Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Sekä Sonera että Elisa mainostavat nopeinta 4G-verkkoa – miten se on mahdollista?

Kuvakollaasi Elisan ja Soneran mainoksista.
Kuvakollaasi Elisan ja Soneran mainoksista. Kuva: Yle/Ilkka Kemppinen, kuvakaappaus: elisa.fi, kuvakaappaus: sonera.fi kuningaskuluttaja,Elisa,Telia Finland

Isojen operaattoreiden nopeuskisa hämmentää kuluttajaa: Sekä Sonera että Elisa väittävät, että juuri heidän 4G-verkkonsa on nopein. Asiantuntija näkee puutteita mittauksissa, joihin mainonta perustuu. Itselleen nopeimman operaattorin voi selvittää vain käyttäjä itse.

Elisa vakuuttaa, että heidän 4G verkkonsa on nopein: keskimääräinen latausnopeus 37 megabittiä sekunnissa. Myös Sonera mainostaa maan nopeinta 4G-verkkoa: keskimääräinen latausnopeus vajaat 30 Mbit/s.

- Ero johtuu siitä, miten ja missä nopeus on mitattu, toteaa Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa.

Manner muistuttaa, ettei kummankaan mittaustulos ole vedenpitävä. Molemmat olisi voitu tehdä paremmin, mutta Manner luottaa kuitenkin Soneran mittaukseen enemmän kuin Elisan.

Soneran verkon ilmoitettu nopeus perustuu noin 1,2 miljoonaan mittaukseen, joita tavalliset käyttäjät ovat tehneet Speedtest-palvelun kautta. Nopeusmittauksia on tehty sisätiloissa ja ulkona eri puolilla maata. Mannerin mukaan mittauksen suuri kattavuus on sen vahvuus.

- Toisaalta siinä on haasteena liittymärajoituksia, ja seassa ehkä huonoja laitteita, jotka vaikuttavat tulokseen.

Elisa puolestaan on tilannut tutkimuksen, joka on selvittänyt 4G-verkon nopeutta ulkona. Yhteneväisiä mittauksia on tehty 35 kaupungissa ja niiden välisillä pääteillä.

Elisan mittauskohteet kartalla:

Mainoksissaan Elisa kuitenkin viestii, että asia on selvitetty perinpohjaisesti: Elisan 4G-verkko on tutkitusti Suomen nopein. Tutkimuksesta ei kuitenkaan selviä, kuinka nopea Elisan verkko todellisuudessa on sisätiloissa. Lisäksi 40 % väestöstä asuu alueilla, joilla mittauksia ei ole tehty lainkaan.

- Elisan tutkimus on tehty pääosin Etelä-Suomessa ja siitä puuttuu tietoa Itä- ja Pohjois-Suomesta, joissa Soneran ja DNA:n yhteinen verkko on vahva, toteaa Manner.

Manner suhtautuu epäillen Elisan teettämään tutkimukseen, jonka on toteuttanut Elisan valitsema tutkimusyritys European Communications Engineering Oy (ECE). Se on useissa tutkimuksissaan tullut siihen lopputulokseen, että Elisan verkko on paras.

- Tulee vähän samoja fiiliksiä kuin että jos Nokian renkaat teettää testin, jossa Nokian renkaat on aina parhaita renkaita maailmassa.

Jukka Manner
Professori Jukka Manner kaipaa verkkojen nopeudesta monipuolisempia tutkimuksia. Jukka Manner Kuva: Yle/Niklas Fagerström jukka manner

Manner peräänkuuluttaa monipuolisempia nopeustestejä. Mittauksissa pitäisi huomioida sekä lataus- että lähetysnopeus, 4G-verkon kattavuus käytännössä ja miten korkealaatuinen verkko olisi.

- Tällaisilla kriteereillä saataisiin oikeampi kuva siitä, mikä 4G-verkko todellisuudessa on Suomen nopein.

Manner kaipaisi tutkimusta myös siitä, että käyttäjät todella saavuttavat riittävän nopeuden myös käytännössä. Esimerkiksi nopeus 10 Mbit/s riittää nykypäivänä useimmille käyttäjille.

- Onko sillä kuluttajalle merkitystä, onko latausnopeus 15 vai 30 megabittiä sekunnissa? Suurin osa kuluttajista ei välttämättä huomaa eroa.

Yhteiset mittausvälineet puuttuvat

Yhteisiä välineitä 4G-verkon nopeuden mittaamiseen ei siis nykytilanteessa ole. Kuluttaja voi selvittää asiaa Nettitutka-palvelulla, jota Manner on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopistossa.

Nettitutka perustuu käyttäjien itse tekemiin mittauksiin. Mittaukseen voi käyttää haluamaansa nopeustestiä, esim. Ooklan tarjoamaa Speedtest.net-sovellusta. Kaikki mittaukset kuitenkin tehdään saman palvelimen kautta, jotta tulos olisi lähempänä totuutta, kertoo Manner.

- Me emme ole kiinnostuneita verkon maksiminopeudesta, jota Speedtest mittaa, vaan käyttäjien saavuttamasta todellisesta nopeudesta. Ja se mitataan hiukan eri tavalla.

Nettitutkan keräämä data osoittaa operaattoreiden 4G verkoissa olevan suuria nopeuseroja riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan.

- Yhtä ainoaa oikeaa operaattoria ei todellakaan voi suositella kaikille suomalaisille. Alueiden välillä on selkeitä eroja.

Nettitutkan kartalla näkyvät mitatut 4G-nopeudet eri puolilla Suomea.

Kuvakaappaus Nettitutka-kartasta.
Nettitutka näyttää alueelliset nopeuserot kartalla. Kuvakaappaus Nettitutka-kartasta. Kuva: Kuvakaappaus: www.netradar.org nettitutka,Kuningaskuluttaja (Tv)

Operaattoria valitessa kannattaakin tutustua nopeusmittausten tuloksiin juuri niillä alueilla, joilla itse eniten liikkuu.

Elisa ja Sonera korostavat verkon latausnopeutta, mutta professori Manner muistuttaa, että myös lähetysnopeudella on merkitystä. Hän kutsuu sitä ”some-nopeudeksi”.

- Videon lataaminen Facebookiin voi kestää todella kauan, jos lähetysnopeus on hidas.

Nettitutkan mukaan 4G-nopeudet ovat viime aikoina laskeneet monilla paikkakunnilla. Tämä selittyy sillä, että rajallista kaistaa on jakamassa yhä useampi mobiilikäyttäjä.

Ja mitä useampi käyttäjä verkossa surffaa, sitä hitaammaksi nopeus hiipuu. Myös kellonaika vaikuttaa verkon nopeuteen: Iltaisin nopeus on alhaisempi, yöllä useimpien käyttäjien nukkuessa nopeutta piisaa.

Mittaa oma nopeutesi:

Kuvakaappaus Nettitutka-palvelusta
Kuvakaappaus Nettitutka-palvelusta Kuva: Kuvakaappaus: www.netradar.org nettitutka

Muokattu 23.11.2016:
Korjattu lause Soneran tarjoamaa Speedtest.net-sovellusta muotoon Ooklan tarjoamaa Speedtest.net-sovellusta.
Soneran verkon ilmoitettu nopeus perustuu noin 1,2 miljoonaan mittaukseen, joita tavalliset käyttäjät ovat tehneet Speedtest.net sivustolla muotoon Speedtest-palvelun kautta

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.