Saattaa olla, että Lisko Scamanderin sijaan Ihmeotukset-sarjan päähenkilö onkin eräs hyvin tuttu hahmo.

Oletko jo nähnyt uuden taikaelokuvan Ihmeotukset ja niiden olinpaikat? Jos et, älä lue pidemmälle. Tämä juttu on tarkoitettu niille, jotka jo tietävät, millaisia käänteitä elokuvassa nähdään.
Jutussa myös spekuloidaan sitä, mitä tulevissa Ihmeotukset-elokuvissa saattaa tapahtua – mahdollisia paljastuksia tulevasta siis luvassa! Lähteinä käytetään Harry Potter -kirjoja ja elokuvia, J. K. Rowlingin muualla antamia tietoja ja vihjeitä sekä Ihmeotukset-elokuvan tekijöiden haastatteluja.
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat aloittaa viisiosaisen elokuvasarjan, jonka päähenkilö on taikaeläinten ekspertti Lisko Scamander (Eddie Redmayne). Hän on sisäänpäin kääntynyt eläinaktivisti ja ehkä vähän kuin Harry Potter: se samaistuttava hyvis, joka puolustaa heikompia ja taistelee pahaa vastaan.
Ensimmäisessä elokuvassa viitataan hyvin vähän Potter-kirjojen tapahtumiin ja henkilöihin, ja näyttääkin siltä, että nyt aloitetaan ihan uutta tarinaa, joka ei ole mikään Potter-prequel.
Vaan onko sittenkään niin? Keksittyykö Ihmeotukset-elokuvasarja sittenkään juuri Scamanderin tarinaan? Onko Rowling sittenkin halunnut kertoa Potter-tarinan juurista?
Ihmeotusten aivan viimeiset kohtaukset ovat merkittävää petausta jatko-osien isoille tarinoille.
Elokuvan lopussa paljastuu, että Amerikan Yhdysvaltain Taikakongressi AYT:n pääaurori Percival Vaka (Colin Farrell) onkin oikeasti paha velho Gellert Grindelwald. Häntä näytteli lyhyesti elokuvan lopussa Johnny Depp, ja tiettävästi seuraavassa Ihmeotus-elokuvassa Deppillä on merkittävästi suurempi rooli Grindelwaldina.
Vaikuttaa siltä, että Grindelwald on Ihmeotukset-saagan suuri pahis Voldermortin tapaan, vaikkei hänellä vielä ensimmäisessä elokuvassa ollutkaan suurta roolia.
Kuka Grindelwald oikeastaan on?
Jos nimi Gellert Grindelwald kuulostaa tutulta, se johtuu siitä, että hänet mainitaan Potter-kirjoissa menneisyyden suurena pimeyden velhona.
Grindelwald oli hyvin voimakas velho, joka nuorena poikana opiskeli Durmstrangin velhokoulussa. Hän sai sieltä kuitenkin potkut, koska teki niin vaarallisia kokeiluja pimeän taikuuden avulla. 1800-luvun lopussa Grindelwald tutustui Godrickin notkossa Albus Dumbledoreen – siis siihen samaan supervelhoon, josta myöhemmin tuli Tylypahkan rehtori ja Harry Potterin tärkeä opastaja.
Nuoret ja poikkeuksellisen taitavat Grindelwald ja Dumbledore ystävystyivät. He kiinnostuivat kuoleman varjeluksista, jotka ovat myyttisiä, vanhoja ja erittäin voimakkaita taikaesineitä: seljasauva, näkymättömyysviitta ja elpymyskivi. Ne on esitelty myös Harry Potter -kirjoissa.
Kuoleman varjelusten avulla velhot voisivat hallita maailmaa, Grindelwald ja Dumbledore uskoivat.
Eli mitenkäs tämä menikään? Oliko Dumbledore itsekin nuorena pimeyden velho?
No ei nyt sentään – mutta hänellä kyllä oli nuoruudessaan aika hurja vaihe verrattuna siihen sydämelliseen pasifisti-pappaan, jonka opimme Harry Potter -kirjoissa tuntemaan. Dumbledore tosiaan suunnitteli Grindelwaldin kanssa kolmen kuoleman varjeluksen yhdistämistä, ja he uskoivat, että niiden avulla velhoista tulisi niin voimakkaita, että he voisivat paljastaa itsensä jästeille ja hallita maailmaa.
Dumbledoren ja Grindelwaldin yhteyksistä kerrottiin viimeisessä Potter-kirjassa. He uskoivat, että vaikka väkivaltaisessa suunnitelmassa voisi tulla kuolonuhreja, se olisi lopulta kaikille ihanteellinen ratkaisu – yhteiseksi hyväksi, kuului Dumbledoren ja Grindelwaldin motto. Kuulostaa aika totalitaariselta idealta, ja hyvin epä-Dumbledoremaiselta.
