Hyppää pääsisältöön

Linnea Parkkonen: Potkulautaileva pupu ja puhetta teknologiasta

Lentäviä autoja, virtuaalitodellisuutta, tekoälyä sekä älypuhelinta, nettiä ja bottia…

Kukapa ei olisi miettinyt huomista, tulevaa vuotta tai seuraavaa vuosikymmentä. Miltä maailma näyttää meidän jälkeemme? Mitä ehtii vielä tapahtua meidän aikanamme? Ja mitä kaikkea jo nyt tapahtuu, mistä emme tiedä? Mikä on tulevaisuutta ja mitä se tuo tullessaan? Tai onko olemassa jotain, joka voisi ottaa sen meiltä pois?

Keksinnöt ovat muokanneet ihmisen elämää ja jättäneet jälkensä historiaan aivan aikojen alusta – oli kyseessä sitten tulenteko, painovoima, ensimmäinen lentokone tai avaruusmatkailu. Teknologiasta on tullut arkipäivää, monelle jopa riippuvuus. Vahvoine vaikutuksineen se herättää kuitenkin paljon kysymyksiä.

Mutta minkälaisia kysymyksiä? Mitä ajatuksia ihmisillä on teknologiasta ja tulevaisuudesta?

Päätimme kysyä! Olen harjoittelijana Ylen Teknologia ja kehitys -osastolla ja lähdin hakemaan ihmisten teknologia-kysymyksiä ja ajatuksia Helsingin keskustasta. Sonnustauduin tiedonkeruuretkelleni eräänä syksyisenä päivänä 2016 sähköpotkulaudalla hurjastelevaksi Tek-no-bunny -pupuksi. Voit katsoa haastattelujani myös oheiselta viedolta.

Vastaantulijat nostivat esiin monia ilmiöitä ja uskomuksia. Puhuimme itseohjautuvista autoista, sormenjälkien tunnistuksesta, näyttötekniikasta, puettavasta teknologiasta, älypuhelimien kehittymisestä, virtuaalitodellisuudesta ja jopa tuotteiden pilaantumista seuraavista jääkaapeista.

Esille tuotiin myös laitteiden lyhyet elinkaaret, ympäristön vaurioitumisen pelko, teknologiariippuvuus ja sirulliset ihmiset.

Tulevaisuudeksi povattiin Paluu tulevaisuudesta elokuvasta tuttua leijulautaa ja älypuhelimesta aivojen verkkokalvoille ohjautuvia viestejä. Monet sanoivat, että mitä vain voi tapahtua. Toiset taas eivät uskoneet lentäviin autoihin, aikamatkustukseen tai teleporttaukseen. Rajansa skifiydelläkin, kai?

Potkulautailevan pupun tehtävänä olikin selvittää rehelliset mielipiteet – ja saada osakseen myös paljon huvittuneita katseita!

Ihmiset epäilivät, kannattivat ja ylistivät teknologiaa. Monet olivat avoimia muutokselle, toiset varautuneempia. Kaikki tämä lienee normaalia. Mitä tulee tulevaisuuteen, me kaikki jaamme sen yhdessä. Ja teknologia voi joko ohjata meitä eteenpäin tai vetää solmuun.

Palatessani takaisin Yleen oli vastaanotto osastollamme innokas. Kaikki halusivat kuulla, mitä ne jalankulkijat olivat mieltä potkulautailevan pupun tuomasta teknologian sanomasta. Insinööritovereiden toiveena olikin tieto siitä, mitkä keksinnöt nousevat pinnalle. Heillä kun oli jo valmiiksi piirretty mappi, joka havainnollistaa tulevaisuuden ilmiöitä, sillä haluaahan iso mediatalo pysyä kartalla, mitä tulevaisuuden mediankäyttötapoihin tulee. Oltiinko siis menty ihan metsään?

No, ei oltu. Sain vahvistaa insinöörikollegoille, että Ylen teknologian kehitys on matkalla samaan suuntaan kuin kansan ajatukset ja toiveet. Ehkä vain leijulauta puuttuu?

Linnea Parkkonen, harjoittelija Ylen Teknologia ja kehitys -osastolla

Lue myös - yle.fi:stä poimittua