Hyppää pääsisältöön

Tatu Vaaskiven jalanjäljillä ikuisessa Italiassa

Pantheon-temppeli Roomassa
Pantheon-temppeli Roomassa Pantheon-temppeli Roomassa Kuva: Jorma Pilke Pantheon,rooma

Suomalainen kirjailija Tatu Vaaskivi vietti kesän 1939 Italiassa, löysi etruskien polut, antiikin muistot ja renessanssin loiston. Hän kirjoitti matkastaan lumoutuneena kirjan Rooman tie. Vuonna 2016 toimittajat Jorma ja Helena Pilke kulkivat Vaaskiven jalanjäljissä Roomassa, Ostiassa, Firenzessä ja Assisissa kuvaten viisiosaisen videosarjan. Nykyajan kulkija löytää samat näkymät – ja kolmikymmenluvun kulttuurimatkailija on edelleen oiva opas.

Historiantutkija ja toimittaja Helena Pilke kirjoittaa Elävässä arkistossa sarjan synnystä ja esittelee sen jaksot. Sarja on katsottavissa myös Areenassa.

Muutamia vuosia sitten vaelsimme ikivanhaa pyhiinvaellusreittiä Via Francigenaa Toscanasta Roomaan. Matkalukemiseksi oli – modernien opaskirjojen ohella – valikoitunut Tatu Vaaskiven vuonna 1939 kirjoittama ja seuraavana syksynä ilmestynyt Rooman tie.

Aluksi sitä lueskeltiin vähän vitsinä – Roomaanhan mekin olimme menossa – mutta nopeasti oivalsimme kirjan monet ulottuvuudet. Tatu Vaaskivi (1912-1942) oli epäilemättä vähintään Olavi Paavolaisen veroinen matkakirjailija. Loistelias kirjoittaja tarkasteli samalla kertaa sekä oman aikansa ilmiöitä että Italiassa näkyvää antiikin ja renessanssin kulttuuriperintöä.

Kolmikymmenluvun loppuvuodet olivat Italian fasismin kukoistuskautta. Tatu Vaaskiven katse tarkentui menneisyyteen, ohi soihtukulkueiden. Mussolinin mustapaitojen marssia katseleva kirjailija mietti ajanlaskumme alkukymmeninä hallinnutta keisari Tiberiusta. Hän oli vähintään Hitlerin ja Stalinin veroinen diktaattori, josta Vaaskivi kirjoitti romaanin Yksinvaltias. Se ilmestyi kahtena osana vuosina 1941–1942 ja oli Vaaskiven pääteos.

1930-luvulla matkailu ei ollut suinkaan jokaisen suomalaisen huvia. Sivistyneistönkin elämänpiiri oli rajallinen, mutta ihmiset janosivat silti uusia kokemuksia. Suomen Kuvalehdessä julkaistut Tatu Vaaskiven matkakertomukset olivat suosittuja ja huolella rakennettuja. Kirjailija oli tutustunut etukäteen jokaiseen kohteeseensa erittäin syvällisesti – hänhän rakasti Italiaa. Traagista oli, että hän pääsi tuohon unelmiensa maahan vain kerran – ensin tuli sota, sitten kuolema.

Keväällä 2016 kuljimme suomalaisen kulttuurimatkailijan jalanjäljissä Roomassa, Ostiassa, Firenzessä ja Assisissa. Tämän sivuston videoiden selostusteksti on suoraan Tatu Vaaskiven kynästä, hänen maalailevaa monikerroksista tekstiään.

Matkakohteet, joita Rooman tie ja sen sisarteos, vuonna 1946 ilmestynyt Kurjet etelään esittelivät, eivät näyttäneet 75 vuodessa paljoakaan muuttuneen. Rooman kaduilla vain liikkui vespoja ja kaksikerrosbusseja, joita Vaaskiven teksteissä ei esiintynyt, eikä Umbrian pelloilla nähty kyntöhärkiä.

Tervetuloa Italian renessanssiin ja muinaisten roomalaisten aikaan Tatu Vaaskiven opastamana!

Keisarien perintö

Antiikin aika on Rooman sydämessä yhä läsnä – kukapa ei Colosseumia tuntisi? Näissä maisemissa Tatu Vaaskivi suunnitteli Yksinvaltias-romaaniaan. Jokaisen Rooman-kävijän tie johtaa edelleen Tiberiuksen ja Caesarin jäljille.

Rooma – satojen kirkkojen kaupunki

Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Joissakin temppeleissä on palvottu jo antiikin jumalia, toiset rakennettu myöhempinä vuosisatoina ja uudistettu useaan kertaan. Video esittelee kolme komeaa pyhäkköä.

Ostia – Rooman kadonnut satama

Miksi antiikin ajan vauras satamakaupunki autioitui? Ostia ei Pompeijin tavoin kadonnut yhdessä päivässä, mutta oli silti vuosisatojen ajan täysin unohdettu. 1930-luvulla seutu oli hiljainen, nyt sen kansoittavat italialaiset koululaisretkikunnat.

Firenze – tyylipuhdasta renessanssia

Firenzessä Tatu Vaaskivi asui vanhassa nunnaluostarissa ja hurmaantui ennen kaikkea renessanssikirkoista ja palatseista. Ne edustivat kaupungin suuruudenaikaa, joka näkyi – ja näkyy yhä edelleen – myös lukuisissa taideteoksissa.

Pyhimystarujen Assisi

Umbriasta on tullut enemmän pyhimyksiä kuin mistään muusta Italian maakunnasta. Keskeisin heistä on eläinten ja luonnon ystävänä tunnettu Fransiskus, jonka jälkiä lukemattomat ihmiset ovat seuranneet vuosisatojen ajan.

Artikkeliteksti: Helena Pilke
Videoiden toteutus ja selostus: Jorma Pilke
Videoiden selostustekstit Tatu Vaaskiven kirjoista Rooman tie (1940) ja Kurjet etelään (1946)

Lue lisää:

Kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Tatu Vaaskivi (1912-1942).

Muistikuvia Tatu Vaaskivestä

Kriitikko ja kirjailija Tatu Vaaskivi oli 1930-luvun keskeisiä kirjallisia vaikuttajia. Laaja historian- ja kirjallisuudentuntemus, kyky omaksua nopeasti vieraita kieliä ja kiinnostus psykologiaan ja psykoanalyysiin olivat hänelle ominaisia.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.