Hyppää pääsisältöön

Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa

Laulaja Saara Aalto vuonna 2010.
Saara Aalto osallistui euroviisukarsintoihin ensimmäistä kertaa omissa nimissään vuonna 2011. Laulaja Saara Aalto vuonna 2010. Kuva: Yle/Jyrki Valkama Euroviisut,Saara Aalto,Yle Elävä arkisto

Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto nousi Suomessa laajemmin julkisuuteen vuonna 2007 Talent Suomi -tv-kilpailussa. Talent ei kuitenkaan ollut Aallon uran ensimmäinen televisioitu musiikkikilpailu. Aalto oli mukana tavoittelemassa Suomen euroviisuedustajuutta peräti viidesti. Vuoden 2011 viisukarsinnoissa sekä vuoden 2016 Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui molemmissa toiseksi.

Laulajana ja ääninäyttelijänä tunnettu Saara Aalto esiintyi televisiossa ensimmäisen kerran jo 1-vuotiaana. Nuoruudessaan Aalto voitti Kotkan Merilaulukilpailut omalla sävellyksellään vuonna 1998. Hän oli tuolloin vasta 11-vuotias. Sittemmin Aalto kouluttautui musiikin alalla ja loi siitä itselleen ammatin.

2000-luvulla hän osallistui Suomessa useimpiin suuriin laulukilpailuihin. Laulaja esiintyi muun muassa tv-kanava Nelosen Talent Suomessa ja Voice of Finlandissa. Lisäksi Aalto osallistui viisi kertaa Yleisradion tuottamiin karsintoihin, joissa etsittiin edustajaa Euroviisuihin.

Vuonna 2004 Aalto oli osa Heidi Kyrö & Just -kokoonpanoa, joka karsi suomen euroviisuehdokkaaksi kappaleella Dance My Heart Away. Kappale äänestettiin viisukarsintojen finaaliin, jossa se sijoittui yhdeksänneksi. Karsintavoiton vei vuonna 2004 Jari Sillanpää.

Neljä vuotta myöhemmin Aalto toimi Hanna Marshin taustalaulajana viisukarsinnoissa. Marsh kisaili Euroviisuedustajuudesta kappaleella Broken Flower, joka ei kuitenkaan selvinnyt karsintojen loppukilpailuun. Vuonna 2008 Suomen Euroviisuedustajana toimi Teräsbetoni.

Vuonna 2009 Aalto nähtiin jälleen viisukarsinnoissa. Tällä kertaa Riikan taustalaulajana. Kappale Meren ei päässyt karsintojen loppukilpailuun. Euroviisuihin Suomea lähti edustamaan Waldo's People.

Kolmannen karsintakokemuksen jälkeen Aalto hylkäsi taustalaulajan osan ja kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi viisukarsintojen lavalla soolona, omalla nimellään ja omalla kappaleellaan Blessed with Love. Aalto sijoittui lopulta karsintojen toiseksi. Voiton vei vuonna 2011 Paradise Oskar.

Vuoden 2011 euroviisukarsinnat jäivät lopulta lajissaan viimeisiksi Suomessa. Vuodesta 2012 eteenpäin viisuedustajaa on etsitty Uuden Musiikin Kilpailussa. Aalto osallistui UMK-kisaan vuonna 2016 kappaleellaan No Fear. Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui finaalissa toiseksi. Voittajaksi ja Suomen euroviisuedustajaksi äänestettiin Sandhja.

Vielä samana vuonna Aalto osallistui Ison-Britannian The X Factor -kilpailuun, eteni livelähetyksiin asti ja sijoittui kilpailussa toiseksi.

Musiikkiuransa alkua Aalto kertasi vuonna 2011 Aamu-tv:n haastattelussa. Ensimmäiset kappaleet hän oli kirjoittanut jo viisivuotiaana kanteleelle. Laulaja oli tuolloin julkaissut vastikään ensimmäisen levynsä Blessed with Loven. Levyn nimikappale oli samana vuonna kuultu euroviisukarsinnoissa. Haastattelussa Aalto myös totesi, ettei musiikilla oikeastaan voi koskaan puhtaasti kilpailla, kuten vaikkapa urheilussa. Itse hän on suhtautunut tv-kilpailuihin hienoina kokemuksina ja hyvinä uramahdollisuuksina.

Vuonna 2013 Aalto esiintyi siskonsa Suvi Aallon kanssa Aamu-tv:ssä. Siskokset tulkitsivat studiossa kappaleen You Gotta Go, joka oli Saara Aallon tuore single-kappale. Siskoksista nuorempi, Suvi, oli samana vuonna osallistunut Nelosen laulukilpailuun Voice of Finlandiin.

Marraskuussa 2017 Saara Aalto julkistettiin Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi, jolle yleisö ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen kolmesta ehdokkaasta.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?