Hyppää pääsisältöön

Maisemakuvia Suomesta kasvoi kotimaisen instrumentaalimusiikin klassikoksi

Kun musiikinopiskelija Anssi Tikanmäki matkusti 1970-luvulla junalla halki Pohjanmaan, alkoi aamuun heräävä lakeus soida. Sibelius-Akatemian opettajien kannustamana Tikanmäki sävelsi viiden vuoden ajan kotimaan maisemia ja tunnelmia kuvaavaa sarjaa. Maisemakuvia Suomesta saavutti suuren yleisön tv-lähetyksessä keväällä 1981, jolloin se herätti myös levy-yhtiön herkät korvat. Albumi julkaistiin marraskuussa 1981, ja sävellyskokonaisuudesta on sittemmin tullut suomalaisen instrumentaalimusiikin klassikko ja kansallismaisemien ääniraita.

Anssi Tikanmäki (s. 1955) aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1974. Maisemakuvia Suomesta -teoksen säveltäjä kertoo marraskuussa 2016 albumin 35-vuotisjuhlan alla, ettei kuitenkaan opiskellut säveltämistä, vaan koulumusiikin osastolla Tikanmäen päämääränä oli valmistua musiikin opettajaksi. Sibelius-Akatemian opettajat kuitenkin kannustivat myös omaan sävellystyöhön, ja Tikanmäki ahmi teoriaa työvälineekseen. Junamatkalla Helsingistä kotiseudulle Haapajärvelle aikainen aurinko valaisi maiseman ja silloin syntyivät Aamu lakeuksilla -sävellyksen ensi tahdit. Kokemukset, näkymät ja muistot muotoutuivat seuraavan viiden vuoden aikana uusiksi sävelmaisemiksi.

Tikanmäki kiittää kohtaloa, sattumaa, tsägää ja hyviä ihmisiä siitä, että sävellystyö alkoi, pääsi sinfoniaorkesterin käsiin, tv-yleisön eteen ja levytykseen. Kiitosta saavat mm. Sibelius-Akatemiassa säveltämiseen rohkaissut Jukka Jarvola sekä legendaariset elokuvasäveltäjät Heikki Aaltoila ja Ahti Sonninen, Ikaros-yhtye, jonka kanssa demoiltiin sävellettyä musiikkia, Jorma Panula, joka tutustui nuotteihin ja vei ne Sibelius-Akatemiaan harjoiteltaviksi, Heikki Harma, joka innostui demosta ja ehdotti tv-lähetystä, Holle Holopainen, joka soitti yhtä kappaleista radio-ohjelmassaan ja toi yleisöä tv-lähetyksen ääreen, Atte Blom, joka tv-taltion nähtyään ehdotti levytyssopmusta. Kiitollisuuden värittämässä puheessa vilisee kymmeniä nimiä.

Hämmästyttää edelleenkin, että kuinka pääsikin käymään niin, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun uskalsi Jorma Panulalle näyttää partituurit, kun Sibis otti soitettavaksi, Hector tarttui, että ei kun pannaan televisioon ja sitten tulee Atte, nyt pannaan levylle!― Anssi Tikanmäki muistelee marraskuussa 2016

Maisemakuvia Suomesta sai kantaesityksensä Sibelius-Akatemian konsertissa 2. marraskuuta 1980. Kahtena edeltävänä päivänä sävelkokonaisuus oli jo taltioitu Pasilan studioilla seuraavan kevään televisiolähetystä varten. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria ja sähköistä soitinryhmää johti Jorma Panula. Taltio nähtiin osana Tuubi-musiikkiohjelmaa 16.3.1981. Seuraavana vuonna helmikuussa 1982 konserttiosuus nähtiin vielä Tuubin erikoisjaksona, joka on katsottavissa myös tämän artikkelin yhteydessä.

Maisemakuvia Suomesta sisältää kahdeksan sävellystä, mutta valmiiseen televisiolähetykseen sävellyksistä valikoitiin kuusi: Aamu lakeuksilla, Lapin tunturit, Tuusulan moottoritie, Savolainen metsä, Kiutaköngäs sekä Muuttuva maaseutu.

Tikanmäki kertoo, että ensimmäinen televisiolähetys maaliskuussa 1981 kätilöi kokonaisuuden ja seuraavana päivänä sovitun levytyssopimuksen myötä synnytettiin sävellyksille vielä uusi järjestys. Tuubi-ohjelmassa tunnelmointi alkoi Aamu lakeuksilla -sävellyksellä ja jatkui Lapin tuntureilla, mutta myöhemmin valmistuneella albumilla järjestys on päinvastoin. Tuusulan moottoritien rytmikäs ja äänimerkkien täyteinen ruuhka seuraa kolmantena sekä tv-lähetyksessä että levyllä. Kesäranta Etelä-Saimaalla ja Valkeakosken tehtaanpiiput jäivät tv-ohjelmaa koostaessa leikkauspöydälle. Savolainen metsä soi savon murteen nuotilla äkkiväärää huumoria ja vaaramaisemia. Kiutaköngäs kuohuu kuuluisaa Oulangan kansallispuiston kanjonikoskea. Muuttuvaan maaseutuun Tikanmäki tallensi synnyinpitäjänsä Haapajärven muutoksen: tuolloin uudet laatikkotalot kuuluvat surumielisinä sävelinä. Ei muutoskaan Tikanmäen mielestä silti pahasta ole, sellutehtaiden piiput eivät enää haise vahvasti ammoniakille, tiede ja tekniikka kehittyvät avartaen ja antaen ihmisille laajemmat näkymät.

Myöhemmin myös elokuvasäveltäjänä ansioitunut Tikanmäki kertoo aina kokeneensa musiikin vahvasti visuaalisesti, eikä ole kaivannut liiemmin sanoja tai lauluja. Maisemakuvia Suomesta -sävellysten yhteyteen hän intoutui kuitenkin kirjoittamaan pieniä kirjoitelmia. Juice Leskinen stilisoi tekstejä, ja televisiolähetyksen lopputeksteissä Juice mainitaan vahingossa itse tekstien kirjoittajana. Tikanmäen kirjoitelmat painettiin myös albumin kansilehdille, tekstit ovat apuja, joista ottaa vauhtia musiikin kuunteluun ja tulkintaan.

Maisemakuvia Suomesta -sävellysten ensimmäisessä televisioesityksessä maaliskuussa 1981 kuultiin näitä tekstejä Oiva Lohtanderin lukemana. Samaisessa Tuubi-jaksossa Anssi Tikanmäki kertoo, että mielikuvat olivat niin vahvoja, että piti kirjoittaa sekä nuotit että kirjaimet. Tekstit syntyivät yhtä aikaa partituurin kanssa, mutta kokonaisteoksessa musiikilla on pääpaino. 35 vuotta myöhemmin säveltäjä arvelee, että sävellykset ovat kestäneet aikaa sanoja paremmin.

Tv-taltioinnin ja Sibelius-Akatemian kantaesityksen jälkeen orkesterisarjan seuraavaan live-esitykseen kuluikin 15 vuotta. Tikanmäestä tuntui, että kun sävellykset oli kerran tehty sinfoniaorkesterille, ei niitä voi muuten esittää.

Mutta nyt tuntuu, että tottakai voi varioida. Olemme soittaneet kvartettina, sekstettinä, sinfoniaorkesterin kanssa, pienimmällään viulu-piano-duona – ja ne kaikki toimii! Musiikki on fleksiibeli asia.

Maisemakuvia Suomesta -levytyksen 35-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin marraskuussa 2016 konserteilla Tampereella ja Helsingissä. Albumi saavutti vuonna 2016 myös kultalevyrajan ja siitä tuli myydyin teemallinen suomalainen instrumentaalilevy kautta aikojen. Kultalevyä juhlitaan konsertein marraskuussa 2017.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.