Hyppää pääsisältöön

”Tekis mieli tappaa se nilkki” - Kiusaaminen herättää vanhemmassa vahvoja tunteita, miten hoitaa tilanne asiallisesti?

Poika istuu nurkassa surullisena.
Poika istuu nurkassa surullisena. Kuva: Freeimages marja hintikka live

Voimakkailta tunteilta on hyvin vaikea välttyä, jos oma lapsi on mukana kiusaamistilanteessa. Oman lapsen kiusaajaa kohtaan voi herätä puhdas raivo - kiusaamisesta kiinni jäänyttä lastaan kohtaan taas voi tuntea pettymystä ja häpeää. Miten siis hoitaa tilanne asiallisesti ja niin, että omat tunteet eivät kuormita lasta?

Kiusatun vanhemmalle ensimmäinen tunne on usein hätä tai suru lapsen puolesta. On vaikeaa katsoa, kun oma lapsi joutuu altavastaajaksi tilanteessa, johon itse ei oikein millään tavalla voi vaikuttaa. Jos vanhemmalla vielä on omia kokemuksia kiusatuksi tulemisesta, on suru yleensä vielä käsinkosketeltavampi.

Suomen Mielenterveysseuran psykologin Marika Ketolan mukaan on hyvä muistaa, että koulukiusaamisessa on usein kyse ilmiöstä. Syytä on siis turha hakea lapsen poikkeavuudesta tai piirteestä.

– Kiusaaminen on sosiaalinen ilmiö, joka rakentuu usein ihan itsestään. Siinä ei ole kiusatulla mitään syytä. Ei kannata siis lähteä miettimään syitä sille, miksi kiusataan. Se on ”peliä”, joka tapahtuu sen kiusaajan motiivien takia, ei kiusatun takia, painottaa Ketola.

Kiusatun ei tarvitse muuttua

Seuraavaksi moneen vanhempaan iskee raivo. Tekisi mieli mennä nylkemään kiusaajat elävältä ja ehkä jopa antamaan vanhemmillekin selkäsauna. Väkivaltaan ei kuitenkaan koskaan ole fiksua turvautua – sen tietää jokainen aikuinen. Mutta tieto ei poista tunnetta. Ketolan mukaan raivo, viha ja jopa aggressio ovat normaaleja reaktioita oman lapsen jouduttua kiusatuksi.

– Kuitenkin pitäisi olla rakentavasti ja neutraalisti yhteydessä kouluun ja muihin vanhempiin. Usein jos on kovin syyttävä ja vihainen, se saattaa hankaloittaa kommunikaatiota ja jopa haitata tilannetta, sanoo Ketola.

Lapselle on hyvä koettaa puhua kiusaamisesta lapsen oman ikätason mukaisesti ja koettaa painottaa, että lapsi ei millään lailla ole vääränlainen, vaikka ehkä sellaista kiusaamistilanteessa saa kuullakin. Lapsen kanssa on myös hyvä harjoitella omien rajojen piirtämistä ja esimerkiksi sen sanomista, ettei tämä nyt tunnu kivalta. Tärkeintä on korostaa lapselle, että muuttua ei tarvitse.

”Minun lapseni ei kiusaa”

Kun saa kuulla oman lapsensa olevan kiusaaja, tulee usein ensimmäisenä mieleen, että nyt on varmasti kyse jonkun muun lapsesta. Oman lapsen on vaikea kuvitella toimivan kiusaajana - ja se helposti aiheuttaa häpeää ja jopa kieltämistä.

– On ymmärrettävää, että vanhempi tällaisessa tilanteessa menee puolustusasemiin ja koettaa kieltää tapahtuneen. Kiusaamista on hankala hyväksyä. Tärkeää tilanteen kannalta olisi kuitenkin, että vanhempi näkee mitä on tapahtunut ja pyrkii muuttamaan käytöstä. Vanhemmalla tähän on parhaat avaimet, muistuttaa Ketola.

Vanhemman tehtävänä on toimia turvana ja mallina lapselle, joten omien tunteiden kanssa kannattaa yrittää tulla tutuksi ja nähdä asia puolueettomalta kannalta. Helppoa se ei ole, mutta tilanteen kannalta edullisinta. Ketolan mielestä lasta ei kannata maalata pahaksi, vaan pyrkiä selvittämään, mistä kiusaaminen ylipäätään johtui.

– Lapselta voi koettaa tiedustella esimerkiksi, miksi kiusaaminen tekee hyvän olon tai mikä siihen ajaa? Onko jotain sellaista, mikä saa kiusaamisen tuntumaan pakolta, kuten esimerkiksi kaverien esimerkki? Ja hyvä on myös kysyä, mitä jos ei kiusaisikaan, mikä silloin muuttuisi? Menettäisikö silloin esimerkiksi tiettyjen kaverien kunnioituksen?

Kiusaamisesta pitää puhua

Vanhemmilla on iso rooli arvojen ja empatian välittämisessä, joten vaikka kiusaamista ei olisikaan perheessä koettu, on siitä hyvä puhua lapsen kanssa ja muistuttaa, että on tärkeää kunnioittaa kaikkia. Itseään, eikä lastaan kuitenkaan kannata demonisoida, sillä kyse ei kuitenkaan ole mistään peruuttamattomasta.

– Monesti kiusaamistapauksissa on kyse myös siitä, että asiasta vain ei ole puhuttu kotona. Lapsella ei siis ole välineitä toimia toisin. Lapsi kuitenkin vasta opettelee toimimaan yhdessä muiden kanssa, muistuttaa Ketola.

Teksti: Lotta Stenroos, Suomen Mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto
Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto Kuva: Yle Marja Hintikka Live,elisa poskiparta,Turun yliopisto,erityisasiantuntijat
Poika lyö nyrkillä ja irvistää
Poika lyö nyrkillä ja irvistää Kuva: pixabay.com/cre8tivehome0 eve mantu,Marja Hintikka Live
Maisa Torppa
Maisa Torppa Kuva: Kai Joronen Photography marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.