Hyppää pääsisältöön

Maisemakuvia Suomesta kasvoi kotimaisen instrumentaalimusiikin klassikoksi

Kun musiikinopiskelija Anssi Tikanmäki matkusti 1970-luvulla junalla halki Pohjanmaan, alkoi aamuun heräävä lakeus soida. Sibelius-Akatemian opettajien kannustamana Tikanmäki sävelsi viiden vuoden ajan kotimaan maisemia ja tunnelmia kuvaavaa sarjaa. Maisemakuvia Suomesta saavutti suuren yleisön tv-lähetyksessä keväällä 1981, jolloin se herätti myös levy-yhtiön herkät korvat. Albumi julkaistiin marraskuussa 1981, ja sävellyskokonaisuudesta on sittemmin tullut suomalaisen instrumentaalimusiikin klassikko ja kansallismaisemien ääniraita.

Anssi Tikanmäki (s. 1955) aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1974. Maisemakuvia Suomesta -teoksen säveltäjä kertoo marraskuussa 2016 albumin 35-vuotisjuhlan alla, ettei kuitenkaan opiskellut säveltämistä, vaan koulumusiikin osastolla Tikanmäen päämääränä oli valmistua musiikin opettajaksi. Sibelius-Akatemian opettajat kuitenkin kannustivat myös omaan sävellystyöhön, ja Tikanmäki ahmi teoriaa työvälineekseen. Junamatkalla Helsingistä kotiseudulle Haapajärvelle aikainen aurinko valaisi maiseman ja silloin syntyivät Aamu lakeuksilla -sävellyksen ensi tahdit. Kokemukset, näkymät ja muistot muotoutuivat seuraavan viiden vuoden aikana uusiksi sävelmaisemiksi.

Tikanmäki kiittää kohtaloa, sattumaa, tsägää ja hyviä ihmisiä siitä, että sävellystyö alkoi, pääsi sinfoniaorkesterin käsiin, tv-yleisön eteen ja levytykseen. Kiitosta saavat mm. Sibelius-Akatemiassa säveltämiseen rohkaissut Jukka Jarvola sekä legendaariset elokuvasäveltäjät Heikki Aaltoila ja Ahti Sonninen, Ikaros-yhtye, jonka kanssa demoiltiin sävellettyä musiikkia, Jorma Panula, joka tutustui nuotteihin ja vei ne Sibelius-Akatemiaan harjoiteltaviksi, Heikki Harma, joka innostui demosta ja ehdotti tv-lähetystä, Holle Holopainen, joka soitti yhtä kappaleista radio-ohjelmassaan ja toi yleisöä tv-lähetyksen ääreen, Atte Blom, joka tv-taltion nähtyään ehdotti levytyssopmusta. Kiitollisuuden värittämässä puheessa vilisee kymmeniä nimiä.

Hämmästyttää edelleenkin, että kuinka pääsikin käymään niin, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun uskalsi Jorma Panulalle näyttää partituurit, kun Sibis otti soitettavaksi, Hector tarttui, että ei kun pannaan televisioon ja sitten tulee Atte, nyt pannaan levylle!― Anssi Tikanmäki muistelee marraskuussa 2016

Maisemakuvia Suomesta sai kantaesityksensä Sibelius-Akatemian konsertissa 2. marraskuuta 1980. Kahtena edeltävänä päivänä sävelkokonaisuus oli jo taltioitu Pasilan studioilla seuraavan kevään televisiolähetystä varten. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria ja sähköistä soitinryhmää johti Jorma Panula. Taltio nähtiin osana Tuubi-musiikkiohjelmaa 16.3.1981. Seuraavana vuonna helmikuussa 1982 konserttiosuus nähtiin vielä Tuubin erikoisjaksona, joka on katsottavissa myös tämän artikkelin yhteydessä.

Maisemakuvia Suomesta sisältää kahdeksan sävellystä, mutta valmiiseen televisiolähetykseen sävellyksistä valikoitiin kuusi: Aamu lakeuksilla, Lapin tunturit, Tuusulan moottoritie, Savolainen metsä, Kiutaköngäs sekä Muuttuva maaseutu.

Tikanmäki kertoo, että ensimmäinen televisiolähetys maaliskuussa 1981 kätilöi kokonaisuuden ja seuraavana päivänä sovitun levytyssopimuksen myötä synnytettiin sävellyksille vielä uusi järjestys. Tuubi-ohjelmassa tunnelmointi alkoi Aamu lakeuksilla -sävellyksellä ja jatkui Lapin tuntureilla, mutta myöhemmin valmistuneella albumilla järjestys on päinvastoin. Tuusulan moottoritien rytmikäs ja äänimerkkien täyteinen ruuhka seuraa kolmantena sekä tv-lähetyksessä että levyllä. Kesäranta Etelä-Saimaalla ja Valkeakosken tehtaanpiiput jäivät tv-ohjelmaa koostaessa leikkauspöydälle. Savolainen metsä soi savon murteen nuotilla äkkiväärää huumoria ja vaaramaisemia. Kiutaköngäs kuohuu kuuluisaa Oulangan kansallispuiston kanjonikoskea. Muuttuvaan maaseutuun Tikanmäki tallensi synnyinpitäjänsä Haapajärven muutoksen: tuolloin uudet laatikkotalot kuuluvat surumielisinä sävelinä. Ei muutoskaan Tikanmäen mielestä silti pahasta ole, sellutehtaiden piiput eivät enää haise vahvasti ammoniakille, tiede ja tekniikka kehittyvät avartaen ja antaen ihmisille laajemmat näkymät.

Myöhemmin myös elokuvasäveltäjänä ansioitunut Tikanmäki kertoo aina kokeneensa musiikin vahvasti visuaalisesti, eikä ole kaivannut liiemmin sanoja tai lauluja. Maisemakuvia Suomesta -sävellysten yhteyteen hän intoutui kuitenkin kirjoittamaan pieniä kirjoitelmia. Juice Leskinen stilisoi tekstejä, ja televisiolähetyksen lopputeksteissä Juice mainitaan vahingossa itse tekstien kirjoittajana. Tikanmäen kirjoitelmat painettiin myös albumin kansilehdille, tekstit ovat apuja, joista ottaa vauhtia musiikin kuunteluun ja tulkintaan.

Maisemakuvia Suomesta -sävellysten ensimmäisessä televisioesityksessä maaliskuussa 1981 kuultiin näitä tekstejä Oiva Lohtanderin lukemana. Samaisessa Tuubi-jaksossa Anssi Tikanmäki kertoo, että mielikuvat olivat niin vahvoja, että piti kirjoittaa sekä nuotit että kirjaimet. Tekstit syntyivät yhtä aikaa partituurin kanssa, mutta kokonaisteoksessa musiikilla on pääpaino. 35 vuotta myöhemmin säveltäjä arvelee, että sävellykset ovat kestäneet aikaa sanoja paremmin.

Tv-taltioinnin ja Sibelius-Akatemian kantaesityksen jälkeen orkesterisarjan seuraavaan live-esitykseen kuluikin 15 vuotta. Tikanmäestä tuntui, että kun sävellykset oli kerran tehty sinfoniaorkesterille, ei niitä voi muuten esittää.

Mutta nyt tuntuu, että tottakai voi varioida. Olemme soittaneet kvartettina, sekstettinä, sinfoniaorkesterin kanssa, pienimmällään viulu-piano-duona – ja ne kaikki toimii! Musiikki on fleksiibeli asia.

Maisemakuvia Suomesta -levytyksen 35-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin marraskuussa 2016 konserteilla Tampereella ja Helsingissä. Albumi saavutti vuonna 2016 myös kultalevyrajan ja siitä tuli myydyin teemallinen suomalainen instrumentaalilevy kautta aikojen. Kultalevyä juhlitaan konsertein marraskuussa 2017.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.