Hyppää pääsisältöön

Populismi kasvaa antisemitismin käyttövoimaksi

Oikeistopopulismi ja äärioikeistolaiset liikkeet ovat voimistuneet miltei kaikissa Euroopan maissa.
Saksan populistipuolue Vaihtoehto Saksalle, Alternative für Deutschland, AfD, on voittanut peräjälkeen jo kymmenen osavaltion maapäivävaalit.
Pelkästään vuonna 2016 AfD saavutti viiden osavaltion parlamentissa, ensikertalaiselle puolueelle merkittävän suuren, eli 13 – 24 prosentin ääniosuuden.
Saksan juutalaisten keskusneuvoston puheenjohtaja Josef Schuster seuraa huolestuneena miten populistisen politiikan kannatuksen kasvu voimistaa samalla myös äärioikeistolaisen juutalaisvastaisuuden nousua julkisuuden kärkeen.

harmaapäinen mies katsoo kiinteästi eteenpäin
Josef Schuster harmaapäinen mies katsoo kiinteästi eteenpäin Josef Schuster

"Antisemitismin julkinen ilmaiseminen on tullut salonkikelpoisemmiksi. Alentuvassa sävyssä tapahtuva juutalaisvastaisuuden julkituominen on jälleen ikään kuin sallittua. Sama koskee kaikkia vähemmistöjä vastaan tapahtuvaa lietsontaa. Ja tämä kaikki tapahtuu aivan yhteiskunnan keskiössä."

Tai toisin kysyttynä – onko sellainen ulkomaalais- ja islamvastainen puolue kuin AfD tullut salonkikelpoisemmaksi – siis käyttääkö popolistipuolue ikään kuin polttoaineenaan pakolaisvastaista ilmapiiriä ja avaa lopulta kanavat myös juutalaisvastaiselle propagandalle?

"AfD:n ja heidän puolueohjelmansa hyökkäysten tähtäimessä ovat esisijaisesti muslimit. Mutta kun puolueen ohjelmaa tutkii vähän tarkemmin, niin siellä vaaditaan esimerkiksi rituaaliteurastuksen kieltämistä. Ja tällaiset uskontoon ja sen mukaiseen puhtaaseen elämään liittyvien perinteisten tapojen kiellot eivät koske pelkästään muslimeja, vaan myös juutalaisia.
Olen ihan varma, että jos tilanne vaan kehittyy AfD:n politiikan kannalta suotuisalla tavalla ja jos juutalainen yhteisö Saksassa olisi suurempi, tai kasvaa nykyistä suuremmaksi, niin tuon populistiliikkeen kiihotus ei jää pelkästään muslimeja vastaan suunnatuksi.
Ihan taatusti he kiihottavat vainoamaan kaikkia vähemmistöjä. Niin muodoin propaganda kohdistuu myös juutalaisia vastaan."

Esimerkiksi AfD-puolueen Baden-Würtenbergin osavaltioparlamentin edustaja Wolfgang Gedeon käyttää poliittista asemaansa oikeistoradikaalin propagandan levittämiseen. Hän nimittää juutalaisten joukkomurhan kieltämistä vain ”toisinajatteluksi”. AfD:n Thüringenin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Björn Höcken puhetilaisuudet ovat kuin suoraan 1930-luvun kansallissosialistien oppikirjasta.
Saksan juutalaisyhteisön puheenjohtaja Josef Schuster:

"Minulla on henkilökohtaisesti sellainen tunne, että antisemitismi ei ole klassisessa mielessä lisääntynyt. Mutta se ilmaistaan aikaisempaa julkeamin.
Jo vuosien ajan Saksassa on julkaistu erilaisia tutkimuksia, jotka aina uudelleen osoittavat, että 20 prosentilla saksalaisista on juutalaisvastaisia ennakkoluuloja.
Eli joka viides saksalainen ei halua asua juutalaisen naapurissa.
Mutta aivan uutta on, että ihan viime kuukausina ja vuosina olemme joutuneet kokemaan äärioikeistolaisten rikosten kääntymisen kasvuun. Tästä ei välttämättä voida suoraan päätellä, että antisemitismi sellaisenaan olisi kasvanut. Kyse on lähinnä siitä, että oikeistoradikaalien piireissä on tultu entistä röyhkeämmiksi. Siellä ovat nyt avoimia ja sallittuja sellaiset asiat, joita vuosikausiin ei ole pidetty julkaisukelpoisina eikä sanottu ääneen. Vaikkakin ne juutalaisvihamieliset ajatuskulut ovat ihan yhtä lailla olleet toki olemassa."