Dumbledoren vallankumoukselliset ajatukset johtuivatkin tiettävästi siitä, että hän oli rakastunut Grindelwaldiin. J. K. Rowling on vahvistanut Dumbledoren olleen homo, ja Grindelwald oli hänen ihastuksensa. Grindelwald ei kuitenkaan ilmeisesti antanut vastakaikua näille romanttisille tuntemuksille.
Toisaalta täytyy muistaa, että Potter-kirjoissa osan Dumbledore–Grindelwald-tiedoista antaa juorutoimittaja Rita Luodiko, jonka tiedetään vääristelevän totuutta shokkiarvon lisäämiseksi. Totta kuitenkin on, että Dumbledorella oli tällainen pimeähkö, lyhyt vaihe nuoruudessaan.
No miten Dumbledore sitten rauhoittui?
Grindelwald ja Dumbledore ajautuivat kiistaan Dumbledoren veljen Aberforthin kanssa, sillä tämä vastusti kaksikon suunnitelmia uudesta maailmanjärjestyksestä kuoleman varjelusten avulla. Tilanne johti taisteluun, jossa lopulta kuolettavan osuman sai vahingossa Dumbledoren sisko Ariana.
Tässä taistelussa jäi epäselväksi, kenen kirous Arianaan oli oikeastaan osunut. Dumbledore ei siis tiennyt varmasti, oliko hän itse vahingossa tappanut oman sisarensa. Tapaus järkytti häntä syvästi – siitä kertoo sekin, että kohdatessaan mörön hän näkee Arianan ruumiin, kuten J. K. Rowling on kertonut.
Traaginen menetys sai Dumbledoren ymmärtämään, ettei hän ole sopiva henkilö hallitsemaan suuria ihmisjoukkoja. Ilmeisesti tästä syystä hän ei ikinä hyväksynyt taikaministerin tehtävää, vaikka sitä hänelle tarjottiin. Sen sijaan hän pysyi Tylypahkan velhokoulun rehtorina.
Mitä Grindelwaldille tapahtui?
Sen verran tiedetään Potter-tarinoiden perusteella, että Grindelwald pakeni Godrickin notkosta kohtalokkaan taistelun jälkeen. Hän sai aikaan sekasortoa ja kauhua hirmuteoillaan ympäri maailman – tästä kerrotaan myös Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -elokuvan alun lehdistökatsauksessa, jossa otsikot huutavat tunnelman kiristyvän Atlantin molemmin puolin.
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat tapahtuu 1920-luvun lopussa, jolloin siis Dumbledoren ja Grindelwaldin välit ovat jo menneet poikki. Englantiin Grindelwald ei näinä vuosina tiettävästi palannutkaan ainakaan pysyvästi – mahdollisesti siksi, että hän pelkäsi Dumbledoren voimaa.
Elokuva päättyy Gindelwaldin vangitsemiseen. On kuitenkin ilmeistä, ettei hän pysynyt vangittuna ainakaan kovin pitkään.
Entä löysivätkö velhot kuoleman varjeluksia?
Tiedetään ainakin, että Grindelwald sai elämänsä aikana haltuunsa seljasauvan – maailman mahtavimman taikasauvan. On kuitenkin epäselvää, oliko hänellä seljasauva hallussaan Ihmeotukset-elokuvan tapahtumien aikoihin, vai saiko hän sen vasta myöhemmin.
Näkymättömyysviitta taas päätyi Harry Potterille, kuten kirjoista hyvin tiedetään. Kolmas kuoleman varjelus eli elpymyskivi (ei pidä sekoittaa viisastenkiveen!) oli yksi Voldemortin hirnyrkeistä.
No näkymättömyysviitta ja elpymyskivi, saiko Grindelwald niitä missään kohtaa?
Ainakin hän himoitsi niitä. Dumbledore kertoi Harrylle uskovansa, että Grindelwald halusi elpymyskiven, jotta hän voisi luoda manaliusten armeijan. Manaliukset ovat vähän kuin zombeja: kuolleita, jotka on taikuudella ikään kuin herätetty henkiin. Manaliuksilla ei ole omaa tahtoa, vaan ne ovat isäntävelhonsa kontrollissa.
Ei vaikuta siltä, että Grindelwald olisi omistanut elpymyskiveä, ainakaan kovin pitkään. Kivi päätyi lopulta tosiaan Voldemortin hirnyrkiksi sormuksessa, ja se oli sitä ennen periytynyt hänen äitinsä puoleisessa Kolkkojen suvussa sukupolvelta toiselle.
Mutta voihan olla, että Grindelwald onnistui pihistämään sormuksen riittäväksi ajaksi, jotta onnistui luomaan manaliusten armeijan?
Mitä Grindelwaldille lopulta tapahtui?
Dumbledore kukisti hänet kaksintaistelussa vuonna 1945, vuosikymmeniä ennen Potter-sarjan tapahtumia – tässä taistelussa seljasauvan siirtyi Dumbledorelle. Grindelwald ei kuitenkaan kuollut tuolloin, vaan hänet vangittiin. Grindelwaldin tappoi lopulta Voldemort, koska Grindelwald ei suostunut kertomaan tälle mitään seljasauvan sijainnista.
Nähdäänkö nuori Dumbledore Ihmeotukset-tarinassa?
Kyllä vaan! Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -ohjaaja David Yates on sanonut, että elokuvan kakkososassa nähdään nuori Albus Dumbledore. Mutta kuinka merkittävässä roolissa, sitä ei tiedetä.
Mutta: jos Grindelwald tosiaan on Ihmeotukset-elokuvien pääpahis, koko tarinan luonteva päätepiste olisi siinä, kun Dumbledore päihittää Grindelwaldin vuonna 1945. Silloin Ihmeotukset-elokuvat käsittäisivät vajaan 20 vuoden mittaisen aikajakson.
Eikä tämä ole ihan pelkkää spekulaatiota. J. K. Rowling on hiljattain sanonut, että Ihmeotukset-saaga tulee käsittämään 19 vuoden tarinan.
Aikataulu täsmäisi: Ihmeotukset ja niiden olinpaikat tapahtuu vuonna 1926, ja 19 vuotta siitä eteenpäin osuisi vuoteen 1945. Ensimmäisen elokuvan perusteella Lisko Scamander näyttää olevan tarinan päähenkilö, mutta ehkä saaga tulee todella keskittymään Dumbledoren ja Grindelwaldin suhteeseen. Viidennen elokuvan lopputaistelu saatetaan käydä näiden kahden välillä.
Toki on mahdollista, että Rowling vain tietoisesti vähän puijaa faneja antamalla näin tarkan vuosiluvun.
Mutta jos elokuvasarja päättyy Grindelwaldin kukistumiseen, miksi Dumbledorella kestää niin kauan hoitaa homma?
Tähän voi olla moniakin syitä, mutta ainakin kaksi tekijää on tiedossa: Ensinnäkin Dumbledore oli syvästi järkyttynyt Arianan kuolemasta eikä tiennyt, mikä rooli hänellä itsellään oli siskonsa kuolemasta. Dumbledore sanoi Harrylle, että hän pelkästi Grindelwaldia siksi, että tämä olisi voinut kertoa hänelle, että hän oli itse syypää sisarensa surmaan.
Toinen syy voi olla se, että Dumbledore oli myös rakastunut Grindelwaldiin. Särkyneen sydämen korjaamisessa voi joskus kestää vuosikausia.
Kun ensimmäinen Ihmeotus-elokuva nyt kuitenkin keskittyy Scamanderiin, niin mikä hänen suhteensa Dumbledoreen on?
Ilmeisesti jollakin tavalla läheinen. Ihmeotuksissa paljastetaan, että Lisko Scamander erotettiin Tylypahkasta, mutta Dumbledore puolusti häntä. Tämän enempää Dumbledoresta ei kuitenkaan ensimmäisessä osassa puhuta.
Kuka on Leta Lestrange?
Tästä Potter-fanit janoavat lisätietoa. Leta Lestrange näkyy Ihmeotuksissa Lisko Scamanderin valokuvassa, ja katsoja saa käsityksen, että Leta on ollut Scamanderin ystävä ja ehkä enemmänkin, muttei välttämättä enää elokuvan tapahtumien aikoihin. Elokuvan lopussa Scamanderhan sanoo, että ihmiset muuttuvat.
Leta Lestrange tuo heti mieleen Potter-kirjoista tutun megapahis Bellatrix Lestrangen, joka oli yksi Voldemortin uskollisimmista ja vaarallisimmista tukijoista. Lestranget ovat yksi vanhoista, puhdasverisistä velhosuvuista. Moni suvun jäsen on ollut pimeyden velho.
Ihmeotukset-saagan toisessa osassa Leta Lestrange on mukana muutenkin kuin vain valokuvassa. Ohjaaja David Yates on sanonut Cinema Blendille, että Leta on hämmentynyt ja monimutkainen hahmo, jota kohtaan Lisko Scamander tuntee yhä rakkautta. Letan, Scamanderin ja amerikkalaisen aurori Tina Goldsteinin välille voi syntyä sydäntäsärkevä kolmiodraama.
Lue myös: