Hyppää pääsisältöön

Väsykysely: joka toinen meistä kärsii väsymysoireista

mies nukkuu työpöydällä olevan näppäimistön päällä
mies nukkuu työpöydällä olevan näppäimistön päällä Kuva: Shutterstock prisma studio

Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteiseen Väsykyselyyn on vastannut jo lähes 10 000 suomalaista. Ensimmäisten tulosten perusteella näyttää siltä, että suomalaiset ovat todella väsyneitä. Vain 5 prosenttia vastaajista herää aamuisin virkeänä.

Väsymysoireet ovat lisääntyneet viime vuosina jyrkästi. Unitutkija Markku Partinen tutkimusryhmineen haluaa kyselytutkimuksella selvittää, miten yleisestä ilmiöstä on kyse.

Yli puolet vastaajista usein tai aina väsyneitä

Väsykyselyssä kysyttiin, miten väsynyt tai virkeä olet herättyäsi. 24 prosenttia vastaajista kokee itsensä herätessään aina tai lähes aina väsyneeksi. Vielä useammat (32 %) kokee itsensä usein väsyneeksi herätessään. Toisin sanoen yli puolet suomalaisista (56 %) kokee itsensä herättyään usein tai aina väsyneeksi. Vain 5 prosenttia suomalaisista pomppaa sängystä ylös aina tai lähes aina virkeänä.

Suomalaiset näyttäisivät kärsivän väsymyksestä myös päivisin. Joka neljäs vastaajista tuntee itsensä väsyneeksi päivittäin tai lähes päivittäin. Useammin kuin kolmena päivänä viikossa itsensä väsyneeksi tuntee 52 prosenttia vastaajista.

nuori nainen haukottelee
nuori nainen haukottelee Kuva: Shutterstock prisma studio

Kun vastaajia pyydettiin itse kertomaan syitä väsymykselleen, useimmiten esiin nousi stressi. Monet kertoivat öisin murehtivansa työasioita, raha-asioita tai omia ja läheisten sairauksia. Muita yleisiä syitä väsymykseen olivat pienet lapset, vuorotyö ja kaamos. Aika monia vastaajista valvottivat erilaiset sairaudet ja kivut ja monilla oli myös diagnosoituja uniongelmia, kuten esimerkiksi uniapneaa. Myös kumppanin kuorsaus, hampaiden narskuttelu ja naapurista tai kadulta kuuluvat äänet mainittiin syinä huonoille yöunille.

Välillä syy omaan väsymykseen löytyi peilistä: "Menen liian myöhään nukkumaan."

Joka toisella nukahtamisvaikeuksia ja yöllisiä heräilyjä

Suhteellisen monella Väsykyselyn vastaajista on ollut vaikeuksia nukahtaa iltaisin. Vähintään kerran viikossa nukahtamisongelmista kärsii jopa 52 prosenttia vastaajista. Päivittäin tai lähes päivittäin unettomana sängyssä pyörii 12 prosenttia.

Monet vastaajista heräävät kesken unien vähintään kaksi kertaa yössä. Päivittäin tai lähes päivittäin näin käy 30 prosentille vastaajista. Useammin kuin kolmena päivänä viikossa yöllisiä heräilyjä on jo joka toisella vastaajista.

Väsykyselyyn vastanneet nukkuvat keskimäärin 6,5 tuntia yössä, kun aikuisille suositellaan 7-9 tunnin yöunia.

Voit edelleen vastata Väsykyselyyn! Varsinaiset tulokset kyselytutkimuksesta saadaan ensi keväänä.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede