Hyppää pääsisältöön

Marja Hintikka: Kiusaaja on kuningas

Marja Hintikka: Oletko kiusattu vai kiusaaja?
Marja Hintikka: Oletko kiusattu vai kiusaaja? marja hintikka

“Sä olit varmaan lapsena kiusaaja, koska kaikki menestyvät tyypit ovat olleet”. Näin totesi kaverini, johon olen tutustunut vasta aikuisiällä. Kiva, jos joku pitää menestyvänä, mutta oletus menneisyydestäni järkytti. Kiusaaja? Minäkö?

Minä olin luokan nörtti-hikari, joka piti äänekkäitä puheenvuoroja milloin mistäkin ja joutui pilkan kohteeksi. Olin luottamusoppilas, joka rekrytoitiin turvahenkilöksi luokan uusille oppilaille, olivatpa he juuri maahan muuttaneita tai koulua vaihtaneita, jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevia ikätovereita. Olin usein myös tilanteessa, jossa jouduin pahimpien kiusaajien ja luokan syrjityimmän väliin puolustavaksi panssariksi.

Silloin se oli rankkaa, mutta nyt olen roolistani kiitollinen.

Näin vierestä, millaista jälkeä kiusaaminen voi pahimmillaan tehdä.

En koskaan kiusannut ketään. Päinvastoin. Näin vierestä, millaista jälkeä kiusaaminen voi pahimmillaan tehdä. Se opetti ihmisten kanssa toimimisesta ja vaikeista sosiaalisista tilanteista todennäköisesti enemmän kuin mikään muu elämässäni.

Mutta miten saisin omat lapseni opetettua reiluiksi kavereiksi? Sellaisiksi, jotka eivät joudu tallotuksi, mutta uskaltavat tarvittaessa puolustaa heikompiaan? Tätä kai jokainen vanhempi toivoo.

Samaan aikaan moni äiti ja isä tokaisee parin saunakaljan jälkeen, että haluaisi lapsen lyövän mieluummin takaisin kuin alistuvan kiusaamiselle. On helpompi kestää ajatus, että piltti pärjää porukassa vaikka vähän kepuleillakin konsteilla, kuin pohtia sydän syrjällään, onkohan se tänään saanut turpaan.

Aikuiset eivät puutu kiusaamiseen.

THL:n Kouluterveyskysely kertoo hyviä ja huonoja uutisia. Kyselyn mukaan koulukiusaaminen yleistyi peruskoulussa vuoteen 2009 saakka, mutta on sen jälkeen vähentynyt.

Nuoret kokevat, että kiusaamiseen puuttuminen on yleistynyt. Silti edelleen esimerkiksi 88 prosenttia lukiolaistytöistä ja 86 prosenttia pojista on sitä mieltä, etteivät oppilaitoksen aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Peruskoulussa vastaavat lukemat olivat 69% (tytöt) ja 63% (pojat).

Marja Hintikka Liven Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisten vanhempien suurin pelko on, että joku tekee omalle lapselle pahaa. Kakkospelkona komeilee se, että lasta kiusataan. Vertailun vuoksi esimerkiksi pelko perheen hajoamisesta oli vasta sijalla 12 ja lapsen kuolema sijalla 4. Ajatus, että joku rääkkää lastani jossain, enkä itse ole paikalla puolustamassa, on äitien ja isien mielissä sietämätön.

Näin on varmasti siksikin, että kiusaaminen on valtavan yleistä. Eri tutkimusten perusteella 5-15 prosenttia Suomen 10-15 -vuotiaista koululaisista kokee kiusaamista. Aktiivisia kiusaajia on joka kymmenes.

Yhteistä kiusaajille ja kiusatuille on sosiaalisen ongelmanratkaisukyvyn puute. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että sosiaalisia taitoja opettamalla kiusaaminen lakkaa, mutta professorit Christina Salmiwalli ja Liisa Keltinkangas-Järvinen ovat osittain eri mieltä: osa kiusaajista on sosiaalisesti hyvin taitavia ja suosittuja, ja he ymmärtävät täysin, kuinka pahalta kiusatusta tuntuu.

Moni aikuinen katsoo kiusaamisen suhteen edelleen väärään suuntaan.

Moni aikuinen katsoo kiusaamisen suhteen edelleen väärään suuntaan. Kiusaajia ei löydetä, koska keskitytään lähinnä fyysisiin nujakoihin. Joukon henkisesti hyljeksimän lapsen on usein vaikea edes tajuta olevansa kiusattu. Lapsi kärsii yksin eikä uskalla valittaa asiasta kenellekään varsinkin, jos on tunne, että kantelusta seuraa vain pahempaa kiusaamista.

Tunnistan tämän.

Kun kerran erehdyin kertomaan luokassa esiintyvästä kiusaamisesta opettajille, sain lukea koulun vessan seinästä itseäni koskevia solvauksia loppuvuoden. Se kovetti sisäistä lastani sen verran, että nykyiseen työhöni liittyvä nettiloanheitto ei tunnu juuri miltään. Mutta onko se hyvä asia?

Ehkä sen pitäisi tuntua, joltakin.

Ei anneta kiusaajien enää olla kuninkaita.

Missioni tämän teeman ympärillä voi kiteyttää yhteen lauseeseen: ei anneta kiusaajien enää olla kuninkaita. Me aikuiset annamme sosiaalisen kanssakäymisen mallin omalla käytöksellämme ja kasvatuksellamme. Jos Suomi kerran on työpaikkakiusaamisen kärkimaita, on kai turha olettaa sopuisaa ja empaattista käytöstä lapsiltakaan. Ainakaan, ellemme itse ole valmiita muuttumaan.

Muutos ja tilanteen parantaminen lähtee meistä vanhemmista! Katsotaan peiliin: miten puhumme toisista ihmisistä, heidän ulkonäöstään ja valinnoistaan? Reagoimmeko ympäristöömme hyväksyvällä vai vihamielisellä asenteella?

Jokainen voi testata asiaa ihan pian.

Katso sinäkin Linnan juhlat pilkkaamatta! Onnistuuko?

Itsenäisyyspäivänä nähdään taas Suomen suurin perheohjelma, miljoonayleisöt ruutujen ääreen keräävä Linnan Juhlat. Haastankin meidät kaikki katsomaan Itsenäisyyspäivän vastaanoton lasten kanssa arvostelematta yhtäkään asua, kampausta tai alleja. Niin, alleja. Maan ensimmäinen kuvankäsittely tehtiin presidentti Paasikiven puolison Allin käsivarsille. Kenties hän pelkäsi kansan arvostelua ja pilkkakommenttaja. Vuosi oli 1953.

Osaisimmeko olla armollisempia toisillemme nyt, 63 vuoden kuluttua?

Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus
Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus marja hintikka live

MHL: Kiusaaja on kuningas

Yle TV2 maanantaina 21.11. klo 21 - vieraina tuottaja-juontaja ja mediapersoona Aki Linnanahde sekä juontaja Maisa Torppa.
Yle Puhe tiistaina 22.11. klo 16
yle.fi/mhl

Liity meihin:

Facebook
Twitter
Instagram
Osallistu keskusteluun: #yleMHL

Lisää ohjelmasta

Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto
Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto Kuva: Yle Marja Hintikka Live,elisa poskiparta,Turun yliopisto,erityisasiantuntijat
Poika lyö nyrkillä ja irvistää
Poika lyö nyrkillä ja irvistää Kuva: pixabay.com/cre8tivehome0 eve mantu,Marja Hintikka Live
Maisa Torppa
Maisa Torppa Kuva: Kai Joronen Photography marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.