Hyppää pääsisältöön

Maisemakuvia Suomesta kasvoi kotimaisen instrumentaalimusiikin klassikoksi

Kun musiikinopiskelija Anssi Tikanmäki matkusti 1970-luvulla junalla halki Pohjanmaan, alkoi aamuun heräävä lakeus soida. Sibelius-Akatemian opettajien kannustamana Tikanmäki sävelsi viiden vuoden ajan kotimaan maisemia ja tunnelmia kuvaavaa sarjaa. Maisemakuvia Suomesta saavutti suuren yleisön tv-lähetyksessä keväällä 1981, jolloin se herätti myös levy-yhtiön herkät korvat. Albumi julkaistiin marraskuussa 1981, ja sävellyskokonaisuudesta on sittemmin tullut suomalaisen instrumentaalimusiikin klassikko ja kansallismaisemien ääniraita.

Anssi Tikanmäki (s. 1955) aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa vuonna 1974. Maisemakuvia Suomesta -teoksen säveltäjä kertoo marraskuussa 2016 albumin 35-vuotisjuhlan alla, ettei kuitenkaan opiskellut säveltämistä, vaan koulumusiikin osastolla Tikanmäen päämääränä oli valmistua musiikin opettajaksi. Sibelius-Akatemian opettajat kuitenkin kannustivat myös omaan sävellystyöhön, ja Tikanmäki ahmi teoriaa työvälineekseen. Junamatkalla Helsingistä kotiseudulle Haapajärvelle aikainen aurinko valaisi maiseman ja silloin syntyivät Aamu lakeuksilla -sävellyksen ensi tahdit. Kokemukset, näkymät ja muistot muotoutuivat seuraavan viiden vuoden aikana uusiksi sävelmaisemiksi.

Tikanmäki kiittää kohtaloa, sattumaa, tsägää ja hyviä ihmisiä siitä, että sävellystyö alkoi, pääsi sinfoniaorkesterin käsiin, tv-yleisön eteen ja levytykseen. Kiitosta saavat mm. Sibelius-Akatemiassa säveltämiseen rohkaissut Jukka Jarvola sekä legendaariset elokuvasäveltäjät Heikki Aaltoila ja Ahti Sonninen, Ikaros-yhtye, jonka kanssa demoiltiin sävellettyä musiikkia, Jorma Panula, joka tutustui nuotteihin ja vei ne Sibelius-Akatemiaan harjoiteltaviksi, Heikki Harma, joka innostui demosta ja ehdotti tv-lähetystä, Holle Holopainen, joka soitti yhtä kappaleista radio-ohjelmassaan ja toi yleisöä tv-lähetyksen ääreen, Atte Blom, joka tv-taltion nähtyään ehdotti levytyssopmusta. Kiitollisuuden värittämässä puheessa vilisee kymmeniä nimiä.

Hämmästyttää edelleenkin, että kuinka pääsikin käymään niin, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun uskalsi Jorma Panulalle näyttää partituurit, kun Sibis otti soitettavaksi, Hector tarttui, että ei kun pannaan televisioon ja sitten tulee Atte, nyt pannaan levylle!― Anssi Tikanmäki muistelee marraskuussa 2016

Maisemakuvia Suomesta sai kantaesityksensä Sibelius-Akatemian konsertissa 2. marraskuuta 1980. Kahtena edeltävänä päivänä sävelkokonaisuus oli jo taltioitu Pasilan studioilla seuraavan kevään televisiolähetystä varten. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteria ja sähköistä soitinryhmää johti Jorma Panula. Taltio nähtiin osana Tuubi-musiikkiohjelmaa 16.3.1981. Seuraavana vuonna helmikuussa 1982 konserttiosuus nähtiin vielä Tuubin erikoisjaksona, joka on katsottavissa myös tämän artikkelin yhteydessä.

Maisemakuvia Suomesta sisältää kahdeksan sävellystä, mutta valmiiseen televisiolähetykseen sävellyksistä valikoitiin kuusi: Aamu lakeuksilla, Lapin tunturit, Tuusulan moottoritie, Savolainen metsä, Kiutaköngäs sekä Muuttuva maaseutu.

Tikanmäki kertoo, että ensimmäinen televisiolähetys maaliskuussa 1981 kätilöi kokonaisuuden ja seuraavana päivänä sovitun levytyssopimuksen myötä synnytettiin sävellyksille vielä uusi järjestys. Tuubi-ohjelmassa tunnelmointi alkoi Aamu lakeuksilla -sävellyksellä ja jatkui Lapin tuntureilla, mutta myöhemmin valmistuneella albumilla järjestys on päinvastoin. Tuusulan moottoritien rytmikäs ja äänimerkkien täyteinen ruuhka seuraa kolmantena sekä tv-lähetyksessä että levyllä. Kesäranta Etelä-Saimaalla ja Valkeakosken tehtaanpiiput jäivät tv-ohjelmaa koostaessa leikkauspöydälle. Savolainen metsä soi savon murteen nuotilla äkkiväärää huumoria ja vaaramaisemia. Kiutaköngäs kuohuu kuuluisaa Oulangan kansallispuiston kanjonikoskea. Muuttuvaan maaseutuun Tikanmäki tallensi synnyinpitäjänsä Haapajärven muutoksen: tuolloin uudet laatikkotalot kuuluvat surumielisinä sävelinä. Ei muutoskaan Tikanmäen mielestä silti pahasta ole, sellutehtaiden piiput eivät enää haise vahvasti ammoniakille, tiede ja tekniikka kehittyvät avartaen ja antaen ihmisille laajemmat näkymät.

Myöhemmin myös elokuvasäveltäjänä ansioitunut Tikanmäki kertoo aina kokeneensa musiikin vahvasti visuaalisesti, eikä ole kaivannut liiemmin sanoja tai lauluja. Maisemakuvia Suomesta -sävellysten yhteyteen hän intoutui kuitenkin kirjoittamaan pieniä kirjoitelmia. Juice Leskinen stilisoi tekstejä, ja televisiolähetyksen lopputeksteissä Juice mainitaan vahingossa itse tekstien kirjoittajana. Tikanmäen kirjoitelmat painettiin myös albumin kansilehdille, tekstit ovat apuja, joista ottaa vauhtia musiikin kuunteluun ja tulkintaan.

Maisemakuvia Suomesta -sävellysten ensimmäisessä televisioesityksessä maaliskuussa 1981 kuultiin näitä tekstejä Oiva Lohtanderin lukemana. Samaisessa Tuubi-jaksossa Anssi Tikanmäki kertoo, että mielikuvat olivat niin vahvoja, että piti kirjoittaa sekä nuotit että kirjaimet. Tekstit syntyivät yhtä aikaa partituurin kanssa, mutta kokonaisteoksessa musiikilla on pääpaino. 35 vuotta myöhemmin säveltäjä arvelee, että sävellykset ovat kestäneet aikaa sanoja paremmin.

Tv-taltioinnin ja Sibelius-Akatemian kantaesityksen jälkeen orkesterisarjan seuraavaan live-esitykseen kuluikin 15 vuotta. Tikanmäestä tuntui, että kun sävellykset oli kerran tehty sinfoniaorkesterille, ei niitä voi muuten esittää.

Mutta nyt tuntuu, että tottakai voi varioida. Olemme soittaneet kvartettina, sekstettinä, sinfoniaorkesterin kanssa, pienimmällään viulu-piano-duona – ja ne kaikki toimii! Musiikki on fleksiibeli asia.

Maisemakuvia Suomesta -levytyksen 35-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin marraskuussa 2016 konserteilla Tampereella ja Helsingissä. Albumi saavutti vuonna 2016 myös kultalevyrajan ja siitä tuli myydyin teemallinen suomalainen instrumentaalilevy kautta aikojen. Kultalevyä juhlitaan konsertein marraskuussa 2017.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.