Millainen yhteys tarkkaan ottaen vallitsee nyt pintaan nousseen juutalaisvastaisuuden ja Saksan oikeistopopulismia ja jopa äärioikeistolaisuutta edustavan AfD-puolueen kannatuksen kasvun välillä.

"Aluksi EU-vastaisena tunnettu AfD-puolue perustettiin hajaannuksen jälkeen uudistetussa muodossa noin vuosi sitten. Puolue keskittyy ohjelmateemoissaan pakolaisten vainoamiseen. Varsinkin viime vuoden kesän ja syksyn jälkeen on Saksasta etsinyt turvaa ja suojaa jo melkoinen joukko pakolaisia. Ja tätä ihmisryhmää vastaan AfD kohdistaa kiihotusta, vainoa ja mustamaalausta.
Mutta samaan aikaan AfD ja sen hengenheimolaiset yllyttävät ihmisiä kääntymään kaikkia vähemmistöryhmiä vastaan. Puolue ei ole ottanut etäsyyttä tai erottautunut klassisesta oikeistoradikaalista porukasta.
Oletan, että tämä tapahtuu tietoisesti. Eli AfD tarkoituksella suvaitsee riveissään äärioikeistolaista jäsenkuntaa ja oikeistoradikaaleja puolueaktivisteja. Näin AfD muodostuu aina vain kovaäänisemmäksi äänitorveksi kirjavalle joukolle ultraoikeistolaisia kiihottajia."

Äärioikeistolaisesti motivoituneet rikokset ovat parissa vuodessa lisääntyneet Saksassa.
Vuonna 2015 tehtiin sisäministeriön tietojen mukaan liittotasavallassa 13 800 äärioikeistolaiseksi laskettua rikosta. Kasvua edellisvuodesta on 30 prosenttia.
Kasvu jatkuu saman suuntaisena. Alkuvuoden tilastokertymän mukaan tullaan vuonna 2016 ylittämään 15 000 äärioikeistolaisilla perusteilla motivoituneen rikoksen raja.
Josef Schuster:

"Selvä se. Sitä uskalletaan jälleen ensinnäkin sanoa ja toisekseen tehdä sellaista, mitä vuosiin-, tai vuosikymmeniin ei uskallettu sanoa tai tehdä. En minä oikeastaan usko, että antisemitismi olisi tässä takavuosina ollut kadoksissa. Että nyt olisi kyse uudesta antisemitismistä.
Sillä, jos joku oli - sanokaamme kolme vuotta sitten, tai viisi vuotta takaperin, tai kymmenen vuotta siten - sitä mieltä, että Saksassa ei ole enää antisemitismiä, niin sellaiselle henkilölle minun täytyy sanoa, että älä unta näe."

Miten pakolaiskriisi kytkeytyy antisemitismin nousuun?

"Nyt täytyy katsoa selkeästi miltä suunnalta se antisemitismi oikein on peräisin. Juutalaisvastaisuus tulee politiikan äärioikealta laidalta. Ja se ei sinällään ole minun mielestäni määrällisesti muuttunut. On olemassa myös antisemitismiä, joka on peräisin politiikan äärivasemmalta laidalta. Siinäkään en näe määrän mainittavasti muuttuneen.
Yhteiskunnassa on kyllä jotakin aivan uutta, mikä ei kuitenkaan määrällisesti näyttele vielä kovin suurta roolia. On nimittäin noussut uusi ja ajankohtainen huoli siitä, että antisemitismi voimistuu arabitaustaisten pakolaisten välityksellä. He ovat kotimaassaan kasvaneet Israel- ja juutalaisvastaisten uskomusten ilmapiirissä. Ja kun jollekulle iskostetaan vuosikymmenien ajan mieleen, että juutalaiset ovat pahinta mitä maailmasta löytyy, niin jossakin vaiheessa syntyy stereotypia ja sen myös uskoo todeksi.
Eikä uuteen maahan saavuttaessa tällaisia uskomuksia jätetä rajan taakse. Stereotypiat seuraavat tuomisina mukana uuteen maahan. Ja täällä meillä Saksassa nousee juutalaisten keskuudessa tietenkin huoli siitä, että nämä kaavamaiset uskomukset virkistyvät henkiin ja johtavat sitten edelleen myös antisemitistisiin tekoihin.

Nyt täytyy samalla muistaa, että Saksaan on saapunut yli miljoona pakolaista. Näiden ihmisten maahanmuuton seurauksena nousi isolle joukolle kantaväestöä heitä itseään koskeva huoli ja hätä. He huolestuivat sellaisista asioista, joista heidän oma olemassaolonsa ja toimeentulonsa on riippuvainen, kuten sosiaaliturvan riittävyydestä.
Ainoa puolue, joka otti nämä huolet kantaakseen oli AfD. Se tosin tarttui asiaan hyvin poleemisella tavalla. Eikä tarjonnut minkäänlaisia positiivisia ratkaisumalleja. Siitä lähtien AfD on kalastellut tällä keinolla saksalaisten äänestäjien suosiota ja hankkinut tällä saalistelulla suhteellisen suuren tukijoukon puolueelle. Tukijoukkoa on haalittu nimenomaan niistä ihmisryhmistä, jotka ovat perinteisesti tunteneet olonsa kotoisaksi äärioikeistolaisissa ympyröissä. Ja tästä oikeistoradikaaliporukasta AfD ei ole ymmärtänyt - tai ei ole halunnut ymmärtää - ottaa selkeästi etäisyyttä.
Ja tällä tavalla Saksaan on syntynyt puolueorganisaatio, missä rajat äärioikeistolaisuuden ja oikeistopopulismin välillä ovat erittäin häilyvät."

AfD:n vaalivoitot ovat säikäyttäneet perinteisten demokraattisten puolueiden edustajat pohtimaan oman poliittisen vaikutusvaltansa tulevaisuutta. Saksan päähallituspuolueen Kristillis-demokraattisen unionin CDU:n liittopäiväedustaja Veronika Bellmann on lausunut, että ”ei voida sulkea pois CDU:n ja AfD:n hallituskoalitiota osavaltio- ja liittopäivätasolla”.
Hermann Winkler, CDU :n itäsaksalaisten EU-parlamentaarikkojen puhemies vaatii ihan suoraan CDU:n ja AfD:n koalitioyhteistyötä, koska ”Sillä turvataan porvarillinen enemmistö. Muuten Saksaa ohjataan kohti vasemmistolaista tasavaltaa” .
Saksan juutalaisten keskusneuvoston puheenjohtaja Josef Schuster:

"Tuossa on kyse keskustelusta, jonka minä voin tulkita vain puhtaan populistiseksi retoriikaksi. En voi kuvitellakaan, että sellainen puolue kuten CDU, jolla on poliittista vastuuta ja joka tietää mitä poliittinen vastuu merkitsee, voi tosimielessä leikitellä ajatuksella mennä AfD:n kanssa mukaan samaan hallituskoalitioon."

Mutta mitä jos kuitenkin näin tapahtuu - politiikassa ovat kuitenkin kaikki yhdistelmät mahdollisia.

"Jos Saksaan tulee porvarillisten unionipuolueiden koalitio yhdessä AfD:n kanssa, niin silloin ollaan todellakin tilanteessa, joka saattaisi minut erittäin syvän huolen valtaan."

Ensimmäistä kertaa toisen maailman sodan jälkeen näyttää Saksan poliittiseen järjestelmään
vakiintuvan oikean äärilaidan puolue. Miksi juuri nyt?

"Saksan kannalta katsottuna näyttää siltä, että monet kansalaiset, jotka viimeaikaisissa maapäivävaaleissa antoivat äänensä AfD:lle, olivat klassisia protestiäänestäjiä.
He haluavat lähettää vakiintuneille puolueille viestin kansalaisten kapinasta ja demokraattisten puolueiden epäonnistumisesta. Tässä yhteydessä he unohtivat kenelle he oikeastaan tulivat äänensä antaneeksi. Olen vakuuttunut, että kaikki AfD:n äänestäjät eivät ole äärioikeistolaisia.
Äänestäjät eivät harkitse sen tarkemmin kenen perässä he oikein juoksevat. He eivät tarkkaan tiedä millainen on tämä porukka, jolta ei ole onnistunut pesäeron tekeminen oikeistoradikalismin kanssa.

Kun taas tarkastelette tilannetta Ranskassa ja matkustatte eräiden Etelä-Ranskan kaupunkien halki, niin huomaatte, että äärimmäisen suuri osa asukkaista on arabi- ja muslimitaustaisia. Samalla käy selväksi miten pahasti ghettoutunut koko asuinympäristö on. Näkymä paljastaa seudun taloudellisen surkeuden. Monet liiketilat ammottavat tyhjinään. Tämä siis kaupungeissa, missä asukkaiden valtaosa on tullut Pohjois-Afrikan Maghreb-valtioista. Tuollainen kehitys on juuri se uhka mikä monia saksalaisia pelottaa. Ranskalaisen ilmiön nähdessään he ajattelevat, että sellaiseksi taloudellinen ja sosiaalinen kehitys uhkaa luisua myös Saksassa."

Mikä oikeastaan yhdistää sellaisia poliittisia ryhmiä, kuten oikeistopopulistit, äärioikeistolaiset ja toisaalta Israelin vastustajat?

"Oikeistopopulisteilla kuin äärioikeistolaisillakin, samalla tavalla Saksassa kuin muissa eurooppalaisissa maissa, on yksi ja kaikkia yhdistävä ominaisuus. Se on kaikenlaisten vähemmistöjen torjuminen ja kieltäminen. Erityisesti tulilinjalla ovat toisista maista tulleet vähemmistöt, jotka ainakin ensi alkuun ovat vieraita siinä kyseisessä maassa.
Ja koska me juutalaiset edustamme toista uskontoa, niin me kuulumme tässä katsannossa myös vähemmistöön. Vaikkakaan emme välttämättä ole vieraita siinä maassa.
Kun katson vaikka omaa sukupuutani, niin voin seurata sukuni vaiheita 450 vuoden päähän taaksepäin täällä Würzburgissa tai Ala-Frankenin alueella. Pelkään pahoin, että monella niistä, jotka levittävät juutalaisvastaista kaunaa ja vihaa, ei ole esittää 450 vuoden sukupuuta tällä seudulla tai ylipäätään Saksassa.
Emme myöskään saa unohtaa sitä vanhaa klassista kristillistä antisemitismiä, mitä kirkon piirissä on saarnattu vuosisatojen ajan. Tässä suhteessa olemme vasta viime vuosikymmeninä nähneet muutoksen lähteneen liikkeelle. Sekä katolisessa, että evankelisessa kirkossa on nyttemmin selkeästi tunnustettu, että kirkon sisällä annettiin juutalaisvastaisuudelle pitkään täysi tuki.
Tänä päivänä on asia muotoiltu ihan uusiksi. Eli suuret kristilliset kirkot ovat sanoutuneet irti antisemitismistä."

Onko jotain syytä minkä vuoksi juutalaisten pitäisi olla peloissaan tai tuntea epävarmuutta tämän päivän Saksassa?

"En ole Saksan juutalaisten piirissä huomannut, että keskustelu olisi kovinkaan paljon toisenlaista kuin suuressa osassa väestöä. Ei ainakaan vielä olla tilanteessa, missä antisemitismi tarkoittaisi, etteikö juutalaisena voisi Saksassa vuonna 2016 elää turvallisesti.
Viime vuosien kehitys on kylläkin vienyt siihen, että eräissä suurkaupungeissa on kortteleita, missä en juutalaisena voi liikkua vapaasti. Jos kannan vaikkapa juutalaista päähinettä kipaa tai Daavidin tähteä. Mutta ei ole niin, että juutalainen henkilö olisi Saksassa henkilökohtaisessa vaarassa.
Suurempaa roolia juutalaisyhteisön keskustelussa näyttelee kysymys siitä, millä tavalla väestön suhtautuminen vähemmistöjä kohtaan on muuttumassa."

Millaisessa hengessä te tätä kysymystä pohditte?

"Juutalaisten piirissä ymmärretään oikein hyvin ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotimaansa ja joutuvat pakenemaan. Kukapa tuollaista tilannetta ymmärtäisi paremmin kuin juutalainen.
Ja toiselta puolelta, samaan aikaan on otettava huomioon, millainen huoli juutalaisille aiheutuu tuontitavarana Saksaan arabitaustaisten pakolaisten mukana tulleesta antisemitismistä."

Odotatteko, että AfD-puolue on tullut Saksan poliittiselle kartalle jäädäkseen. Viime aikoina se on voittanut osavaltiovaaleja toisensa perään. Puolueelle ennakoidaan myös hyvää menestystä Saksan vuoden 2017 liittopäivävaaleissa.

"Rehellisesti sanoen toivon, että AfD:n ei onnistu vakiinnuttamaan asemaansa Saksassa. Elän siinä toivossa, että äänestävän kansan keskuudessa käy lähivuosina tai mahdollisimman pian selväksi, miten vähän ratkaisuja oikeistopopulistisilla ryhmittymillä on tarjota. Ja että ne ovat vain protestiäänestämisen luomuksia. Eikä niillä ole osoittaa positiivista tietä todellisten poliittisten ongelmien ratkaisemiseksi."


Jorma Mattila

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta