Hyppää pääsisältöön

Engel toi Jukka Viikilälle Finlandia-palkinnon

Kirjailija Jukka Viikilä
Kirjailija Jukka Viikilä Kirjailija Jukka Viikilä Kuva: Marek Sabogal Jukka Viikilä,kirjailijat

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden hienosta kuuden kirjan listasta nousi ehkä hieman yllättäen palkinnon saajaksi Jukka Viikilä teoksellaan Akvarelleja Engelin kaupungista.

Romaani kertoo Carl Ludvig Engelin elämästä vuosien 1816 - 1840 välisenä aikana Helsingissä. Kirja on kuvitteellinen unipäiväkirja.

Carl Ludvig Engelin vesivärimaalaus Senaatintorista
Carl Ludvig Engelin vesivärimaalaus Senaatintorista Carl Ludvig Engelin vesivärimaalaus Senaatintorista Senaatintori,Carl Ludvig Engel
Helsinki, Senaatintori. Helsingin yliopisto ja yliopiston kirjasto sekä Suurkirkko (myöh. Helsingin tuomiokirkko). Autoja pysäköitynä kadun varrelle.
Senaatintori, Helsingin tuomiokirkko, Helsingin yliopiston keskustakampus ja Kansalliskirjasto Helsinki, Senaatintori. Helsingin yliopisto ja yliopiston kirjasto sekä Suurkirkko (myöh. Helsingin tuomiokirkko). Autoja pysäköitynä kadun varrelle. Kuva: Aarne Pietinen Oy/OP suurkirkko,Senaatintori,Helsingin tuomiokirkko,Helsingin yliopiston keskustakampus,Kansalliskirjasto
Senaatintori ja Helsingin tuomiokirkko. Kuvan etualalla näkyy Senaatintori ja kuvan keskellä taustalla näkyy valaistu tuomiokirkko.
Senaatintori ja Helsingin tuomiokirkko. Kuvan etualalla näkyy Senaatintori ja kuvan keskellä taustalla näkyy valaistu tuomiokirkko. Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen img_2010_00189482,Helsingin tuomiokirkko,Senaatintori

Vahvimpina palkinnon saajina pidin ehdokkaista Sirpa Kähköstä, Tommi Kinnusta ja Riku Korhosta. Heidän teoksensa ovat tarinallisesti ja kielellisesti lumoavia. Kähkönen päätti Tankkien kesä romaanillaan upean Kuopio-sarjan. Kinnusen kirjan hahmoissa on avarakatseista suvaitsevaisuutta, joka puhuttelee lukijaa tällaisena aikana. Korhonen pureutuu ihmismielen houkutuksiin ja pahuuden olemukseen ravistelevalla tavalla.

Kuunnelma Akvarelleja Engelin kaupungista on kuunneltavissa Yle Areenassa 30 vrk.

Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkittu Jukka Viikilä Kultakuumeen haastateltavana:

Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki
(kohdassa 2'56 alkaa Senaatintorin esittely tai kuten ennen kutsuttiin Suurtori)

Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinto 2016
Mari Manninen: Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret

Toimittaja ja tietokirjailija Mari Manninen Kultakuumeen haastateltavana:

Lasten- ja nuortenkirjan Finlandia -palkinto 2016
Juuli Niemi : Et kävele yksin

Juuli Niemi Kultakuumeen haastateltavana:

Kommentit
  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka eri kielet vaikuttavat ajatteluun ja maailmankuvaan?

    Kieli vaikuttaa mailmankuvaan

    Ruotsi ei ehkä ole enää entisensä, mutta voiko ruotsin kielen oppiminen olla vahingoksi suomalaiselle ajattelulle? Vaarantuuko kaurismäkeläinen olemuksemme, jos omaksumme liikaa ruotsalaista tapaa hahmottaa maailmaa? Jokaisessa ruotsalaisessa kun taitaa asua pieni ystävällinen prinsessa Victoria.

  • “Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

    Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

    Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

  • Avaruusromua: Keskellä ei mitään!

    Hän kulkee omia polkujaan, trendeistä piittaamatta.

    Hän voitti "Vuosisadan lappilainen" -yleisöäänestyksen. Hän on vuosikymmenien mittaan ollut mukana monenlaisissa musiikillisissa projekteissa. Hän on kulkenut omia polkujaan, trendeistä piittaamatta. Häntä on kuvailu muun muassa sanoilla: erilainen, outo, sydämellinen, tinkimätön ja rehellinen. Viime vuosina hän on tehnyt rankan elektronisia soololevyjä. Hän on Veli-Matti O Äijälä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Humaani älykaupunki perustuu luottamukseen

    Mitä älykkäät kaupungit merkitsevät asukkaiden kannalta?

    Älykkäät kaupungit ovat tulossa! Toistaiseksi älykaupunki näyttää ulospäin sellaiselta kuin esimerkiksi Helsinki, jossa on mainiosti toimivia kaupunkipyöriä. Ratikan kulkua voi seurata älypuhelimella, koska raitiovaunujen sijainti on avointa dataa.

  • Eurooppalaisen elokuvan mestari Agnès Varda kulkee yhä omia teitään

    Teemalauantaissa kaksi Vardaa: Kasvot, kylät ja Onnen hetket

    Elokuvaohjaaja Agnès Varda on oman tiensä kulkija ja edelläkävijä, jonka visiota ei ikä ole hämärtänyt. Uusi Kasvot, kylät -elokuva seuraa Vardan ja nuoren katutaiteilijan JR:n kiehtovaa yhteisötaiteellista valokuvaprojektia ympäri Ranskaa. Lisäksi Teemalauantaissa esitetään Ranskan uuden aallon merkkiteos Onnen hetket, jonka Varda ohjasi hehkuvissa väreissä vuonna 1965.

  • “Puhhuu niin ko ei olis poskilihoja ollenkhaan.”

    Suomalaiset käyttävät valehtelusta värikkäitä ilmaisuja.

    Elämme ehkä totuuden jälkeistä aikaa, mutta suomalaiset osaavat mainiosti erottaa, mikä on valetta. Valehtelulle on myös monia värikkäitä ilmauksia, toiset suorempia ja toiset kohteliaampia. Niitä on ehkä jopa enemmän kuin eduskunnassa, jossa toista ei saa syyttää valehtelijaksi.

  • Avaruusromua: Ihmisen ääni, sähkökitara ja kirkkourut

    Soitin joka meillä on aina mukanamme.

    Maailman vanhin instrumentti. Soitin, joka meillä on aina mukanamme. Se on ihmisääni. Tutkijat sanovat, että ihmisäänen kehittyminen nykyisenlaiseksi on kestänyt noin 200 000 vuotta, joten kyllä tämän instrumentin kehittelyyn on jokin aika mennyt. Laulaminen on eräs parhaista keinoista rauhoittua ja keskittyä, sanovat musiikkiterapeutit. Laulaminen rentouttaa. Ihmisääni vaikuttaa. Avaruusromussa ihmisäänen lisäksi muun muassa sähkökitara ja kirkkourut. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Testaa kuinka kauhee akka olet?

    Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?

    Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.

  • Astrid Lindgrenin elämän kipein vaihe muuttui elokuvaksi – suhde pomoon ja lapsen luovuttaminen sijaiskotiin

    Draamaelokuva seuraa tarkkaan tositapahtumia

    Tanskalaisen Pernille Fischer Christensenin ohjaama Nuori Astrid -elokuva poimii aiheekseen lastenkirjailijan elämän kipeimmän tapahtumasarjan. Astrid Lindgren (tuolloin Ericsson) ryhtyi suhteeseen keski-ikäisen naimisissa olevan miehen kanssa. Hän synnytti aviottoman lapsen 18-vuotiaana ja ajautui suuriin vaikeuksiin. Tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Peppi Pitkätossua ja Lindgrenin lastenkirjailijauraa.