Hyppää pääsisältöön

Lapselle täytyy kertoa avoimesti, jos vanhemmalla on vamma tai sairaus

Pariskunta rannalla.
Pariskunta rannalla. Kuva: Freeimages marja hintikka live

Erityiset vanhemmat ovat usein huolissaan, miten heidän ongelmansa tai sairautensa vaikuttavat lapseen. Oleellista lapsen kehityksen kannalta on, että vaikeuksista puhutaan eikä lapsi ala kantaa syyllisyyden taakkaa, muistuttaa Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Tiina Pouta.

Vanhemman erityisyys voi liittyä fyysiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin tai toimintakykyyn ja voi vaikuttaa yleisesti elämänhallintaan sekä arjen haasteista selviämiseen. Vanhemmalla voi olla mm. neurologisia vaikeuksia, fyysinen vamma, somaattinen sairaus, mielenterveyden häiriö, päihdeongelma tai hän voi olla suorittamassa vankeusrangaistusta.

Kuinka lapsi pärjää vanhemman kanssa, jolla on esimerkiksi mielenterveysongelma?

– Vanhemman ongelmat eivät automaattisesti tarkoita, että myös lapsen elämässä olisi ongelmia, tai että jos vanhempi sairastaa psyykkisesti, se johtaisi myös lapsen mielenterveyden häiriöön. Lapsen normaali kasvu ja kehitys on mahdollista, vaikka vanhempi on erityinen, Tiina Pouta sanoo.

Lapsen on kuitenkin hyvä tietää, mikä vanhempaa vaivaa ja mistä vanhemman mahdollisesti poikkeavat tunnereaktiot ja tapa toimia johtuvat. Ilman ymmärrystä vanhemman normaalista poikkeava käyttäytyminen voi hämmentää tai pelottaa lasta. Ilman oikeaa tietoa lapsi etsii selitystä ja liittää usein vanhemman käyttäytymisen itseensä: ”Jos en olisi ollut tuhma, äitiä ei olisi itkettänyt koko illan.” Lapsi voi kantaa syyllisyyden taakkaa ja tuntea itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi.

Eivätkö vanhemman ongelmat kuormita lasta?

– Usein ajatellaan, ettei vanhemman sairaudella tai ongelmilla pidä kuormittaa lasta. Lapsi keksii kuitenkin itse kodin tapahtumille selityksen, joka voi olla todellisuutta paljon ”hurjempi” ja aiheuttaa väärinkäsityksiä, Tiina Pouta sanoo.

Vanhemman vetäytymisen lapsi voi kokea välinpitämättömyytenä tai pitää itseään epäonnistuneena, kun vanhemman pinna palaa ja hän suuttuu tapahtumaan nähden kohtuuttomasti lapsen käyttäytymiseen.

– Jokaisen perheen elämässä on vaikeita vaiheita ja oleellista onkin, miten vaikeuksien kanssa eletään ja miten niitä ratkaistaan. Lasten kanssa puhuminen auttaa heitä ymmärtämään omia kokemuksiaan, vanhempiaan ja perheen tapahtumia. Yhteinen ymmärrys asioista helpottaa lapsen oloa ja luo läheisyyttä ja luottamusta perheen kesken, Tiina Pouta neuvoo.

Miten aviopuoliso, isovanhemmat tai ystävät voivat auttaa lasta?

– Toinen vanhempi ja muut läheiset aikuiset voivat pitää huolta lapsen arjen sujumisesta mahdollisimman normaalisti eli huolehtia lapsen mahdollisuudesta omiin ystäviin, harrastuksiin ja touhuihin ja mahdollisuudesta elää lapsen näköistä elämää.

He voivat pitää huolta myös siitä, että lapsi ei ota kantaakseen liian suurta taakkaa kodin arjesta.

– Aikuiset voivat myös auttaa lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan, auttaa esimerkiksi vetäytyvää lasta puhumaan ja hakeutumaan toisten seuraan tai vihaista lasta purkamaan vihaansa toiminnan keinoin.

Mikä on päiväkodin ja koulun rooli?

Kodin lisäksi päivähoito, koulu ja lapsen vapaa-ajan ympäristöt kavereineen ovat lapsen kehitysympäristöjä, joilla on merkityksensä lapsen elämässä. Jokainen kehitysympäristö voi pitää huolta omasta tontistaan ja niiden välinen yhteistyö on oleellista lapsen suotuisalle kehitykselle.

– Eri kehitysympäristöt voivat toimia suojaavina tekijöinä lapsen elämässä, silloin kun niissä ymmärretään lapsen tilanne ja tarpeet ja niihin vastataan. Voidaan ajatella, että jos kodin kehitysympäristössä on juuri nyt haasteita, niin jokin toinen kehitysympäristö voi ”kantaa” lasta ja auttaa lapsen arkipäivän rakentamisessa häntä tukevaksi. Jos taas esim. koulussa ei ymmärretä lapsen tilannetta, aikuisten käytös voi olla lapsen elämää vaikeuttava ja lasta haavoittava tekijä.

Entä jos lapsi alkaakin hoitaa aikuista?

– Lapsi tarvitsee tiedon siitä, että vanhempi saa apua ja muut ihmiset hoitavat häntä. Voi olla tärkeää, että vanhempi antaa lapselle luvan omille harrastuksille ja ystävyyssuhteille. Yhteiset sopimukset siitä, kuinka toimitaan ongelmatilanteissa ja yhdessä tehty turvasuunnitelma vähentävät lapsen huolta ja tarvetta pitää vahtia.

Milloin lapsen tilanteesta on syytä huolestua?

– Oleellinen muutos lapsen käyttäytymisessä on aina hyvä huomioida. Toimiva ja iloinen lapsi muuttuu ehkä itkuiseksi ja vetäytyväksi, saa itselleen epätyypillisiä raivokohtauksia tai on jatkuvasti poissa kotoa. Jos vanhempi on huolissaan lapsensa käyttäytymisestä tai pelkää hänen sairastuvan, kannattaa asia ottaa puheeksi asiantuntijan kanssa. Lapsen itsetuhoiset puheet tai teot ovat aina heti apua vaativia oireita, vaikka kyseessä olisikin huomion haku, Tiina Pouta painottaa.

Hän toteaa, että vaikeuksia on kaikissa perheissä ja ne kuuluvat elämään.

– Vaikeudet eivät tuota pelkästään negatiivisia seurauksia vaan niiden läpikäyminen yhdessä turvallisten aikuisten kanssa kehittää mm. lasten erilaisia ihmissuhdetaitoja ja taitoja selvitä erilaisissa tilanteissa, joista on hyötyä myöhemmässä elämässä.

Erityisaikuinen, muista nämä 7 kohtaa!

  1. Lapsen normaali kehitys on mahdollista, vaikka vanhempi olisi erityinen.
  2. Lapsen on hyvä tietää, mikä vanhempaa vaivaa, ettei lapsi ala kehitellä omia teorioitaan.
  3. Läheisten aikuisten tehtävänä on huolehtia, ettei lapsi kanna arjesta liian suurta kuormaa.
  4. Päiväkoti ja koulu voivat kantaa lasta, jos kodin arki on haastava.
  5. Lapsi tarvitsee omat harrastukset ja ystävät.
  6. Lapsen itsetuhoiset teot tai puheet on heti otettava vakavasti.
  7. Vaikeuksien läpikäyminen yhdessä lapsen ja turvallisen aikuisen kanssa kehittää lapsen ihmissuhdetaitoja ja taitoja selvitä erilaisissa elämäntilanteissa.

Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

Ruuhkavuositarinoita: Sydänvikaisesta myttyrästä kasvoi ihan hyvä pikkuveli
Ruuhkavuositarinoita: Sydänvikaisesta myttyrästä kasvoi ihan hyvä pikkuveli Kuva: Shutterstock marja hintikka live
ADHD-lääkkeitä kaadetaan kämmenelle
ADHD-lääkkeitä kaadetaan kämmenelle Kuva: Yle/Tero Kyllönen ADHD,Marja Hintikka Live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.