Hyppää pääsisältöön

Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa 2004–2016

Laulaja Saara Aalto vuonna 2010.
Saara Aalto osallistui euroviisukarsintoihin ensimmäistä kertaa omissa nimissään vuonna 2011. Laulaja Saara Aalto vuonna 2010. Kuva: Yle/Jyrki Valkama Euroviisut,Saara Aalto,Yle Elävä arkisto

Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto nousi Suomessa laajemmin julkisuuteen vuonna 2007 Talent Suomi -tv-kilpailussa. Talent ei kuitenkaan ollut Aallon uran ensimmäinen televisioitu musiikkikilpailu. Aalto oli mukana tavoittelemassa Suomen euroviisuedustajuutta peräti viidesti. Vuoden 2011 viisukarsinnoissa sekä vuoden 2016 Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui molemmissa toiseksi.

Laulajana ja ääninäyttelijänä tunnettu Saara Aalto esiintyi televisiossa ensimmäisen kerran jo 1-vuotiaana. Nuoruudessaan Aalto voitti Kotkan Merilaulukilpailut omalla sävellyksellään vuonna 1998. Hän oli tuolloin vasta 11-vuotias. Sittemmin Aalto kouluttautui musiikin alalla ja loi siitä itselleen ammatin.

2000-luvulla hän osallistui Suomessa useimpiin suuriin laulukilpailuihin. Laulaja esiintyi muun muassa tv-kanava Nelosen Talent Suomessa ja Voice of Finlandissa. Lisäksi Aalto osallistui viisi kertaa Yleisradion tuottamiin karsintoihin, joissa etsittiin edustajaa Euroviisuihin.

Vuonna 2004 Aalto oli osa Heidi Kyrö & Just -kokoonpanoa, joka karsi suomen euroviisuehdokkaaksi kappaleella Dance My Heart Away. Kappale äänestettiin viisukarsintojen finaaliin, jossa se sijoittui yhdeksänneksi. Karsintavoiton vei vuonna 2004 Jari Sillanpää.

Neljä vuotta myöhemmin Aalto toimi Hanna Marshin taustalaulajana viisukarsinnoissa. Marsh kisaili Euroviisuedustajuudesta kappaleella Broken Flower, joka ei kuitenkaan selvinnyt karsintojen loppukilpailuun. Vuonna 2008 Suomen Euroviisuedustajana toimi Teräsbetoni.

Vuonna 2009 Aalto nähtiin jälleen viisukarsinnoissa. Tällä kertaa Riikan taustalaulajana. Kappale Meren ei päässyt karsintojen loppukilpailuun. Euroviisuihin Suomea lähti edustamaan Waldo's People.

Kolmannen karsintakokemuksen jälkeen Aalto hylkäsi taustalaulajan osan ja kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi viisukarsintojen lavalla soolona, omalla nimellään ja omalla kappaleellaan Blessed with Love. Aalto sijoittui lopulta karsintojen toiseksi. Voiton vei vuonna 2011 Paradise Oskar.

Vuoden 2011 euroviisukarsinnat jäivät lopulta lajissaan viimeisiksi Suomessa. Vuodesta 2012 eteenpäin viisuedustajaa on etsitty Uuden Musiikin Kilpailussa. Aalto osallistui UMK-kisaan vuonna 2016 kappaleellaan No Fear. Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui finaalissa toiseksi. Voittajaksi ja Suomen euroviisuedustajaksi äänestettiin Sandhja.

Vielä samana vuonna Aalto osallistui Ison-Britannian The X Factor -kilpailuun, eteni livelähetyksiin asti ja sijoittui kilpailussa toiseksi.

Musiikkiuransa alkua Aalto kertasi vuonna 2011 Aamu-tv:n haastattelussa. Ensimmäiset kappaleet hän oli kirjoittanut jo viisivuotiaana kanteleelle. Laulaja oli tuolloin julkaissut vastikään ensimmäisen levynsä Blessed with Loven. Levyn nimikappale oli samana vuonna kuultu euroviisukarsinnoissa. Haastattelussa Aalto myös totesi, ettei musiikilla oikeastaan voi koskaan puhtaasti kilpailla, kuten vaikkapa urheilussa. Itse hän on suhtautunut tv-kilpailuihin hienoina kokemuksina ja hyvinä uramahdollisuuksina.

Vuonna 2013 Aalto esiintyi siskonsa Suvi Aallon kanssa Aamu-tv:ssä. Siskokset tulkitsivat studiossa kappaleen You Gotta Go, joka oli Saara Aallon tuore single-kappale. Siskoksista nuorempi, Suvi, oli samana vuonna osallistunut Nelosen laulukilpailuun Voice of Finlandiin.

Suomen viisuedustajaksi vuonna 2018

Marraskuussa 2017 Saara Aalto julkistettiin Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi, jolle yleisö ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen kolmesta ehdokkaasta. Edustuskappaleeksi äänestettiin Monsters.

UMK18 -musiikkivideot:

Ensiesityksessä Saara Aalto: Monsters - UMK18 -kilpailu käynnistyy vahvalla ja kimaltavalla poplaululla

Monsters on Saara Aallon ensimmäinen UMK18-kilpailukappale

Monsters on Saara Aallon ensimmäinen julkaistu UMK18-kilpailukappale. Tuleeko tästä Suomen edustusbiisi Lissabonin Euroviisuihin? Poplaulun ydin on syvä ja sieltä paljastuu herkkiä sekä Saaralle hyvin omakohtaisia teemoja. Saara kertoo kappaleen tekemisestä ja taustoista sekä avaa kappaleen sanomaa.

Ensiesityksessä Saara Aalto Queens: kolmas UMK18-kappale on No Fearin jatko-osa

Kappale jäi melkein syntymättä

Queensin myötä valmistuu Saara Aallon UMK18-kappaleiden trio. Kaksi aiemmin julkaistua kisabiisiä ovat Monsters ja Domino. Queensin keskiössä ovat rakkaus, valo ja positiivisuus. Euroviisuedustuskappale valitaan lauantaina 3.3. - suora lähetys Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa