Hyppää pääsisältöön

Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa 2004–2016

Laulaja Saara Aalto vuonna 2010.
Saara Aalto osallistui euroviisukarsintoihin ensimmäistä kertaa omissa nimissään vuonna 2011. Laulaja Saara Aalto vuonna 2010. Kuva: Yle/Jyrki Valkama Euroviisut,Saara Aalto,Yle Elävä arkisto

Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto nousi Suomessa laajemmin julkisuuteen vuonna 2007 Talent Suomi -tv-kilpailussa. Talent ei kuitenkaan ollut Aallon uran ensimmäinen televisioitu musiikkikilpailu. Aalto oli mukana tavoittelemassa Suomen euroviisuedustajuutta peräti viidesti. Vuoden 2011 viisukarsinnoissa sekä vuoden 2016 Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui molemmissa toiseksi.

Laulajana ja ääninäyttelijänä tunnettu Saara Aalto esiintyi televisiossa ensimmäisen kerran jo 1-vuotiaana. Nuoruudessaan Aalto voitti Kotkan Merilaulukilpailut omalla sävellyksellään vuonna 1998. Hän oli tuolloin vasta 11-vuotias. Sittemmin Aalto kouluttautui musiikin alalla ja loi siitä itselleen ammatin.

2000-luvulla hän osallistui Suomessa useimpiin suuriin laulukilpailuihin. Laulaja esiintyi muun muassa tv-kanava Nelosen Talent Suomessa ja Voice of Finlandissa. Lisäksi Aalto osallistui viisi kertaa Yleisradion tuottamiin karsintoihin, joissa etsittiin edustajaa Euroviisuihin.

Vuonna 2004 Aalto oli osa Heidi Kyrö & Just -kokoonpanoa, joka karsi suomen euroviisuehdokkaaksi kappaleella Dance My Heart Away. Kappale äänestettiin viisukarsintojen finaaliin, jossa se sijoittui yhdeksänneksi. Karsintavoiton vei vuonna 2004 Jari Sillanpää.

Neljä vuotta myöhemmin Aalto toimi Hanna Marshin taustalaulajana viisukarsinnoissa. Marsh kisaili Euroviisuedustajuudesta kappaleella Broken Flower, joka ei kuitenkaan selvinnyt karsintojen loppukilpailuun. Vuonna 2008 Suomen Euroviisuedustajana toimi Teräsbetoni.

Vuonna 2009 Aalto nähtiin jälleen viisukarsinnoissa. Tällä kertaa Riikan taustalaulajana. Kappale Meren ei päässyt karsintojen loppukilpailuun. Euroviisuihin Suomea lähti edustamaan Waldo's People.

Kolmannen karsintakokemuksen jälkeen Aalto hylkäsi taustalaulajan osan ja kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi viisukarsintojen lavalla soolona, omalla nimellään ja omalla kappaleellaan Blessed with Love. Aalto sijoittui lopulta karsintojen toiseksi. Voiton vei vuonna 2011 Paradise Oskar.

Vuoden 2011 euroviisukarsinnat jäivät lopulta lajissaan viimeisiksi Suomessa. Vuodesta 2012 eteenpäin viisuedustajaa on etsitty Uuden Musiikin Kilpailussa. Aalto osallistui UMK-kisaan vuonna 2016 kappaleellaan No Fear. Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui finaalissa toiseksi. Voittajaksi ja Suomen euroviisuedustajaksi äänestettiin Sandhja.

Vielä samana vuonna Aalto osallistui Ison-Britannian The X Factor -kilpailuun, eteni livelähetyksiin asti ja sijoittui kilpailussa toiseksi.

Musiikkiuransa alkua Aalto kertasi vuonna 2011 Aamu-tv:n haastattelussa. Ensimmäiset kappaleet hän oli kirjoittanut jo viisivuotiaana kanteleelle. Laulaja oli tuolloin julkaissut vastikään ensimmäisen levynsä Blessed with Loven. Levyn nimikappale oli samana vuonna kuultu euroviisukarsinnoissa. Haastattelussa Aalto myös totesi, ettei musiikilla oikeastaan voi koskaan puhtaasti kilpailla, kuten vaikkapa urheilussa. Itse hän on suhtautunut tv-kilpailuihin hienoina kokemuksina ja hyvinä uramahdollisuuksina.

Vuonna 2013 Aalto esiintyi siskonsa Suvi Aallon kanssa Aamu-tv:ssä. Siskokset tulkitsivat studiossa kappaleen You Gotta Go, joka oli Saara Aallon tuore single-kappale. Siskoksista nuorempi, Suvi, oli samana vuonna osallistunut Nelosen laulukilpailuun Voice of Finlandiin.

Suomen viisuedustajaksi vuonna 2018

Marraskuussa 2017 Saara Aalto julkistettiin Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi, jolle yleisö ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen kolmesta ehdokkaasta. Edustuskappaleeksi äänestettiin Monsters.

UMK18 -musiikkivideot:

Ensiesityksessä Saara Aalto: Monsters - UMK18 -kilpailu käynnistyy vahvalla ja kimaltavalla poplaululla

Monsters on Saara Aallon ensimmäinen UMK18-kilpailukappale

Monsters on Saara Aallon ensimmäinen julkaistu UMK18-kilpailukappale. Tuleeko tästä Suomen edustusbiisi Lissabonin Euroviisuihin? Poplaulun ydin on syvä ja sieltä paljastuu herkkiä sekä Saaralle hyvin omakohtaisia teemoja. Saara kertoo kappaleen tekemisestä ja taustoista sekä avaa kappaleen sanomaa.

Ensiesityksessä Saara Aalto Queens: kolmas UMK18-kappale on No Fearin jatko-osa

Kappale jäi melkein syntymättä

Queensin myötä valmistuu Saara Aallon UMK18-kappaleiden trio. Kaksi aiemmin julkaistua kisabiisiä ovat Monsters ja Domino. Queensin keskiössä ovat rakkaus, valo ja positiivisuus. Euroviisuedustuskappale valitaan lauantaina 3.3. - suora lähetys Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.