökset kasvatetaan ilman hyönteismyrkkyjä, eikä viinien valmistuksessa yleensä käytetä lainkaan kemikaaleja.

Alkuviinejä ei kirkasteta, suodateta tai stabiloida. Tavoitteena on saada puhdasta viiniä, joka muistuttaa rypäleen alkuperästä ja luonnollisesta mausta. Siksi viininviljelijät eivät käytä yleensä myöskään puutynnyreitä, koska he eivät halua mukaan viinipuun makuja, kuten vaniljaa tai tammea.

Niihin liittyy puhtauden romantiikkaa.

Luonnonviineistä on tullut muoti-ilmiö. Ne ovat hipsterien suosima tuote monessa maailmankolkassa, kuten Pariisissa, Kööpenhaminassa ja Tokiossa. Ilmiön voi jo tunnistaa Helsingissäkin. Muutamat baarit ovat erikoistuneet luonnonviineihin ja monet ravintolat ovat ottaneet näitä listoilleen.

- Tällaiset tavallisuudesta poikkeavat maut antavat huippuravintoloille tilaisuuksia uudenlaisiin ruoan ja viiniin yhdistelmiin. Se kiinnostaa heitä uuden aromikirjon näkökulmasta, viiniasiantuntija Marko Pasanen kertoo.

Marko Pasanen on valmistunut Pariisin Viiniakatemiasta ja kirjoittaa Viinin Juurilla -blogia. Hänen mielestään luonnonviinit ovat vetovoimaisia.

- Niihin liittyy paljon sellaista puhtauden romantiikkaa. Se kannattaa ehkä nähdä myös vastoin teollisen viinintuotannon aiheuttamaa pientä epäluuloisuuttakin. Puhtaus on kaunista ja luonnollista! Luonnonviinit ovat hyvin kiinnostava kategoria sen takia, että viinin valmistaminen tällä tavalla on hyvin vaikeata ilman synteettistä kemiaa. Sitä tulee automaattisesti artesaanituote, Pasanen selittää.

Marko Pasanen juo viiniä.
Marko Pasanen Marko Pasanen juo viiniä. Kuva: Yle/Marc Helfer marko pasanen,viinit

Luonnonviini ja luomuviini - kaksi eri asiaa

Luonnonviineille ei ole erityistä lainsäädäntöä Euroopassa. Ranskassa on olemassa luonnonviinien yhdistys nimeltä AVN. Yhdistyksen tarrat kertovat, jos viinit sisältävät vähän tai ei lainkaan lisättyjä sulfiitteja. Jotkut viininviljelijät lisäävät 30 mg sulfiittia punaviinin litraan ja 40 mg sulfiittia valkoviinin litraan.

Toinen yhdistys on paljon tiukempi. Burgundissa viiniviljelijät Gilles ja Catherine Vergé ovat perustaneet yhdistyksen nimeltä "Vins S.A.I.N.S" eli terveet viinit. Yhdistykseen kuuluu 18 viininviljelijää Ranskassa ja muualla Euroopassa. Viiniviljelijät valmistavat tervettä viiniä lisäämättä tai poistamatta mitään ja käyttämättä lainkaan lisättyä sulfiitteja.

- Loimme yhdistyksen erityisesti kuluttajille. He eivät yleensä tiedä mitä eroa on luomuviineillä ja luonnonviineillä. Moni luulee, että luomuviini on luonnollinen tuote, mutta he ovat tässä väärässä, viiniviljelijä Gilles Vergé sanoo.

EU:n luomuviinisäännöt sallivat yli 40 lisä- ja apuaineen käytön.

Catherine ja Gilles Vergé arvostelevat EU:n luomumerkkiä viineille. EU:n yhteiset luomuviinisäännöt luotiin vuonna 2012 ja ne sallivat viinille yli 40 lisä- ja apuaineen käytön. Niiden joukossa voi olla allergisoivia aineita, kuten sulfiitit..

Luomuviinien makua käsitellään mm. entsyymeillä, hiivoilla, tanniineilla ja tammipuun palasilla.

Luomuviinit sisältävät muun muassa selluloosaa, diammoniumfosfaattia, hiilidioksidia, kalaliimaa, arabikumia, bentonittia ja erityisesti sulfiitteja.

Sulfiitit ovat kiistanalaisia lisäaineita. Ne suojelevat viiniä hapettumiselta ja tappavat bakteereita. EU:n yhteiset luomuviinisäännöt sallivat punaviinille 100 mg sulfiittia litrassa ja valkoviinille 150 mg sulfiittia litrassa. Perinteisissä viineissä sallittu määrä on punaviinille 150 mg sulfiittia litrassa ja valkoviinille 200 mg sulfiittia litrassa.

- On myönnettävä, että EU:n lainsäädännön mukaan nämä lisäaineet on tultava luonnonmukaisista raaka-aineista, mutta vain jos näitä on saatavilla. Se on kirjoitettu pienillä kirjaimilla EU:n luomuviiniä koskevan sääntöjen luettelon lopussa, Gilles Vergé sanoo ironisesti.

Vergén pariskunnalla on vastakulttuurin henkeä. He puolustavat artesaaniviininviljelyä, joka on riippumatonta markkinavoimista. Heidän mielestään EU:n luomuviinisäännöt eivät suosi viinin laatua, vaan massaviinien tuotantoa ja voittoa.

Luonnonviinien markkinat kasvavat kuitenkin jatkuvasti. Vergén tilan viinejä myydään varsinkin ulkomaille, erityisesti Aasiaan. - Japanissa usein arvostetaan terveellistä ruokaa. Japanilaiset etsivät hyvin puhtaita ja luonnollisia viinejä, sillä useimmilla heistä on sulfiittiallergia. Tämän takia he nauttivat erityisesti luonnonviineistä, Gilles Vergé väittää.

Mikä on viinin aito maku?

Luonnonviinit ovat parhaimmillaan todella upeita väärentämättömiä tuotteita, koska niiden valmistuksessa ei käytetä tyypillisiä antiseptisiä valmisteita, kuten sulfiittia. Tämän vuoksi ne voivat olla myös oikukkaita.

- Luonnonviinit voivat olla tosin kummallisia, koska niissä on mikrobeita, joita yleensä ajatellaan ettei viinissä saisi olla. Tietyt bakteerien tuottamat kemialliset yhdisteet aiheuttavat traagisia makuvirheitä. Viini voi haista laastarille, härskille voille tai lehmän kakalle, Marko Pasanen toteaa.

Luonnonviinit herättävät usein kiihkeitä ideologisia keskusteluja viinin mausta ja aitoudesta.

- Monet inhoavat luonnonviiniä monista hyvistä syistä. Ei tule mieleen miksi pitäisi juoda hapankaalin makuista viiniä. Ymmärrän näitä ihmisiä, jotka ammattinsa puolesta kokeilevat ja sanovat, että välillä tulee taivaallisia makuja ja välillä täyttä paskaa, Pasanen nauraa.

- Kerrotaan, että luonnonviinit ovat hauraita, ettei niitä voi säilyttää tai etteivät ne voi vanheta. Tämä on täysin väärää tietoa! Entisaikaan kaikki valmistivat luonnonviiniä. Niitä tehtiin samalla tavalla 6500 vuotta sitten! Kemiallista synteesiä käytettiin viineihin vasta 50-luvulta lähtien. Luonnonviinit tarjoavat todella erilaisia ja erittäin intensiivisiä makuja. On olemassa laadukkaita luonnonviinejä, jotka voivat säilyä vuosikymmeniä ilman sulfiitteja, viiniviljelijä Catherine Vergé vakuuttaa.

Catherine Vergé viinipellolla.
Catherine Vergé Catherine Vergé viinipellolla. Kuva: Vins S.A.I.N.S luonnonviini

Viinipullon sisältö ei selviä etiketistä

Pariisissa viinikauppias Agnès Baraccolla on myös suuri intohimo luonnonviiniä kohtaan. Hänen isoisänsä oli viiniviljelijä ja valmisti luonnonviiniä. Agnèsin viinimyymälä Au Bon Vingt avautui 6 vuotta sitten ja se myy vain luonnonviinejä. Valikoimissa on 360 eri tuotetta. Koska luonnonviinit ovat herkempiä lämpötilavaihteluille, liikkeessä on aina tasainen 14 °C lämpötila.

Kauppa on suosittu. Luonnonviinit puhuttelevat yhä useampia, koska ihmiset ovat kyllästyneet perinteisen viinin standardoituun makuun. Asiakkaat löytävät myymälästä erittäin hedelmäisiä ja mineraalisia viinejä.

- Outoa, viini maistuu rypäleeltä, sanovat usein ihmiset, jotka juovat ensimmäistä kertaa luonnonviiniä. Selitän heille, että luonnonviini valmistetaan vain rypäleistä, Agnès Baracco kertoo.

Ostaja tietää ainakin mitä pullossa ei ole.

Viinikauppiaalle luonnonviini on rehellinen tuote. Ostaja tietää ainakin mitä pullossa ei ole. Agnès Baracco haluaa enemmän läpinäkyvyyttä viinien koostumukseen.

- Meidän täytyy olla varovaisia, kun ostamme viiniä. Viini on ainoa elintarviketuote, jonka pakkauksessa ei ole tietoa pullon sisältämistä ainesosista. Emme oikeasti tiedä, mitä perinteiset ja luomuviinit sisältävät. Tämä ei ole normaalia, Agnès valittaa.

Viinikaupan interiööri.
Viinikaupan interiööri. Kuva: Yle/Marc Helfer luonnonviini,viinit

Herkkä viini haastaa kaupan toimintatavat

Saavatko luonnonviinit saman suosion Suomessa? Helsingissä muutamat gastronomiset ravintolat tarjoavat niitä listoillaan, mutta mikä on näiden viinien kaupallinen tulevaisuus Alkossa?

- Alkossa niiden rooli on hankala, koska Alkolla on hyvin edistyksellinen politiikka pilaantuneiden viinien suhteen. He ottavat kaiken takaisin. Luonnonviineillä on taipumus pilaantua, koska niissä ei käytetä kemiallisia säilöntäaineita. Siksi se voi olla Alkolle tavallista hankalampi juttu. He varmasti tulevat löytämään siihen jonkun ratkaisun sitä mukaa, kun ilmiö kasvattaa suosiotaan, Marko Pasanen arvelee.

Viinipulloja kaupan hyllyssä.
Viinipulloja kaupan hyllyssä. Kuva: Yle/Marc Helfer luonnonviini

Toimittaja: Marc Helfer

Muokattu 18.11.2016: Korjattu lause: Niitä tehtiin samalla tavalla 7000 vuotta sitten muotoon 6500 vuotta sitten ja tehty kieliasun korjauksia.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.