Hyppää pääsisältöön

ADHD-tutkija Juho Honkasilta: Vanhemmat hakevat diagnoosilla hyväksyntää, lapsille siitä ei välttämättä ole hyötyä

Käyttäytymiseen liittyvien ongelmien kuten ADHD:n diagnoosit ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Tutkija Juho Honkasillan mukaan kyse ei ole siitä, että lapset oireilisivat enemmän tai että käyttäytymishäiriöitä osattaisiin tunnistaa entistä paremmin. Sen sijaan kyse on siitä, että aikuiset haluavat diagnooseja helpottamaan omaa elämäänsä. Normaalista poikkeavan käyttäytymisen selittämiselle on myös yhteiskunnassa tällä hetkellä tilausta.

Kasvatustieteiden tohtori Juho Honkasilta julkaisi kesällä väitöskirjan, jossa hän tutki nuorten ja heidän äitiensä ADHD:lle antamia merkityksiä. Honkasilta haastatteli tutkimukseen 13 diagnoosin saanutta nuorta ja 18 äitiä. Tutkimuksessa selvisi, että vanhempien ja nuorten näkemykset diagnooseista poikkesivat toisistaan. Vanhemmat kaipasivat diagnoosin myötä hyväksyntää ja ymmärrystä paitsi lapselleen, myös itselleen kasvattajina – ja odottivat, että diagnoosin myötä arki muuttuu helpommaksi. Sen sijaan nuoret eivät hyväksyneet ADHD-diagnoosia persoonansa rakennuspohjaksi.

- Olennainen kysymys on, se mitä diagnoosien hakeminen kertoo meidän yhteiskunnasta ja meidän kulttuurista. Diagnooseja haetaan, jotta sekä lapsi että vanhempi saisi ymmärrystä tai hyväksyntää. Se on hyvin olennainen kysymys, jota ei kuitenkaan usein esitetä, täsmentää Honkasilta.

Honkasillan mukaan vanhemmat selittävät diagnoosilla herkästi myös sellaisia asioita, jotka eivät siihen kuulu. Ongelmallista on Honkasillan mielestä myös se, että toistaiseksi esimerkiksi ADHD-diagnosointi tehdään henkilöiden kokemusten ja erilaisten testien pohjalta, eikä sitä voida lääketieteellisesti todentaa. Tutkija listasi MHL:lle mitä hyötyä ja haittaa lapsen saamasta diagnoosista voi perheelle olla.

Diagnoosin hyödyt

  • Pääsee yhteiskunnallisen tuen piiriin ja saa mahdollisen lääkityksen.
  • Auttaa suhtautumaan ymmärtäväisesti ja hyväksyvästi itseään kohtaan.
  • Auttaa lähipiiriä suhtautumaan ymmärtäväisesti ja hyväksyvästi diagnosoitua henkilöä kohtaan.
  • Auttaa kehittämään keinoja, joilla voi helpottaa omaa arkea.
  • Normalisoi käytöksen: parempi olla "sairas" kuin "epänormaali".
  • Normalisoi kasvatustahot: parempi, että lapsi/oppilas on "sairas" kuin että kasvatusolot ovat "puutteelliset".

Diagnoosin haitat

  • Kielteinen leima omaan identiteettiin.
  • Lähipiiri suhtautuminen voi olla kielteistä.
  • Syytesuoja ja vastuuvapautus henkilölle itselleen: "olen ADHD, en voi sille mitään".
  • Syytesuoja ja vastuuvapautus kasvatustahoille: ei meidän syy, ei tarvitse muuttaa toimintaa.
  • Diagnoosit eivät kuulu lasten maailmaan vaan aikuisten kielenkäyttöön.
  • Ryhdytään käyttämään termejä ADHD-lapsi tai autisti, jolloin yksilöä ja yksilön ominaisuuksia kuvataan oirekuvauksien tai diagnoosien kautta.

EDIT 23.11. klo 15:36, artikkeliin on lisätty tutkija Juha Honkasillan kommentti.

Lisää ohjelmasta

Ruuhkavuositarinoita: Sydänvikaisesta myttyrästä kasvoi ihan hyvä pikkuveli
Ruuhkavuositarinoita: Sydänvikaisesta myttyrästä kasvoi ihan hyvä pikkuveli Kuva: Shutterstock marja hintikka live
Pariskunta rannalla.
Pariskunta rannalla. Kuva: Freeimages marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.