Hyppää pääsisältöön

Tatu Vaaskiven jalanjäljillä ikuisessa Italiassa

Pantheon-temppeli Roomassa
Pantheon-temppeli Roomassa Pantheon-temppeli Roomassa Kuva: Jorma Pilke Pantheon,rooma

Suomalainen kirjailija Tatu Vaaskivi vietti kesän 1939 Italiassa, löysi etruskien polut, antiikin muistot ja renessanssin loiston. Hän kirjoitti matkastaan lumoutuneena kirjan Rooman tie. Vuonna 2016 toimittajat Jorma ja Helena Pilke kulkivat Vaaskiven jalanjäljissä Roomassa, Ostiassa, Firenzessä ja Assisissa kuvaten viisiosaisen videosarjan. Nykyajan kulkija löytää samat näkymät – ja kolmikymmenluvun kulttuurimatkailija on edelleen oiva opas.

Historiantutkija ja toimittaja Helena Pilke kirjoittaa Elävässä arkistossa sarjan synnystä ja esittelee sen jaksot. Sarja on katsottavissa myös Areenassa.

Muutamia vuosia sitten vaelsimme ikivanhaa pyhiinvaellusreittiä Via Francigenaa Toscanasta Roomaan. Matkalukemiseksi oli – modernien opaskirjojen ohella – valikoitunut Tatu Vaaskiven vuonna 1939 kirjoittama ja seuraavana syksynä ilmestynyt Rooman tie.

Aluksi sitä lueskeltiin vähän vitsinä – Roomaanhan mekin olimme menossa – mutta nopeasti oivalsimme kirjan monet ulottuvuudet. Tatu Vaaskivi (1912-1942) oli epäilemättä vähintään Olavi Paavolaisen veroinen matkakirjailija. Loistelias kirjoittaja tarkasteli samalla kertaa sekä oman aikansa ilmiöitä että Italiassa näkyvää antiikin ja renessanssin kulttuuriperintöä.

Kolmikymmenluvun loppuvuodet olivat Italian fasismin kukoistuskautta. Tatu Vaaskiven katse tarkentui menneisyyteen, ohi soihtukulkueiden. Mussolinin mustapaitojen marssia katseleva kirjailija mietti ajanlaskumme alkukymmeninä hallinnutta keisari Tiberiusta. Hän oli vähintään Hitlerin ja Stalinin veroinen diktaattori, josta Vaaskivi kirjoitti romaanin Yksinvaltias. Se ilmestyi kahtena osana vuosina 1941–1942 ja oli Vaaskiven pääteos.

1930-luvulla matkailu ei ollut suinkaan jokaisen suomalaisen huvia. Sivistyneistönkin elämänpiiri oli rajallinen, mutta ihmiset janosivat silti uusia kokemuksia. Suomen Kuvalehdessä julkaistut Tatu Vaaskiven matkakertomukset olivat suosittuja ja huolella rakennettuja. Kirjailija oli tutustunut etukäteen jokaiseen kohteeseensa erittäin syvällisesti – hänhän rakasti Italiaa. Traagista oli, että hän pääsi tuohon unelmiensa maahan vain kerran – ensin tuli sota, sitten kuolema.

Keväällä 2016 kuljimme suomalaisen kulttuurimatkailijan jalanjäljissä Roomassa, Ostiassa, Firenzessä ja Assisissa. Tämän sivuston videoiden selostusteksti on suoraan Tatu Vaaskiven kynästä, hänen maalailevaa monikerroksista tekstiään.

Matkakohteet, joita Rooman tie ja sen sisarteos, vuonna 1946 ilmestynyt Kurjet etelään esittelivät, eivät näyttäneet 75 vuodessa paljoakaan muuttuneen. Rooman kaduilla vain liikkui vespoja ja kaksikerrosbusseja, joita Vaaskiven teksteissä ei esiintynyt, eikä Umbrian pelloilla nähty kyntöhärkiä.

Tervetuloa Italian renessanssiin ja muinaisten roomalaisten aikaan Tatu Vaaskiven opastamana!

Keisarien perintö

Antiikin aika on Rooman sydämessä yhä läsnä – kukapa ei Colosseumia tuntisi? Näissä maisemissa Tatu Vaaskivi suunnitteli Yksinvaltias-romaaniaan. Jokaisen Rooman-kävijän tie johtaa edelleen Tiberiuksen ja Caesarin jäljille.

Rooma – satojen kirkkojen kaupunki

Roomassa on kirkkoja enemmän kuin vuodessa päiviä. Joissakin temppeleissä on palvottu jo antiikin jumalia, toiset rakennettu myöhempinä vuosisatoina ja uudistettu useaan kertaan. Video esittelee kolme komeaa pyhäkköä.

Ostia – Rooman kadonnut satama

Miksi antiikin ajan vauras satamakaupunki autioitui? Ostia ei Pompeijin tavoin kadonnut yhdessä päivässä, mutta oli silti vuosisatojen ajan täysin unohdettu. 1930-luvulla seutu oli hiljainen, nyt sen kansoittavat italialaiset koululaisretkikunnat.

Firenze – tyylipuhdasta renessanssia

Firenzessä Tatu Vaaskivi asui vanhassa nunnaluostarissa ja hurmaantui ennen kaikkea renessanssikirkoista ja palatseista. Ne edustivat kaupungin suuruudenaikaa, joka näkyi – ja näkyy yhä edelleen – myös lukuisissa taideteoksissa.

Pyhimystarujen Assisi

Umbriasta on tullut enemmän pyhimyksiä kuin mistään muusta Italian maakunnasta. Keskeisin heistä on eläinten ja luonnon ystävänä tunnettu Fransiskus, jonka jälkiä lukemattomat ihmiset ovat seuranneet vuosisatojen ajan.

Artikkeliteksti: Helena Pilke
Videoiden toteutus ja selostus: Jorma Pilke
Videoiden selostustekstit Tatu Vaaskiven kirjoista Rooman tie (1940) ja Kurjet etelään (1946)

Lue lisää:

Kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Tatu Vaaskivi (1912-1942).

Muistikuvia Tatu Vaaskivestä

Kriitikko ja kirjailija Tatu Vaaskivi oli 1930-luvun keskeisiä kirjallisia vaikuttajia. Laaja historian- ja kirjallisuudentuntemus, kyky omaksua nopeasti vieraita kieliä ja kiinnostus psykologiaan ja psykoanalyysiin olivat hänelle ominaisia.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto