Niklas Fagerström
Yle
Terhi Vuorinen
Yle
Isojen operaattoreiden nopeuskisa hämmentää kuluttajaa: Sekä Sonera että Elisa väittävät, että juuri heidän 4G-verkkonsa on nopein. Asiantuntija näkee puutteita mittauksissa, joihin mainonta perustuu. Itselleen nopeimman operaattorin voi selvittää vain käyttäjä itse.
Elisa vakuuttaa, että heidän 4G verkkonsa on nopein: keskimääräinen latausnopeus 37 megabittiä sekunnissa. Myös Sonera mainostaa maan nopeinta 4G-verkkoa: keskimääräinen latausnopeus vajaat 30 Mbit/s.
- Ero johtuu siitä, miten ja missä nopeus on mitattu, toteaa Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa.
Manner muistuttaa, ettei kummankaan mittaustulos ole vedenpitävä. Molemmat olisi voitu tehdä paremmin, mutta Manner luottaa kuitenkin Soneran mittaukseen enemmän kuin Elisan.
Soneran verkon ilmoitettu nopeus perustuu noin 1,2 miljoonaan mittaukseen, joita tavalliset käyttäjät ovat tehneet Speedtest-palvelun kautta. Nopeusmittauksia on tehty sisätiloissa ja ulkona eri puolilla maata. Mannerin mukaan mittauksen suuri kattavuus on sen vahvuus.
- Toisaalta siinä on haasteena liittymärajoituksia, ja seassa ehkä huonoja laitteita, jotka vaikuttavat tulokseen.
Elisa puolestaan on tilannut tutkimuksen, joka on selvittänyt 4G-verkon nopeutta ulkona. Yhteneväisiä mittauksia on tehty 35 kaupungissa ja niiden välisillä pääteillä.
Elisan mittauskohteet kartalla:
Info: Tässä on ollut ulkoinen upotus, joka nyt ei enää toimi, ja siksi on poistettu.
Mainoksissaan Elisa kuitenkin viestii, että asia on selvitetty perinpohjaisesti: Elisan 4G-verkko on tutkitusti Suomen nopein. Tutkimuksesta ei kuitenkaan selviä, kuinka nopea Elisan verkko todellisuudessa on sisätiloissa. Lisäksi 40 % väestöstä asuu alueilla, joilla mittauksia ei ole tehty lainkaan.
- Elisan tutkimus on tehty pääosin Etelä-Suomessa ja siitä puuttuu tietoa Itä- ja Pohjois-Suomesta, joissa Soneran ja DNA:n yhteinen verkko on vahva, toteaa Manner.
Manner suhtautuu epäillen Elisan teettämään tutkimukseen, jonka on toteuttanut Elisan valitsema tutkimusyritys European Communications Engineering Oy (ECE). Se on useissa tutkimuksissaan tullut siihen lopputulokseen, että Elisan verkko on paras.
- Tulee vähän samoja fiiliksiä kuin että jos Nokian renkaat teettää testin, jossa Nokian renkaat on aina parhaita renkaita maailmassa.
Manner peräänkuuluttaa monipuolisempia nopeustestejä. Mittauksissa pitäisi huomioida sekä lataus- että lähetysnopeus, 4G-verkon kattavuus käytännössä ja miten korkealaatuinen verkko olisi.
- Tällaisilla kriteereillä saataisiin oikeampi kuva siitä, mikä 4G-verkko todellisuudessa on Suomen nopein.
Manner kaipaisi tutkimusta myös siitä, että käyttäjät todella saavuttavat riittävän nopeuden myös käytännössä. Esimerkiksi nopeus 10 Mbit/s riittää nykypäivänä useimmille käyttäjille.
- Onko sillä kuluttajalle merkitystä, onko latausnopeus 15 vai 30 megabittiä sekunnissa? Suurin osa kuluttajista ei välttämättä huomaa eroa.
Yhteiset mittausvälineet puuttuvat
Yhteisiä välineitä 4G-verkon nopeuden mittaamiseen ei siis nykytilanteessa ole. Kuluttaja voi selvittää asiaa Nettitutka-palvelulla, jota Manner on ollut mukana kehittämässä Aalto-yliopistossa.
Nettitutka perustuu käyttäjien itse tekemiin mittauksiin. Mittaukseen voi käyttää haluamaansa nopeustestiä, esim. Ooklan tarjoamaa Speedtest.net-sovellusta. Kaikki mittaukset kuitenkin tehdään saman palvelimen kautta, jotta tulos olisi lähempänä totuutta, kertoo Manner.
- Me emme ole kiinnostuneita verkon maksiminopeudesta, jota Speedtest mittaa, vaan käyttäjien saavuttamasta todellisesta nopeudesta. Ja se mitataan hiukan eri tavalla.
Nettitutkan keräämä data osoittaa operaattoreiden 4G verkoissa olevan suuria nopeuseroja riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan.
- Yhtä ainoaa oikeaa operaattoria ei todellakaan voi suositella kaikille suomalaisille. Alueiden välillä on selkeitä eroja.
Nettitutkan kartalla näkyvät mitatut 4G-nopeudet eri puolilla Suomea.
Operaattoria valitessa kannattaakin tutustua nopeusmittausten tuloksiin juuri niillä alueilla, joilla itse eniten liikkuu.
Elisa ja Sonera korostavat verkon latausnopeutta, mutta professori Manner muistuttaa, että myös lähetysnopeudella on merkitystä. Hän kutsuu sitä ”some-nopeudeksi”.
- Videon lataaminen Facebookiin voi kestää todella kauan, jos lähetysnopeus on hidas.
Nettitutkan mukaan 4G-nopeudet ovat viime aikoina laskeneet monilla paikkakunnilla. Tämä selittyy sillä, että rajallista kaistaa on jakamassa yhä useampi mobiilikäyttäjä.
Ja mitä useampi käyttäjä verkossa surffaa, sitä hitaammaksi nopeus hiipuu. Myös kellonaika vaikuttaa verkon nopeuteen: Iltaisin nopeus on alhaisempi, yöllä useimpien käyttäjien nukkuessa nopeutta piisaa.
Mittaa oma nopeutesi:
- Nettitutka on internet-yhteyksien nopeutta mittaava palvelu, joka perustuu käyttäjien tekemiin nopeusmittauksiin.
- Palvelu on kehitetty Aalto-yliopistossa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella.
- Löytyy osoitteesta Netradar.org.
Muokattu 23.11.2016:
Korjattu lause Soneran tarjoamaa Speedtest.net-sovellusta muotoon Ooklan tarjoamaa Speedtest.net-sovellusta.
Soneran verkon ilmoitettu nopeus perustuu noin 1,2 miljoonaan mittaukseen, joita tavalliset käyttäjät ovat tehneet Speedtest.net sivustolla muotoon Speedtest-palvelun kautta
