Hyppää pääsisältöön

Saara Aallon viisi euroviisukarsintaa 2004–2016

Laulaja Saara Aalto vuonna 2010.
Saara Aalto osallistui euroviisukarsintoihin ensimmäistä kertaa omissa nimissään vuonna 2011. Laulaja Saara Aalto vuonna 2010. Kuva: Yle/Jyrki Valkama Euroviisut,Saara Aalto,Yle Elävä arkisto

Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto nousi Suomessa laajemmin julkisuuteen vuonna 2007 Talent Suomi -tv-kilpailussa. Talent ei kuitenkaan ollut Aallon uran ensimmäinen televisioitu musiikkikilpailu. Aalto oli mukana tavoittelemassa Suomen euroviisuedustajuutta peräti viidesti. Vuoden 2011 viisukarsinnoissa sekä vuoden 2016 Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui molemmissa toiseksi.

Laulajana ja ääninäyttelijänä tunnettu Saara Aalto esiintyi televisiossa ensimmäisen kerran jo 1-vuotiaana. Nuoruudessaan Aalto voitti Kotkan Merilaulukilpailut omalla sävellyksellään vuonna 1998. Hän oli tuolloin vasta 11-vuotias. Sittemmin Aalto kouluttautui musiikin alalla ja loi siitä itselleen ammatin.

2000-luvulla hän osallistui Suomessa useimpiin suuriin laulukilpailuihin. Laulaja esiintyi muun muassa tv-kanava Nelosen Talent Suomessa ja Voice of Finlandissa. Lisäksi Aalto osallistui viisi kertaa Yleisradion tuottamiin karsintoihin, joissa etsittiin edustajaa Euroviisuihin.

Vuonna 2004 Aalto oli osa Heidi Kyrö & Just -kokoonpanoa, joka karsi suomen euroviisuehdokkaaksi kappaleella Dance My Heart Away. Kappale äänestettiin viisukarsintojen finaaliin, jossa se sijoittui yhdeksänneksi. Karsintavoiton vei vuonna 2004 Jari Sillanpää.

Neljä vuotta myöhemmin Aalto toimi Hanna Marshin taustalaulajana viisukarsinnoissa. Marsh kisaili Euroviisuedustajuudesta kappaleella Broken Flower, joka ei kuitenkaan selvinnyt karsintojen loppukilpailuun. Vuonna 2008 Suomen Euroviisuedustajana toimi Teräsbetoni.

Vuonna 2009 Aalto nähtiin jälleen viisukarsinnoissa. Tällä kertaa Riikan taustalaulajana. Kappale Meren ei päässyt karsintojen loppukilpailuun. Euroviisuihin Suomea lähti edustamaan Waldo's People.

Kolmannen karsintakokemuksen jälkeen Aalto hylkäsi taustalaulajan osan ja kaksi vuotta myöhemmin hän esiintyi viisukarsintojen lavalla soolona, omalla nimellään ja omalla kappaleellaan Blessed with Love. Aalto sijoittui lopulta karsintojen toiseksi. Voiton vei vuonna 2011 Paradise Oskar.

Vuoden 2011 euroviisukarsinnat jäivät lopulta lajissaan viimeisiksi Suomessa. Vuodesta 2012 eteenpäin viisuedustajaa on etsitty Uuden Musiikin Kilpailussa. Aalto osallistui UMK-kisaan vuonna 2016 kappaleellaan No Fear. Uuden Musiikin Kilpailussa hän sijoittui finaalissa toiseksi. Voittajaksi ja Suomen euroviisuedustajaksi äänestettiin Sandhja.

Vielä samana vuonna Aalto osallistui Ison-Britannian The X Factor -kilpailuun, eteni livelähetyksiin asti ja sijoittui kilpailussa toiseksi.

Musiikkiuransa alkua Aalto kertasi vuonna 2011 Aamu-tv:n haastattelussa. Ensimmäiset kappaleet hän oli kirjoittanut jo viisivuotiaana kanteleelle. Laulaja oli tuolloin julkaissut vastikään ensimmäisen levynsä Blessed with Loven. Levyn nimikappale oli samana vuonna kuultu euroviisukarsinnoissa. Haastattelussa Aalto myös totesi, ettei musiikilla oikeastaan voi koskaan puhtaasti kilpailla, kuten vaikkapa urheilussa. Itse hän on suhtautunut tv-kilpailuihin hienoina kokemuksina ja hyvinä uramahdollisuuksina.

Vuonna 2013 Aalto esiintyi siskonsa Suvi Aallon kanssa Aamu-tv:ssä. Siskokset tulkitsivat studiossa kappaleen You Gotta Go, joka oli Saara Aallon tuore single-kappale. Siskoksista nuorempi, Suvi, oli samana vuonna osallistunut Nelosen laulukilpailuun Voice of Finlandiin.

Suomen viisuedustajaksi vuonna 2018

Marraskuussa 2017 Saara Aalto julkistettiin Suomen seuraavaksi euroviisuedustajaksi, jolle yleisö ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen kolmesta ehdokkaasta. Edustuskappaleeksi äänestettiin Monsters.

UMK18 -musiikkivideot:

Ensiesityksessä Saara Aalto: Monsters - UMK18 -kilpailu käynnistyy vahvalla ja kimaltavalla poplaululla

Monsters on Saara Aallon ensimmäinen UMK18-kilpailukappale

Monsters on Saara Aallon ensimmäinen julkaistu UMK18-kilpailukappale. Tuleeko tästä Suomen edustusbiisi Lissabonin Euroviisuihin? Poplaulun ydin on syvä ja sieltä paljastuu herkkiä sekä Saaralle hyvin omakohtaisia teemoja. Saara kertoo kappaleen tekemisestä ja taustoista sekä avaa kappaleen sanomaa.

Ensiesityksessä Saara Aalto Queens: kolmas UMK18-kappale on No Fearin jatko-osa

Kappale jäi melkein syntymättä

Queensin myötä valmistuu Saara Aallon UMK18-kappaleiden trio. Kaksi aiemmin julkaistua kisabiisiä ovat Monsters ja Domino. Queensin keskiössä ovat rakkaus, valo ja positiivisuus. Euroviisuedustuskappale valitaan lauantaina 3.3. - suora lähetys Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.