Hyppää pääsisältöön

Maisemakuvia Suomesta kasvoi kotimaisen instrumentaalimusiikin klassikoksi

Kun musiikinopiskelija Anssi Tikanmäki matkusti 1970-luvulla junalla halki Pohjanmaan, alkoi aamuun heräävä lakeus soida. Sibelius-Akatemian opettajien kannustamana Tikanmäki sävelsi viiden vuoden ajan kotimaan maisemia ja tunnelmia kuvaavaa sarjaa. Maisemakuvia Suomesta saavutti suuren yleisön tv-lähetyksessä keväällä 1981, jolloin se herätti myös levy-yhtiön herkät korvat. Albumi julkaistiin marraskuussa 1981, ja sävellyskokonaisuudesta on sittemmin tullut suomalaisen instrumentaalimusiikin klassikko ja kansallismaisemien ääniraita.

Anssi Tikanmäki (s. 1955) aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1974. Maisemakuvia Suomesta -teoksen säveltäjä kertoo marraskuussa 2016 albumin 35-vuotisjuhlan alla, ettei kuitenkaan opiskellut säveltämistä, vaan koulumusiikin osastolla Tikanmäen päämääränä oli valmistua musiikin opettajaksi. Sibelius-Akatemian opettajat kuitenkin kannustivat myös omaan sävellystyöhön, ja Tikanmäki ahmi teoriaa työvälineekseen. Junamatkalla Helsingistä kotiseudulle Haapajärvelle aikainen aurinko valaisi maiseman ja silloin syntyivät Aamu lakeuksilla -sävellyksen ensi tahdit. Kokemukset, näkymät ja muistot muotoutuivat seuraavan viiden vuoden aikana uusiksi sävelmaisemiksi.

Tikanmäki kiittää kohtaloa, sattumaa, tsägää ja hyviä ihmisiä siitä, että sävellystyö alkoi, pääsi sinfoniaorkesterin käsiin, tv-yleisön eteen ja levytykseen. Kiitosta saavat mm. Sibelius-Akatemiassa säveltämiseen rohkaissut Jukka Jarvola sekä legendaariset elokuvasäveltäjät Heikki Aaltoila ja Ahti Sonninen, Ikaros-yhtye, jonka kanssa demoiltiin sävellettyä musiikkia, Jorma Panula, joka tutustui nuotteihin ja vei ne Sibelius-Akatemiaan harjoiteltaviksi, Heikki Harma, joka innostui demosta ja ehdotti tv-lähetystä, Holle Holopainen, joka soitti yhtä kappaleista radio-ohjelmassaan ja toi yleisöä tv-lähetyksen ääreen, Atte Blom, joka tv-taltion nähtyään ehdotti levytyssopmusta. Kiitollisuuden värittämässä puheessa vilisee kymmeniä nimiä.

Hämmästyttää edelleenkin, että kuinka pääsikin käymään niin, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun uskalsi Jorma Panulalle näyttää partituurit, kun Sibis otti soitettavaksi, Hector tarttui, että ei kun pannaan televisioon ja sitten tulee Atte, nyt pannaan levylle!― Anssi Tikanmäki muistelee marraskuussa 2016

Maisemakuvia Suomesta sai kantaesityksensä Sibelius-Akatemian konsertissa 2. marraskuuta 1980. Kahtena edeltävänä päivänä sävelkokonaisuus oli jo taltioitu Pasilan studioilla seuraavan kevään televisiolähetystä varten. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria ja sähköistä soitinryhmää johti Jorma Panula. Taltio nähtiin osana Tuubi-musiikkiohjelmaa 16.3.1981. Seuraavana vuonna helmikuussa 1982 konserttiosuus nähtiin vielä Tuubin erikoisjaksona, joka on katsottavissa myös tämän artikkelin yhteydessä.

Maisemakuvia Suomesta sisältää kahdeksan sävellystä, mutta valmiiseen televisiolähetykseen sävellyksistä valikoitiin kuusi: Aamu lakeuksilla, Lapin tunturit, Tuusulan moottoritie, Savolainen metsä, Kiutaköngäs sekä Muuttuva maaseutu.

Tikanmäki kertoo, että ensimmäinen televisiolähetys maaliskuussa 1981 kätilöi kokonaisuuden ja seuraavana päivänä sovitun levytyssopimuksen myötä synnytettiin sävellyksille vielä uusi järjestys. Tuubi-ohjelmassa tunnelmointi alkoi Aamu lakeuksilla -sävellyksellä ja jatkui Lapin tuntureilla, mutta myöhemmin valmistuneella albumilla järjestys on päinvastoin. Tuusulan moottoritien rytmikäs ja äänimerkkien täyteinen ruuhka seuraa kolmantena sekä tv-lähetyksessä että levyllä. Kesäranta Etelä-Saimaalla ja Valkeakosken tehtaanpiiput jäivät tv-ohjelmaa koostaessa leikkauspöydälle. Savolainen metsä soi savon murteen nuotilla äkkiväärää huumoria ja vaaramaisemia. Kiutaköngäs kuohuu kuuluisaa Oulangan kansallispuiston kanjonikoskea. Muuttuvaan maaseutuun Tikanmäki tallensi synnyinpitäjänsä Haapajärven muutoksen: tuolloin uudet laatikkotalot kuuluvat surumielisinä sävelinä. Ei muutoskaan Tikanmäen mielestä silti pahasta ole, sellutehtaiden piiput eivät enää haise vahvasti ammoniakille, tiede ja tekniikka kehittyvät avartaen ja antaen ihmisille laajemmat näkymät.

Myöhemmin myös elokuvasäveltäjänä ansioitunut Tikanmäki kertoo aina kokeneensa musiikin vahvasti visuaalisesti, eikä ole kaivannut liiemmin sanoja tai lauluja. Maisemakuvia Suomesta -sävellysten yhteyteen hän intoutui kuitenkin kirjoittamaan pieniä kirjoitelmia. Juice Leskinen stilisoi tekstejä, ja televisiolähetyksen lopputeksteissä Juice mainitaan vahingossa itse tekstien kirjoittajana. Tikanmäen kirjoitelmat painettiin myös albumin kansilehdille, tekstit ovat apuja, joista ottaa vauhtia musiikin kuunteluun ja tulkintaan.

Maisemakuvia Suomesta -sävellysten ensimmäisessä televisioesityksessä maaliskuussa 1981 kuultiin näitä tekstejä Oiva Lohtanderin lukemana. Samaisessa Tuubi-jaksossa Anssi Tikanmäki kertoo, että mielikuvat olivat niin vahvoja, että piti kirjoittaa sekä nuotit että kirjaimet. Tekstit syntyivät yhtä aikaa partituurin kanssa, mutta kokonaisteoksessa musiikilla on pääpaino. 35 vuotta myöhemmin säveltäjä arvelee, että sävellykset ovat kestäneet aikaa sanoja paremmin.

Tv-taltioinnin ja Sibelius-Akatemian kantaesityksen jälkeen orkesterisarjan seuraavaan live-esitykseen kuluikin 15 vuotta. Tikanmäestä tuntui, että kun sävellykset oli kerran tehty sinfoniaorkesterille, ei niitä voi muuten esittää.

Mutta nyt tuntuu, että tottakai voi varioida. Olemme soittaneet kvartettina, sekstettinä, sinfoniaorkesterin kanssa, pienimmällään viulu-piano-duona – ja ne kaikki toimii! Musiikki on fleksiibeli asia.

Maisemakuvia Suomesta -levytyksen 35-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin marraskuussa 2016 konserteilla Tampereella ja Helsingissä. Albumi saavutti vuonna 2016 myös kultalevyrajan ja siitä tuli myydyin teemallinen suomalainen instrumentaalilevy kautta aikojen. Kultalevyä juhlitaan konsertein marraskuussa 2017.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.