Hyppää pääsisältöön

Harmiton kärhämä vai pahaa kiusaamista? Näin puutut lasten konfliktitilanteisiin

Piirroskuva kahdesta pojasta, jotka vetävät tyttöä saparosta.
Piirroskuva kahdesta pojasta, jotka vetävät tyttöä saparosta. Kuva: Pixabay marja hintikka live

Mistä aikuinen tietää, milloin lasten välillä vain vähän kähistään ja milloin on kyse kiusaamisesta? Tärkeää on kuunnella ja puuttua tilanteeseen, jos se vaatii selvittelyä. Väestöliiton asiantuntijat listasivat MHL:lle 11 kohtaa, joiden mukaan aikuinen voi lasten välisessä konfliktitilanteessa toimia.

1. Kun näet lasten välisen kärhämän, jonka laadusta et ole varma, pysähdy kuuntelemaan. Mistä on kyse? Ovatko kiistakumppanit suurin piirtein tasoissa vai onko joku alakynnessä? Näyttääkö tilanne sinun mielestäsi kiusaamiselta?

2. Kiusaaminen tarkoittaa, että jollakin on tarkoituksena tehdä paha mieli toiselle. Toista ehkä nimitellään tai tönitään. Se on huonoa käytöstä ja joskus jopa väkivaltaa – ei sellaista riitelemistä, jossa pyritään ratkomaan tai selvittämään asiaa. Lapsi vasta opettelee, miten asioista neuvotellaan ja riidellään rakentavasti. Aikuinen on tässä opastaja, rinnalla kulkija ja turvamies – ei pikaistuva, ankara tuomitsija.

3. Jos tilanne näyttää kiusaamiselta, kysy lapsilta, mitä juuri on tapahtumassa. Voit sanoa, että näkemäsi ei ollut kivaa katsottavaa ja että sinulle tuli sellainen olo, että osaa lapsista kiusattiin. Kannattaa kysyä lapsilta, pitääkö se paikkansa. Usein jo tämäntyyppinen puuttuminen johtaa kiusaamistilanteen päättymiseen sillä kerralla. Jos kyseessä ei ollutkaan kiusaamistilanne, saat korkeintaan mainetta ”käpynä”, joka puuttuu lasten asioihin. Sekään ei haittaa.

4. Ota huomioon, etteivät lapset ehkä tiedä tai ole samaa mieltä siitä, mikä on kiusaamista. Joku väittää juttua leikiksi ja joku toinen nielee itkua. Eri ihmisillä on erilainen kokemus. Niistä voi puhua ja ihmetellä yhdessä, miltä joku asia voi jostakusta tuntua. Pohtien, ei osoitellen.

5. Jos sinua tarvitaan tilanteen selvittelyssä, älä ota heti kantaa mihinkään, vaikka kärsijänä olisi oma kullannuppusi. Kuuntele puolueettomasti eri osapuolien käsitykset tilanteesta. Yleensä mielipiteitä tapahtuneesta on ainakin kaksi, ja ”tuomitsemalla” liian varhain saatat vahingossa toimia epäreilusti. Jo se, että annetaan kaikille puheenvuoro ja kuunnellaan keskeyttämättä, on loistava neuvottelutaito!

6. Kuultuasi tilanteesta riittävästi, kerro ääneen toistaen kaikille, mitä kuulit. ”Jenna tässä sanoi, että pojat olivat heittäneet häntä kivillä, mutta Tommi kertoi, että sitä ennen Jenna oli häirinnyt heidän leikkejään”. Sano, että teillä on nyt yhteinen ongelma, joka pitää ratkaista. Lapsilla on usein monenlaisia ratkaisuehdotuksia, ja vaikkei niitä syntyisikään, ainakin tilanne tulee otetuksi todesta. Jo pelkästään sekin lohduttaa tilanteessa vääryyttä kokenutta, että aikuinen näkee ja huomioi tilanteen. Riita voi loppua jo tähän kun kaikki tulevat kuulluksi, vaikka varsinaista ratkaisua ei löydy. Ehkä tärkeämpääkin on juuri vaikeista tilanteista ja tunteista puhumisen opettelu.

7. Keskustele tapahtuneesta lasten kanssa ja kuuntele heidän mielipiteitään. Tuo esille myötätuntoinen näkökulma. ”On kyllä tosi kurja, jos on hyvä leikki kesken ja joku sotkee sen. Toisaalta ei sekään ole kivaa eikä oikein, että toista heittää kivellä. Sinä, Jenna, olisit varmaan kovasti halunnut poikien leikkeihin, mutta et tainnut tietää, miten voisit pyytää mukaan pääsemistä. Pojat taas eivät oikein osanneet ratkaista hankalaa tilannetta omin päin.” Anna keskustelun soljua lasten puheena. Jos jonkun lapsen pinna näyttää palavan, ota tilanne haltuusi. ”No niin, nyt otetaan hetki paussia ja rauhoitutaan.” Älä jätä lapsia keskenään, jos joku osapuoli hermostuu kovasti. Älä myöskään nolaa hermostujaa. Vihaisena ei kuitenkaan kannata jatkaa keskustelua eikä vaatia lasta olemaan tasapuolinen tai järkevä. Ensin pitää uudelleen rauhoittua.

8. Jos joku on pahoittanut mielensä, punnitse mielessäsi, onko tapahtunut sellaista, mitä joku osapuoli voisi pahoitella. Jos on tapahtunut ilmiselvä vääryys, voit odottaa tekijöiden pyytävän anteeksi. Myös vahinkotilanteissa osapuolia saa pyytää sopimaan ja pahoittelemaan. Konfliktien sopiminen ei ole rangaistus vaan hyvien tapojen opettelua.

9. Ehdota toisenlaista tapaa ratkaista vastaava tilanne tulevaisuudessa: ”Minusta ensi kerralla kannattaa tulla juttelemaan vaikka meille aikuisille, jos jostain tulee kovin paha mieli. Ketään ei saa kiusan vuoksi jättää leikistä ulkopuolelle ja kenenkään leikkiä ei tietenkään saa häiritä eikä ketään heittää kivellä. Tulkaa mieluummin vähän aiemmin sanomaan, jos tuntuu ettei sovintoa synny. Mietitään sitten yhdessä, miten asian voi ratkaista.”

10. Jos tilanne on mielestäsi huomattavan järkyttävä, eikä ole kyse tutuista lapsista, voit olla yhteydessä lasten vanhempiin. Huomaa kuitenkin, ettet ole tuomari tai poliisi. On helpompi selvittää tilanteet juuri niiden tapahtuessa kuin jälkeenpäin. Jälkikäteen tilanteet värittyvät ja paisuvat helposti pois mittasuhteistaan. Aikuiset voivat olla myös osaamattomia selvittelemään asioita asiallisesti.

11. On tärkeää, että aikuisena annat joka päivä lapsillesi mallin hyvästä konfliktien ratkaisutavasta. Älä siis itsekään alennu rattiraivon, nettivihan tai naapureille pään aukomisen tasolle. Näytä omassa perheessäsi, että ristiriidat uskalletaan ottaa puheeksi, mutta ratkaistaan keskustelemalla ja lopuksi pyydetään anteeksi, jos on loukannut toista. Tällä tavalla luot kestävää pohjaa lastesi riidanratkaisutaidoille.

Kirjoittajat: Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri & Raisa Cacciatore, LL, lastenpsykiatri, Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksen johtaja, Väestöliitto

Lisää ohjelmasta

Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto
Elisa Poskiparta, erityisiantuija, Turun Yliopisto Kuva: Yle Marja Hintikka Live,elisa poskiparta,Turun yliopisto,erityisasiantuntijat
Poika lyö nyrkillä ja irvistää
Poika lyö nyrkillä ja irvistää Kuva: pixabay.com/cre8tivehome0 eve mantu,Marja Hintikka Live
Maisa Torppa
Maisa Torppa Kuva: Kai Joronen Photography marja hintikka live
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.