Hyppää pääsisältöön

Katuma - mainettaan parempi lähiö

Kerrostaloja Katumalla, Hämeenlinnassa
Kerrostaloja Katumalla, Hämeenlinnassa Kuva: Anita Lehtonen Katuma,Hämeenlinna,Katumajärvi (kaupunginosa),Lähiöt Suomessa

Suomessa -60 ja -70 lukujen valtava massamuutto johti lähiöiden syntymiseen. Kätilöinä olivat turkulaiset Armas Puolimatka ja Mauno Koivisto. Esimerkiksi Helsingin seudulle muutti vilkkaimpina vuosina 1962 - 66 jopa 20 000 ihmistä vuodessa. Näistä puolet muutti Helsinkiin. (Rakennuslehti 2016)

Vaikka muuttoliike suuntautui lähinnä pääkaupunkiseudulle, Tampereen ja Turun seuduille, on lähiöitä tänä päivänä satoja ympäri Suomea. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan maassa on noin 22 000 kerrostaloa, jotka ovat 1960 ja 1970 luvuilla rakennettuja.

Asukkaille uudet lähiöasunnot tarjosivat aivan uuttaa asumismukavuutta. Sisävessa ja lämminvesi merkitsivät monille suurta harppausta asumisen laatuun. Lapsiperheille ne tarjosivat rauhallisen ympäristön ja jopa neljän- viiden huoneen kokoisia asuntoja.

Katuman lähiö Hämeenlinnassa edustaa hyvin aikakauden lähiöitä, vaikka sen ensimmäiset talot on rakennettu jo viisikymmentäluvulla. Maineeltaan Katuma on kaupungin huonoimpia. Sillä on valtakunnallisestikin mitattuna kyseenalainen saavutus maan maksuhäiriöisimpänä postinumeroalueena. Silti itse katumalaiset sanovat, että pois ei lähdetä ennen kuin puupalttoossa.

Alueen maine noudattelee yleistä käsitystä suomalaislähiöistä; harmaata betonia, levottomuutta, narkkareita ja alkoholisteja, turvattomuutta. Yleisesti ottaen huono-osaisuuden kasautumista, poissa silmistä, poissa mielestä. Tämän käsityksen kuitenkin ampuu alas Itäisen lähiökeskuksen toiminnanohjaaja Marianna Roine.

Suomalaislähiöt todellakin ovat varsin yhteisöllisiä, mutta professori Mari Vaattovaaran mukaan yhteisöllisyyden syy ja ilmeneminen vaihtelevat sen mukaan minkä tyyppisestä lähiöstä puhutaan.
Jopa neljännes lähiöistä sijaitsee muuttotappioalueilla. – Siellähän yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että lähiöön on jäänyt ainoastaan vuosikausia alueella asuneita eläkeläisiä, jotka ovat päivät kotona. Elävät hiljentyvässä ja osin tyhjentyvässäkin asuntokannassa, Vaattovaara sanoo. Näissä lähiöissä yhteisöllisyys ei ole rakentunut jonkin olemassa olevan ongelman ratkaisemiseksi, vaan lähinnä ylläpitäväksi voimaksi kunnes viimeisestäkin asunnosta valot sammutetaan. Lähiöthän ovat oikeastaan liikkeessä koko ajan. Kun kaupunki laajenee, ovat vanhat lähiöt oikeastaan sijainniltaan aika houkuttelevia, ja näissä lähiöissä yhteisöllisyys saattaa onnistua ns. väistämään joitakin ongelmia. Ihmiset ikään kuin yhdessä korjaavat oman lähiönsä ongelmia.
– Luulen, että yhteisöllisyys muodostuu lähiön rakenteellisten edellytysten kautta hyvin eri perustaisesti, Vaattovaara sanoo.

Taantuvatko lähiöt?

Mari Vaattovaara myöntää palvelurakenteen heikentymisen olevan trendi lähiöissä. Hän sanoo, että Suomessa on puhuttu lähes parikymmentä vuotta siitä, että lähiöt tulevat uudestaan muotiin ja vanhat lähiöostarit korjataan. Sellaista ilmiötä massamittaisesti ei vain näy.
Ihmisten liikkuminen on muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, eivätkä vanhojen lähiöiden liikepaikat ole enää tutkimusten mukaan saavutettavuuden kannalta optimaalisissa paikoissa. Vaattovaara ottaa esimerkin Helsingistä,
– Katsoimme tutkimuksessa yksittäisten pisteiden saavutettavuutta omalla autolla pääkaupunkiseudun asukkaiden näkökulmasta, pois lukien kehyskuntien asukkaat. Selvisi, että esimerkiksi Jumbo - kauppakeskus on paremmin saavutettavissa omalla autolla kuin Helsingin keskusta.

Ei siis ole sattumaa, että uudet ja uljaat kauppakeskukset perustetaan valtaväylien varteen. Vanhojen ja perinteisten lähiö-ostoskeskusten aika näyttäisi olevan monessa tapauksessa ohi.

Maine

Mari Vaattovaara komppaa Roinetta. – Mä en usko, että meillä on yhtään sellaista lähiötä, joka ois täysin ongelmaton ja jossa ongelma olisi vain huono maine. Sitä mä en osta. Kyllä se maine varmaan heijastelee jotain ja moniakin asioita, mutta varmasti siinä on ylilyöntejä. Varianssi on aivan valtava ja jotenkin julkisuudessa on olemassa ainoastaan ongelmalähiö ja paljon muuta ei ole.

Mikä siis avuksi parantamaan lähiöiden huonoa mainetta? Varmasti osansa on kaavoituksella ja arkkitehtuurilla, ehkä jopa elinkeinoelämällä sekä kuntien ja kaupunkien tekemillä palvelukokonaisuusratkaisuilla. Kuitenkin Vaattovaara pitää tärkeimpänä vaikutuskeinona analyyttistä ja punnittua puhetta. Tosiasioihin perustuvia ulostuloja.

Tulevaisuus

Lähiöt luotiin aikoinaan vastapainoksi epäterveelliselle kaupungille ja myös vastaamaan 1960 ja 1970 lukujen massiiviseen muuttoliikkeeseen. Asumistason nousu oli monelle huima, sisävessoineen, lämpiminevesineen ja tilavine huoneineen. Vaattovaara itse muistelee perheensä muuttoa Etu-Töölöstä Soukkaan. – Kyllä mun omat lapsuuden ihanimmat muistot on Soukan lähiöstä, missä oli viiskyt parasta kaveria pihalla aina, Etu-Töölössä ei ollut yhtä ainutta muuta lasta. Sehän oli siis huima asumistason nousu, mitä ei Töölössä ikinä voinut kuvitellakaan; pihat ja leikkipaikat ja kävellen kouluun, mutta tätä efektiähän ei enää nyt ole. Lähiöt kamppailee erilailla olemassaolostaan.

Vaikka muuttoliike oli voimakas, muutti lähiöihin aluksi hyvin monenlaista väkeä, eri yhteiskuntaluokista. Lähiöissä saattoivat kohdata niin hienostorouvat, kuin maalta muuttaneet työläiset ja näistä saattoi syntyä eräänlaisia ”kulttuurikohtaamisia”. Se kuitenkin saattoi synnyttää myös Vaatovaaran mielestä yhteisöllisyyttä, kun ”opetettiin” toisiansa uusille tavoille.

Mikä sitten on lähiöiden kohtalo tulevaisuudessa? Häviävätkö lähiöt, murtuvat korjausvelan paineissa pois purettaviksi? Tähän Vaattovaara ei usko, ei ainakaan kokonaan. Hän jakaa lähiöt kolmeen luokkaan; vakavasti huono-osautuneisiin, rapautuneisiin lähiöihin, jotka pitää uskaltaa rohkeasti purkaa pois. Sitten on ne lähiöt, jotka sulautuvat osaksi kaupunkirakennetta. Hän ottaa esimerkiksi helsinkiläisen Lauttasaaren, joka on itse asiassa lähiö kaikkine lähiön elementteineen. Nämä keskiluokkaistuvat, jopa yläluokkaistuvat ja niiden peruskorjaus kannattavaa.
Mutta sitten on vielä kaupunkialueiden reunamilla sijaitsevat soukat ja kontulat. Niistä tullee alemman keskiluokan asuinalueita, tai niiden ihmisten, jotka eivät halua maksaa itseään kipeäksi.

Ihannelähiö? – Ihan ensin haluaisin auttaa sitä pientä joukkoa ihmisiä, joka on elämänsä kanssa pulassa. Kaikki muu, maalaus ja ympäristö, voitais tehdä sitten vaikka yhdessä, pohtii Mari Vaattovaara.

Kommentit
  • Unelmalähiö

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä!

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä! Piirsimme hauskan, interaktiivisen kartan: klikkaa ja katso, millaisia lähiöunelmia Unelmalähiöön kätkeytyy!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Lähiö

#YleLähiö #ParastaLähiössä

  • Unelmalähiö

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä!

    Yhteisöllisyys, kaverit ja luonto ovat #ParastaLähiössä! Piirsimme hauskan, interaktiivisen kartan: klikkaa ja katso, millaisia lähiöunelmia Unelmalähiöön kätkeytyy!

  • Sammunut juoppo ja muita pieniä ihmeitä

    eli kun tv-draama syntyy lähiöläisten arjen havainnoista.

    Millainen tarina syntyy, kun tv-katsojat havainnoivat omaa ympäristöään ja luovat näkemänsä ja kokemansa pohjalta tv-draaman? Lähiö-projektin käsikirjoitus-, musiikki- ja näyttelijätyöpajoissa tavalliset tesomalaiset tekivät Pieniä ihmeitä.

  • Älä tule paha kukka, tule hyvä kukka!

    On aika paljastaa, mikä lähiössä on hyvää.

    Mikä on #ParastaLähiössä: lähetä oma muistosi tai mielipiteesi tämän artikkelin lopussa olevalla lomakkeella!

  • Lähellä: Lastenkodista rocktähdeksi

    Jonne Aaron oli jo huonoilla teillä, kun hän löysi musiikin.

    Jonne Aaron veti ensikännin 8-vuotiaana ja alkoholistiperheen poika otettiin huostaan muutamaa vuotta myöhemmin. Maarit Tastulan haastattelussa muusikko kertoo, miten kitara pelasti hänet.

  • Lähellä: Missi ei anna periksi

    Miss Suomi 2012 Sara Chafak kovetti itsensä kestämään.

    Rikkinäinen perhe ja rasismin kohtaaminen jo pienenä tekivät Sara Chafakista selviytyjän. Maarit Tastulan haastattelussa vuoden 2012 Miss Suomi puhuu avoimesti kiusaamisesta ja perheen hajoamisesta - niiden vuoksi hän oppi patoamaan tunteensa.

  • Lähellä: Räppärin matka pimeyteen ja sieltä pois

    Päihteetön elämä vaati päätöksen ja paljon työtä.

    Lähellä-henkilökuvassa palataan Redramana tunnetun Lasse Mellbergin varhaisiin, päihdehuuruisiin vuosiin. Kuinka valo voitti? Toimittajana ja ohjaajana Maarit Tastula.

  • Lähellä: Sossu pelasti kansanedustajan

    Tiina Elovaaran pelastus oli suomalainen järjestelmä.

    Lapsuus ei katkeroittanut Tiina Elovaaraa, vaan aktivoi toimimaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Maarit Tastulan toimittamassa ja ohjaamassa Lähellä-henkilökuvassa syvennytään kansanedustajan rankkoihin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin tamperelaislähiössä.

  • Sara Chafak: "Kieltäydyin olemasta heikko!"

    Miss Suomi 2012 päätti jo päiväkodissa, että ei enää itke.

    Vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak eli rikkinäisessä perheessä ja törmäsi rasismiin jo päiväkodissa. Hän päätti jo varhain, ettei enää koskaan itke eikä anna periksi kiusaajille.

  • Tiina Elovaara: "Mua auttoi suomalainen yhteiskunta"

    Tiina Elovaaraa vei eteenpäin epäoikeudenmukaisuuden kokemus

    Kansanedustaja Tiina Elovaaraa vei nuoruudessa eteenpäin epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Hän ei suostunut katkeroitumaan, vaan käänsi kokemansa voimaksi. Suomalainen sosiaaliturva pelasti kansanedustajan. Joskus tarvitaan vain yksi ihminen antamaan elämälle uusi suunta.

  • Redrama: "Mä olen saanut uuden mahdollisuuden!"

    Päihteet veivät nuoren Lassen pohjalle, mutta elämä yllätti.

    Räppäri Redrama eli Lasse Mellberg pakeni jo teininä päihteisiin ja putosi pohjalle. Kun kaikki toivo oli mennyt, elämä yllätti antamalla uuden mahdollisuuden.

  • Matka kohti omien unelmien toteuttamista alkaa

    Lähiö - Reunalla on uusi kahdeksanosainen realitysarja.

    Lähiö - Reunalla on uusi kahdeksanosainen realitysarja, jossa Ana, Markus, Kia ja Minea kulkevat kohti omia unelmiaan. Sarjassa heitä yhdistää lyhytelokuvaprojekti, jota kuvataan lähiössä, Tampereen Tesomalla.

  • Muuttoa, keikkaa, pänttäämistä ja lyhärin sunnittelu etenee

    Onnistumisen tunnetta ja itsetunnon vahvistumista.

    Ana, Markus, Kia ja Minea ovat päässeet Pirkanmaan elokuvakeskuksen lyhytelokuvatyöpajaan, koska heillä ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Lyhytelokuvien tekemisen on tarkoitus antaa nuorelle onnistumisen tunteen ja vahvistaa positiivista käsitystä itsestään.

  • Piirun verran lähempänä omaa unelmaa

    Lähteekö Jonne Aaron mukaan lyhytelokuvaan?

    Nuorten lyhytelokuvan suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Yksimielisellä päätöksellä Kia saa kunnian soittaa Tampereen Tesomalta kuuluisuuteen ponnistaneelle Jonne Aaronille. Koko ryhmä jännittää, mitä Jonne vastaa. Suostuuko rocktähti nuorten pyyntöön tulla mukaan heidän lyhytelokuvaansa?

  • Läpi vaikka harmaan kiven

    Jonne Aaron muistelee nuorten kanssa kouluhistoriaansa.

    Jonne Aaron on lupautunut mukaan nuorten lyhytelokuvaan. Tapaamis- ja kuvauspaikaksi on sovittu Tesoman koulu. Jonne, Minea ja Markus ovat kaikki entisiä Tesoman koulun oppilaita. Jonnen omat muistot kouluajalta saa myös nuoret muistelemaan omaa kouluhistoriaansa.

  • Muutoksia elämässä, ompelua komerossa

    Lyhytelokuvan kuvaukset ovat ylittäneet puolivälin.

    Nuorten lyhytelokuvan kuvaukset ovat jo vähän yli puolivälissä. Tällä kertaa ryhmä kuvaa muutoksen kourissa olevan Tesoman liikekeskuksen tuntumassa. Nuorten lyhärin päähenkilö on kadottanut ainoan ystävänsä, Ruffen.

  • Mitäs hitchcockeja täällä on?

    Lyhytelokuvan teossa vuorossa ulkokuvaukset.

    Nuorten lyhytelokuvan kuvaukset etenevät hyvin. Vuorossa ovat tällä kertaa ulkokuvaukset. Paikalle pölähtää Pate Mustajärvi koiransa kanssa.

  • Kevättä rinnassa ja rooleja julkkisten kanssa

    Lyhärin viimeisimpien kohtauksien kuvausia.

    Nuoret kuvaavat lyhäriinsä jo viimeisiä kohtauksia. Meno on villin luovaa ja ilo osataan ottaa irti kuvausten tauolla - vaikka sitten puusta tai tramboliinista. Markus joutuu koetukseen, miten suoriutuu roolinsa vaativimmasta osuudesta, ahdistuskohtauksesta.

  • Reunalta kohti unelmia

    Reality seuraa neljän nuoren matkaa kohti omia unelmia.

    Lähiö - Reunalla on 8-osainen reality neljästä lähiössä asuvasta nuoresta. Ana, Markus, Kia ja Minea kulkevat kohti omia unelmiaan, vaikka opiskelu- ja työpaikka vielä puuttuvat. Huikeita yllätyksiä ja tunnemyrskyjä on edessä, kun nuoret puurtavat yhteisen lyhytelokuvan kimpussa.

  • Tekeekö hyvä ruoka onnelliseksi?

    #lähiökokki tekee onnelliseksi hyvällä ruualla.

    "Ruoka = onnellisia ihmisiä" kiteyttää parikymppinen hervantalaiskokki Veera ruuanlaiton ja syömisen syvimmän olemuksen. Hän tiesi jo ihan pienenä, että haluaa isona kokiksi, ja nyt Veera jakaa #lähiökokkina hyvin syömisen riemusanomaa meille kaikille!

  • Synkkä ja lihaton Mörköleipä

    Nyhtökaura on #lähiökokki Veeran mörköleivän trendikäs täyte

    Lähiökokki Veera loihtii nyhtökaurasta Mörköleivän: hervantalainen nuori kokki vannoo vegaanimätön nimeen ­mausta ja rakenteesta tinkimättä.

  • Korealaista kaalia kekriksi

    #lähiökokki ja halpa kausiruoka korealaisella twistillä.

    Perinteinen kaalilaatikko on vain haiseva muisto, kun #lähiökokki Veera muokkaa syyskauden halpaa raaka-ainetta, keräkaalia, korealaisittain. Aasialaiset mausteet synnyttävät ihan uuden makuelämyksen, eikä keittiössä edes tuoksu se tuttu kaaliruuan aromi!

  • Munatonta marenkia

    #Lähiökokki Veera käyttää kikherneliemen leivonnassa.

    Vegaani tai vaikkapa kananmunalle allerginen ihminen ei voi herkutella marengilla. #Lähiökokki Veera esittelee uskomattoman leivontaniksin, jossa muna korvataan kikhernepurkin liemellä!

  • Lähiötarkastamattomuuden karut syyt!

    Kauppamatkustajan ongelmat ja lähiöt esillä Kajon mielessä.

    Vai vielä mitä! Että sillä paljon mainostetulla matematiikallako ja valtion kalleilla tietokoneilla ei todennäköisesti voida edes laskea parasta ratkaisua, vaan sokkona pitäisi hyväksyä, että "ei osattu laskea, mutta tässä on tulos joka meistä jätkien kanssa ja reskontran Siljan ja Pirren kanssa huntturassa arvellessa oli riittävän hyvä tulos! Että käykö tämä, vai arvellaanko joku toinen, eri tulos, mieluummin?"

  • Kissa mielessä

    Realitynuorten lyhytelokuva

    Mitä tapahtuu, kun nuori mies muuttaa pois kotoa lähiöön? Reunalla-realityn nuoret Kia, Minea, Ana ja Markus loivat tarinan, josta jokainen löytää jotain tuttua.

  • Rita Niemi-Manninen:"Isosisko on mun sankari!"

    Lähiölapsesta tuli positiivisuuden sanansaattaja.

    Rita Niemi-Mannisen huoliteltu, urheilullinen olemus ja säteilevä hymy eivät jätä ketään kylmäksi. Kun Rita puhuu, juttu katkeaa vähän väliä hersyvään nauruun. Positiivisuus on selviytymiskeino, sillä liikunta-alan yrittäjä ja tv-esiintyjä eli lapsuutensa lähiöissä, välillä karuissakin oloissa.

  • Kuusijuhla Hervannassa

    Tampereen Hervannan päiväkoti II:n lapset esittävät tuttuja joululauluja kuusijuhlassa. Juhlat alkavat laululla "Joulupuu on rakennettu".

  • Itäkeskuksen hulinaan mahtuvat niin tuulipuvut kuin turkiksetkin

    Dokumenttisarja Ostoskeskuksen helmet seuraa Itiksen väkeä.

    Vuonna 1999 esitetty dokumenttisarja Ostoskeskuksen helmet seuraa Itäkeskuksen tiloissa viihtyviä ihmisiä. Sarjan keskiössä on kolme liiketilaa työntekijöineen ja asiakkaineen: klassikkokirjoistaan tunnettu Itä-Helsingin Antikvariaatti, jos jonkinlaisia lemmikkieläimiä myyvä eläinkauppa Faunatar ja tanssin saloja opettava Tanssikoulu Ketonen.

  • Kuusijuhla Hervannassa

    Tampereen Hervannan päiväkoti II:n lapset esittävät tuttuja joululauluja kuusijuhlassa. Juhlat alkavat laululla "Joulupuu on rakennettu".

  • Pilkkimaaotteluita Joensuussa ja Kirkkonummella vuonna 1973

    Suomi kohtasi Ruotsin ja Neuvostoliiton pilkkijoukkueet.

    Suomi huolehti 1970-luvulla naapurisuhteistaan monella eri saralla. Vuonna 1973 maamme mitteli valtioiden paremmuudesta myös pilkkionginnassa. Joensuussa vastaan asettui Ruotsin pilkkijoukkue ja Kirkkonummen Siikarannassa Neuvostoliiton kalastuskolmikko. Eräruutu-ohjelma raportoi molemmista kilpailuista.